Etä- ja verkko-opetuksen kehittäminen on ollut Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulujen strategisia painopistealueita aina 2000-luvun alkupuolelta saakka. Tämä on tarkoittanut erityisesti aikuiskoulutuksen toteutusmuotojen kehittämistä verkkoympäristöihin soveltuvaksi. Opiskelu ja opetus tapahtuu verkko-ympäristöissä sekä reaaliaikaisesti että eriaikaisesti. Verkko-ympäristöjä hyödyntävät toimintamallit on otettu käyttöön kattavasti kaikilla koulutusaloilla. Osassa koulutusohjelmia on myös lähiopetusta ja verkkotyöskentelyn määrä vaihtelee koulutusohjelmittain 50–100%:n välillä. Jo opintoja koskevassa hakuinformaatiossa kuvataan koulutuksen toteutusmuodot ja tarvittavat laitevaatimukset. Opiskelijoilla itsellään on vastuu käyttämiensä laitteiden ja internet-yhteyksien toimivuudesta, ja nämä ovatkin yleisesti opintojen edellyttämässä kunnossa. Tällä hetkellä osin tai kokonaan verkossa tutkinto-opintoja suorittavia aikuisopiskelijoita on vajaat 1 500 ja verkossa opettaminen koskettaa lähes jokaista opettajaa.
Uusien opiskelu- ja opetusvälineiden sekä -menetelmien haltuunottoon on saatavilla tukea ja ohjausta/koulutusta tarvelähtöisesti ja lähellä, omassa organisaatiossa. Vastatakseen näihin kasvaviin osaamishaasteisiin ammattikorkeakouluissa on osana perustoimintaa panostettu etä- ja verkko-opintojen tukipalveluihin. Etä- ja verkko-opintojen tukihenkilöstö työskentelee Lapin korkeakoulukonsernin palvelukeskuksessa osana opetuksen tukipalveluita. Tukihenkilöstö muodostaa kiinteän ryhmän, työyhteisön, jossa hajautetun verkoston avulla voidaan osaamista kasvattaa työssä oppien. Toisaalta osaamista voidaan johtaa niin, että paras mahdollinen asiantuntijuus on käytössä kunkin tehtävän hoitamiseen riippumatta siitä, minkä korkeakoulun tai kampuksen tarpeisiin kulloinkin vastataan. Hajautettu ja verkostomaisesti toimiva tuki palvelee Lapin AMK:n kolmen fyysisen kampuksen yhdistävänä virtuaalisena tiiminä.
Etä- ja verkko-opintojen tukipalvelut opetuksen kehittäjinä
Etä- ja verkko-opetusvälineiden lisäksi oleellinen osa virtuaalikampusta ja tämän kehittämistä on toimintaprosessien suunnitteluun ja työvälineiden käyttöön saatava tekninen ja pedagoginen tuki. Opetushenkilöstön huomion keskittyessä opetettavaan substanssiin, on tukipalveluilla tärkeä täydentävä tehtävä vaihtoehtoisten toimintatapojen ja menetelmien jalkauttamisessa opetukseen. Tämä edellyttää kokonaisvaltaista osaamista teknisten ja pedagogisten mahdollisuuksien tunnistamisessa ja eri vaihtoehtojen arvioinnissa. Lapin ammattikorkeakouluissa tukihenkilöiden roolissa korostuu monipuolinen ja -alainen osaaminen, jota työ haastaa kehittämään päivittäin. Käynnissä ei ole tällä hetkellä laajempia opettajien tvt:n opetuskäytön osaamisen kehittämiseen tähtääviä koulutuksia. Aiemmin toteutettuja henkilöstökoulutuksia on kuvattu mm. artikkelissamme “Sulautuvan opetuksen tukipalvelut” julkaisussa “Sulautuva opetus – käytäntöjä ja pedagogiikkaa”.
Kohti virtuaalikampusta
Tulevan Lapin ammattikorkeakoulun strategiassa on nostettu yhdeksi painopistealueeksi etäisyyksien hallinta. Tätä edellyttävät jo pohjoisen pitkät etäisyydet, jotka haastavat toimijoita. Yksi osa tätä ovat panostukset tieto- ja viestintäteknologisiin ratkaisuihin sekä vahvaa etäoppimisen edelleen kehittämistä. (Lapin AMK Strategia). Ammattikorkeakoulu hyödyntää jo nyt olemassa olevaa etäopetuksen osaamistaan koulutustoiminnan kehittämisessä.
Millainen tulevaisuuden virtuaalikampus@Lapin AMK sitten olisi? Näkemyksemme mukaan kyseessä on kokonaisuus laadukkaita verkkosisältöjä, -työvälineitä ja näihin liittyvää tukea, menetelmiä ja verkostoja. Kampuksen on palveltava varsin heterogeenistä asiakasryhmää: tutkinto-opiskelijoita ja pienempiä kokonaisuuksia opiskelevia, yksilöasiakkaita ja organisaatio/-yritysasiakkaita. Verkkosisältöjen laajuus voi vaihdella yksittäisistä oppimateriaaleista laajempiin moduuleihin. Tavoitetilana voisi pitää, että osa materiaalista julkaistaan avoimina oppimateriaaleina ja pitkässä juoksussa syntyisi lappilainen OpenCourseWare. Verkko-opiskeluvälineiden osalta virtuaalikampuksen selkärangan muodostavat muutamat vakioidut reaaliaikaisen ja eriaikaisen opiskelun välineet, joita sitten täydennetään tarvelähtöisesti esimerkiksi sosiaalisen median palveluilla ja pilvipalveluilla. Eri verkkopalveluihin sijoittuva oppiminen on tärkeää kutoa yhteen kampuksen vakioidulla alustalla, joka kokoaa verkko-oppimisprosessin ja tekee sen helposti tarkasteltavaksi ja ohjattavaksi. Mobiiliteknologian käytön laajentumisen myötä verkossa, kampuksella ja työelämässä tapahtuva oppiminen sulautuu yhdeksi kokonaisuudeksi. Parhaimmillaan virtuaalikampus yhdistää koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä kampusalueen ulkopuolella toimivat verkostot että fyysiset ja virtuaaliset tilat. Tällä mahdollistuu esimerkiksi alueellisten opiskelijoiden omaehtoisten pienryhmien muodostuminen ja alueen työelämän osallistuminen toimintaan.
Virtuaalikampuksen toiminta edellyttää sekä pedagogisesti että teknisesti toimivaa asiantuntevaa tukipalvelua. Etä- ja verkko-opintojen tukipalveluiden kehittämisen tulevaisuuden haasteena voidaan nähdä toiminta hajautettuna tukiverkostona niin, että vahva alueellinen ja asiakaslähtöinen näkökulma tuen järjestämisessä pystytään säilyttämään. Toimiva yhteys opetus-, oppimis- ja tukiprosessin välillä on laadukkaan koulutuksen edellytys ja opiskelijalle näiden prosessien tulisi näyttäytyä saumattomana palveluketjuna ja joustavina opintopolkuina. Parhaimmillaan virtuaalikampus kokoaa yhteen ja tekee näkyväksi nämä prosessit, palvelut ja oppimisympäristöt sekä -verkostot.
Kirjoittajat
Tanja Rautiainen, suunnittelija, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, tanja.rautiainen@ramk.fi
Anu Pruikkonen, koordinaattori, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, anu.pruikkonen@tokem.fi
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Lähteet” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
Pruikkonen, A. & Rautiainen T. 2010. Sulautuvan opetuksen tukipalvelut. Julkaisussa Sulautuva opetus – käytäntöjä ja pedagogiikkaa. Taina Joutsenvirta ja Liisa Myyry (toim.). Saatavilla http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/julkaisut/sulautuva2010.pdf
[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]
