Kasvuyrittäjyyden ja varsinkin opiskelijakeskeisen yrittäjyystoiminnan tukeminen on tuore ilmiö. Startup-yrittäjyydellä on Suomessa varsin lyhyt, mutta intensiivinen historia. Startup-yrittäjyyden tukeminen käynnistyi erityisesti opiskelijalähtöisten hankkeiden ja ohjelmien kautta vuosina 2007–2009, pääasiassa Otaniemen alueella.
Suomen ES-toiminta alkoi kolmelta eri suunnalta. Laureassa 2007 alkaen järjestettävistä Cambridgen leirien jatkona syntyneiden projektien ja hankkeiden johdolla (Yrittäjyystiistai-tapahtumasarja, Helsinki Metropolitan Entrepreneurship Academy ja LaureaES:stä ), vuonna 2008 perustetun ArcticStartup-kasvuyrittäjyystapahtumien ja -blogin myötä, josta on sittemmin kasvanut Pohjois-Euroopan johtava kasvuyrittäjyysmedia, sekä näistä merkittävimmän, Aalto-yliopisto-opiskelijoiden vuoden 2008 Stanfordin yliopistoekskursion innottaman Aalto Entrepreneurship Societyn, AaltoES:n syntymisen myötä.
Edellä mainittujen toimintojen pohjalta käynnistyi merkittävä opiskelijakeskeinen kasvuyrittäjyyden edistämisbuumi, joka on sittemmin levinnyt koko Suomeen. Vuodesta 2009 vuoteen 2014 mennessä Suomeen on syntynyt sadoittain uusia kasvuyrityksiä pelkästään opiskelijavetoisten hankkeiden ja projektien kautta, merkittäviä kansainvälisestikin tunnettuja kasvuyrittäjyyteen tukevia yrityskiihdyttämöjä (mm. Startup Sauna), globaalisti tunnustettuja ja tunnettuja kansainvälisiä Startup-konferensseja (Slush & Arctic15), sekä lukuisia muita kasvuyrittäjyyshankkeita. Vuoden 2009 jälkeen myös Entrepreneurship Society (ES) -toiminta on levittäytynyt laajasti kaikkialle Suomeen. ES:iä ja sen kaltaisia toimijoita on n. 15.
ES-toiminta jatkaa edelleen vahvaa kasvuaan. Se on saanut Suomessa mukaansa kaikki tärkeät tahot ja instituutiot, joiden varaan voidaan myös tulevaisuudessa rakentaa Suomelle erittäin myönteistä kehitystä kasvuyrittäjyyden saralla sekä vahvistaa olemassa olevaa ekosysteemiä.
Entrpreneurship Society -toimijoiden käytännön toiminta ja vaikuttavuus
Vuodesta 2007 alkaen Suomessa alettiin järjestää erilaisia yrittäjyyttä edistäviä tapahtumia, joissa aiemmasta poiketen kohderyhmänä olivat opiskelijat ja henkilöt, jotka eivät vielä olleet yrittäjiä. Aiemmin järjestetyt tapahtumat oli suunnattu jo yritystoimintaa harjoittaville ja yritysten kanssa yhteistyötä tekeville tahoille. Sen huomasivat myös kasvuyrittäjyydestä kiinnostuneet kaverukset, Antti Vilpponen, Miikka Kukkosuo ja Ville Vesterinen, jotka havahtuivat, ettei Suomessa ole Startup/kasvuyrittäjyyteen perustuvaa blogia. Kaverukset perustivat ArcticStartup -nimisen kasvuyrittäjyysblogin, josta on sittemmin kasvanut Pohjoismaiden merkittävin kasvuyrittäjyysmedia. Sitä seuraavat kaikki alan tekijät, jotka haluavat saada tietoa pohjoiseurooppalaisesta kasvuyrittäjyydestä.
Oma polkuni yrittäjyystapahtumien järjestämiseen ja yrittäjyyden tukemiseen alkoi vuonna 2007 Laurea-ammattikorkeakoulun järjestämällä ”Laurea Entrepreneurs @ Cambridge” – intensiivikurssilla, jossa tutustuin opiskelijakollegaani Pekka Frontiin, joka oli järjestänyt 2007 Leppävaaran Laureassa yrittäjyysiltoja opiskelijoille. Kun palasimme reissulta takaisin, moni kurssilainen oli täynnä intoa ja halusi tutustua suomalaisiin yrittäjiin ja kuulla kotimaista perspektiiviä yrittäjyystoimintaan. Haasteena oli, ettei Suomessa juuri ollut tuolloin avoimia yrittäjyystapahtumia. Kurssin jälkeen Laurean silloinen yliopettaja Vesa Taatila kannusti minua ja opiskelijakollegaani Pekka Frontia järjestämään kaikille avoimen yrittäjyystapahtumasarjan Leppävaaran Laurean tiloissa. Keväällä vuonna 2008 ensimmäistä kertaa järjestetty tapahtumasarja sai nimekseen Yrittäjyystiistai – Entrepreneur Tuesday.
Tapahtuman ideana oli esitellä kiinnostavien yrittäjien menestystarinoita ja aitoja kokemuksia tarjoten samalla opiskelijoille mahdollisuuden verkostoitua samanhenkisiin toimijoihin rennossa ilmapiirissä. Ensimmäisen tapahtuman suosio löi meidät molemmat ällikällä. Emme osanneet arvata, että yrittäjyydestä todellakin oltiin kiinnostuneita, kunhan esitystapa, sisältö ja ympäristö olivat tarpeeksi kiinnostavia nuorta kohdeyleisöä ajatellen.
Vuonna 2008 korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa alettiin järjestää muitakin erilaisia yrittäjyysiltoja ja -tapahtumia. Lisäksi Helsingissä toimivat yrittäjät ja yrittäjyydestä kiinnostuneet halusivat luoda areenan, jossa jakaa kokemuksiaan yrittäjiltä yrittäjille ja päästä verkostoitumaan. Tunnetuin ja merkittävin kasvuyrittäjyystapahtuma syntyi Timo Airiston ja Rovion nykyisen markkinointijohtajan Peter Vesterbackan toimesta aluksi yksipäiväisenä verkostoitumis- ja rahoitustapahtumana. Tapahtuma sai nimekseen syksyisen ajankohtansa mukaan Slush (=Loska). Tapahtumasta on myöhemmin kasvanut Pohjois-Euroopan merkittävin kasvuyrittäjyyskonferenssi, joka houkuttelee vuosittain tuhatpäisen yleisön sekä sadoittain median edustajia ja nimekkään joukon kansainvälisiä rahoittajia.
Suurin muutos opiskelijakeskeisen yrittäjyystoiminnan edistämisessä tapahtui vuonna 2009, kun yksittäisten tapahtumien ympärille perustettiin pysyvimpiä rakenteita. Ammattikorkeakoulupuolella opetus- ja kulttuuriministeriön hankkeen voimin perustettiin Metropolialueen yrittäjyysakatemia, Helsinki Metropolitan Entrepreneurship Academy (HMEA), ja samaan aikaan yliopistopuolella opiskelijat perustivat Stanfordin yliopistossa järjestetyn yrittäjyyskurssin innoittamana ensimmäisen ES toimijan, Aalto Entrepreneurship Societyn (Aaltoes). Merkittävä yksityiskohta molemmissa organisaatioissa oli, että toiminnan vetovastuussa olivat nimenomaan opiskelijat, jotka saivat tukea toiminnan kehittämiseen korkeakouluilta rahallisesti ja saivat käyttää korkeakoulujen tiloja tapahtumien järjestämiseen.
Tuskin kukaan osasi tuolloin arvata, millainen vaikutus opiskelijoiden harrastustyyppisellä toiminnalla olisi tulevaisuudessa. Monet tahot eivät pitäneet toimintaa pitkäjänteisenä ja suhtautuivat epäillen toimintaan, jota pyörittivät kokemattomat opiskelijat, vieläpä omien opintojensa sivussa. Kun opiskelijoiden järjestämien tapahtumien, ulkomailla järjestettävien intensiivikurssien ja erilaisten ”Pitching”-iltojen suosio alkoi kasvaa entisestään, myös median edustajat alkoivat kirjoitella yhä enemmän opiskelijoiden yrittäjyystapahtumista.
Varsinkin AaltoES-opiskelijayhdistyksen toiminta on ollut näkyvää. Yhdistyksen toiminta on synnyttänyt useita SpinOff -projekteja/hankkeita, jotka osaltaan edesauttoivat koko Startup-buumin syntymistä Suomeen. Merkittävimpinä mainittakoon mm. Startup Sauna -yrityskiihdyttämö. Sen ohjelmien kautta on kulkenut vuoteen 2014 mennessä 104 yritystä, jotka ovat keränneet yhteensä 36 miljoonaa euroa rahoitusta. Startup Saunan toimintaan kuuluu myös Kaliforniassa järjestettävä ’Startup Life’ -vaihto-oppilasohjelma, jossa valikoidut opiskelijat pääsevät työskentelemään Kalifornian Piilaakson kiinnostavimpien yritysten ja ohjelmien parissa. Startup Saunan vastuulla on nykyään myös järjestää jättimittoihin paisunutta Slush- kasvuyrittäjyyskonferenssia Helsingin Kaapelitehtaalla.
Vuoden 2009 jälkeen Suomeen on syntynyt kymmenittäin erilaisia yrittäjyysyhdistyksiä, joiden toiminta kattaa käytännössä koko Suomen. Uusia toimijoita syntyy jatkuvasti lisää sekä opiskelijoiden että korkeakoulujen henkilöstön, ja myös eri kaupunkien työntekijöiden ja virastoihmisten perustamina. ES-toiminnan ideana on nimenomaan opiskelijakeskeinen toiminta. Keskeinen toimintaelin on vuosittain vaihtuva opiskelijoista koostuva hallitus. Lisäksi erilaisissa tapahtumissa ja projekteissa on vapaaehtoisia, ja toimintaa tukemassa on myös neuvonantajia sekä yritysmaailmasta että akateemiselta puolelta.
Alla listaus nykyisistä ES-toimijoista:
- AaltoES (PKS): www.aaltoes.com
- LaureaES (PKS) www.laureaes.fi
- Metropolia ES (PKS): www.metropoliaes.fi
- HankenES (Helsinki) www.hankenes.com
- BoostTurku (Turku) www.boostturku.com
- StreamTampere:(Tampere) www.facebook.com/streamtampere
- KuopioES (Kuopio): www.kuopioes.fi
- OuluSES (Oulu): www.ouluses.fi
- JyväskyläES (Jyväskylä): www.jyvaskylaes.fi
- MikkeliES (Mikkeli): www.mikkelies.fi/en
- Lappeenranta ES (Lappeenranta): www.lutes.fi
- ArcadaES (Helsinki): www.facebook.com/arcadaes
Toistaiseksi Suomeen ei ole eri ES-toimijoiden mukaan ollut tarpeen järjestää yhtä kattojärjestöä: Finnish Entrepreneurship Society – FinnES:ä, koska toiminta on hyvin paikallista ja tieto kulkee verkostoissa muutenkin. Lisäksi yhdistyksissä karsastetaan kattojärjestön mahdollisesti mukanaan tuomaa byrokratiaa, jota ES-toimijat ketterän ja startupmaisen toiminnan noudattamina pyrkivät välttämään.
Erilaista yhteistyötä on kuitenkin monella eri saralla, tunnetuimpana varmaankin jo varsin hyvin näkyvyyttä viime vuosina saanut Kansallinen Epäonnistumisen Päivä – International Day For Failure, jota eri ES:t järjestävät yhdessä eri paikkakunnilla samanaikaisesti. Myös Slush-konferenssin järjestelyissä autetaan koko suomalaisen yrittäjyysyhteisön voimin. Eri toimijoiden tapahtumiin ja ohjelmiin kannustetaan osallistumaan ristiin. Eri ES:ien hallitusten jäsenet tapaavat myös vuosittain ja jakavat tietoa tulevista hankkeista ja tapahtumista sekä verkostoituvat.
Entrepreneurship Society -toiminnan haasteita ja tulevaisuuden kehityskohteita
ES-toiminnan tulevaisuuden haasteita pohdittaessa on hyvä jakaa haasteet kahteen osaan: yhdistystoiminnan omiin sisäisiin haasteisiin sekä ulkoisiin tekijöihin. Sisäisiä ovat: henkilöriskit, yhdistyskulttuuri ja toiminnan jatkuvuus. Koska ES-toiminta on luonteeltaan hyvin yrittäjämäistä, näkyy tämä myös yhdistysten käytännön toiminnassa. Monesti mukana olevat henkilöt ovatkin vahvoja persoonia, jotka tuovat mukanaan paljon energiaa ja uusia ideoita, mutta pahimmillaan saattavat myös tukahduttaa koko toimintaa, mikäli yhdistyksellä ei ole vahvaa pohjaa. On hyvin tyypillistä, että nämä sisäiset ”yrittäjät” vievät toimintaa todella lujaa eteenpäin tai pahimmillaan jämähdyttävät toiminnan oman näköisekseen, jolloin kehittyminen vaikeutuu. Hyvässä kulttuurissa erilaiset mielipiteet ovat sallittuja ja toiminnan sisälle voidaan luoda lukuisia alaprojekteja, jotta saadaan erilaisia osaajia mukaan toimintaan ja näin uusia alueita joille laajentaa ja kehittää toimintaa.
Ulkoisista haasteista ES-toiminnan tulevaisuudelle merkittävimmät ovat rahoitukseen ja korkeakoulujen tarjoamaan tukeen liittyvät asiat. Eri korkeakoulujen ja alueiden välillä on suuria eroja opiskelijalähtöisen yrittäjyyden käytännön tukemisessa. Ensimmäinen erottava tekijä on fyysiset tilat toiminnalle ja/tai korkeakoulun yhteydessä toimiva ”yrittäjyyshautomo”. Jotkut ES:t ovat saaneet käyttöönsä omat tilat toiminnan harjoittamiseen, tai jopa rahoitusta omien tilojen tekemiseen. Toisissa taas ollaan enemmän vierailijoina korkeakoulun tiloissa tai luodaan toimintaa kahviloista ja muista ulkoisista paikoista käsin, joka luonnollisesti hankaloittaa käytännön järjestelyitä. Mikäli ES:llä tai läheisyydessä olevalla korkeakoululla ei ole mahdollisuutta tarjota hautomotyyppistä ratkaisua perustettaville tai jo perustetuille uusille yrityksille, ei saada aikaan aitoa paikallisesti toimivaa Startup-ekosysteemiä. Tämä tuottaisi lisää virtaa koko ympäröivälle yhteisölle ja parhaimmillaan merkittävästi uusia työ- ja harjoittelupaikkoja sen lähistölle.
Se, nähdäänkö opiskelijoiden harjoittama toiminta yrittäjyyden edistämiseksi hyödyllisenä, vaihtelee myös hyvin paljon eri korkeakoulujen välillä, eri kaupungeissa ja myös korkeakoulujen eri toimipisteiden välillä. Joissakin toiminta nähdään enemmän puuhasteluna ja jopa kilpailuna korkeakoulun oman toiminnan rinnalla, eikä täyttä tukea opiskelijakeskeisen yrittäjyystoiminnan edistämiselle korkeakoulun ja henkilöstön puolelta löydy. Yhtenä syynä tähän on varmastikin korkeakoulujen rahoitusinstrumentit tai vallalla oleva tapa synnyttää uusia päällekkäisiä hankkeita ja projekteja sen sijaan, että tuettaisiin yhdessä jo hyvin käyntiin lähtenyttä hanketta yhteistuumin. Kehitystä positiiviseen suuntaan on kuitenkin tapahtunut valtavasti, ja lähes joka korkeakoulussa suhtaudutaan myötämielisesti ES-tyyppistä toimintaa kohtaan. Korkeakoulujen rooli on ensisijaisen tärkeä, jotta eri alueille saadaan toimiva kasvuyrittäjyys-ekosysteemi. Toimiva ja elinvoimainen kumppaniverkosto on koko ES-toiminnan jatkuvuuden tukipilari.
Rahoituksen osalta tilanne on myös edelleen hyvin erilainen eri korkeakoulujen ja alueiden välillä. Riittävän rahoituksen saaminen ES-toiminnan pyörittämiseen on tällä hetkellä yksi suurimmista haasteista. Yliopistoissa riittävän rahoituksen järjestäminen ES-toiminnalle tuntuu olevan helpompaa kuin ammattikorkeakouluissa. Osittain tästä syystä yliopistojen läheisyyteen on syntynyt vahvempia Startup-keskittymiä kuin ammattikorkeakouluissa, vaikka ainakin suhtautuminen opiskelijavetoiselle yrittäjyystoiminnalle on ollut lähtökohtaisesti positiivisempaa ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissa. Ammattikorkeakouluissa on paljon hyviä ja erilaisia yrittäjyyttä edistäviä hankkeita, mutta monessa organisaatiossa ongelmana on, että tehdään päällekkäin useita pieniä lyhyehköjä hankkeita hankerahoin. Tällöin ei saavuteta pitkäkestoista toimintaa, vaan tuki jakaantuu sirpaloidusti eri hankkeiden kesken. Näin saattaa syntyä tilanteita, jossa eri toimijat kilpailevat liiaksi samoista resursseista sen sijaan, että tuettaisiin yhdessä vahvan ja pitkäkestoisen kasvuyrittäjyys-ekosysteemin synnyttämistä.
Rahoituksen saralla on tapahtunut paljon hyviäkin asioita. Erityisesti mainittakoon 57 yrittäjän ja yrittäjähenkisen yksilön yhdessä perustama ’Startup Säätiö’ , jonka tavoitteena on säädekirjansa mukaisesti: ”luoda edellytyksiä yrittäjyydelle ja yritystoiminnan synnylle, kasvulle ja kansainvälistymiselle sekä tukea ja edistää yritystoimintaa ja yrittäjämyönteistä ilmapiiriä”. Säätiö on saanut rahoitusta pääosin Sitralta ja Teknologiateollisuus ry:ltä yli miljoona euroa. Vaikka säätiö on saanut alkunsa pitkälti Aallon opiskelija-aktiivien ansiosta, niin perustajien mukaan säätiön tarkoituksena on rahoittaa ja tukea kasvuyritystoimintaa Helsingin ja Espoon lisäksi myös Turussa, Tampereella, Oulussa ja muissa kasvuyrittäjyyskeskittymissä.
Lopuksi todettakoon, että vaikka haasteita ja kehityskohteita löytyy edelleen monia, tilanne opiskelijakeskeisen yrittäjyyden edistämisen saralla ei koskaan ole ollut yhtä vahva ja tulevaisuus valoisa. Eri kasvuyrittäjyyshautomoiden kautta syntyvät Startupit pääsevät tänä päivänä paljon valmiimpaan ja tukevampaan ekosysteemiin kuin aiemmin, ja mahdollisuudet ponnistaa esimerkiksi kansainvälisille markkinoille ovat aivan eri tasolla kuin viisi vuotta sitten. Tänä vuonna Suomessa nähdään kaikkien aikojen suurin eurooppalainen kasvuyrittäjyystapahtuma Slush 2014. Lisäksi järjestetään kymmenittäin muita kansainvälistä yleisöäkin kiinnostavaa seminaaria ja ohjelmaa, jotka tulevat ruokkimaan Suomen kasvuyrittäjyyden nousukiitoa Euroopan omana Piilaaksona.
Suomen ”Startup-ministeri” lisänimikkeenkin saaneen Alexander Stubbin sanoin:”Huge things are happening here, and it’s still only heating up.”
Kirjoittaja
Sani Leino, perustaja, Laurea Entrepreneurship Society ry, sani.leino@dna.fi
