2/2016, Koulutus ja oppiminen

Kohtuus kaikessa – myös multitaskaamisessa

multitaskaaminen

Multitasking tarkoittaa kahden tai useamman toisistaan riippumattoman, keskittymistä vaativan tehtävän suorittamista samanaikaisesti (Sanbonmatsu ym. 2013). Siitä on tullut osa jokapäiväistä elämäämme sitä mukaa kuin tunne tehokkuuden maksimoinnista on yleistynyt. Multitasking käyttäytyminen eli ”multitaskaaminen” on myös muuttanut muotoaan erilaisten mobiililaitteiden käytön lisääntymisen myötä. Erityisesti koulumaailmassa multitaskingin haasteisiin on törmätty yhä useammin, sillä opiskelijoiden mobiililaitteiden käyttö oppituntien aikana on lisääntynyt. (Sana ym. 2012.) Multitaskaaminen voi liittyä hyvin moniin erilaisiin tilanteisiin ja tehtäviin, mutta nuorille ominaista on sen ilmeneminen erityisesti mediakäyttäytymisessä ja digitalisissa ympäristöissä (Mark 2015, 5–6).

Multitaskausta fyysisissä ja digitaalisissa ympäristöissä

Diginatiivi ja ns. ”nettisukupolvi” tarkoittaa 1980-luvun jälkeen syntyneitä nuoria. He ovat kasvaneet nopeasti muuttuvassa maailmassa, jossa teknologia ja ”netti” ovat osa jokapäiväistä elämää. Nuoret pystyvät yleisen käsityksen mukaan nopeasti omaksumaan ja käyttämään uudenlaista teknologiaa sekä hyödyntämään sitä tehokkaasti esimerkiksi verkostoitumiseen ja keskinäiseen kanssakäymiseen, kuin myös tiedon hankintaan ja oppimiseen. Tämän yleisen käsityksen lisäksi heillä on ajateltu olevan aikaisempiin sukupolviin verrattuna parempi kyky käsitellä valtavaa tieto- ja viriketulvaa sekä harjoittaa multitaskingia erilaisissa ympäristöissä samanaikaisesti. Nuorten sosiaalinen ympäristö ei yksistään koostu fyysisestä ympäristöstä ja siinä olevista multitasking ”mahdollisuuksista”, vaan erittäin vahvasti myös erilaisista verkkoympäristöistä. Jatkuva läsnäolo verkkoympäristöissä on mahdollistunut yhtä aikaa kun kehittyneet mobiililaitteet ovat yleistyneet. Samalla on mahdollisuus, mutta myös altistuminen, yhä runsaammalle multitaskaamiselle. (Carrier ym. 2009, Rosen ym. 2011)

Nuoret multitaskaavat erityisesti digitaalisen median kautta. (Mark 2015, 5–6.) Eroja nuorten ja aikuisten mediamultitaskaamisessa on tutkittu ja todettu, että nuoret vaihtoivat useammin eri medioiden välillä sekä ilmaisivat nauttivansa siitä enemmän kuin aikuiset. (Brasel & Gips 2011.) Tutkimuksissa on havaittu, että nuoret mediamultitaskaavat enemmän ja kokevat sen helpommaksi kuin vanhemmat ikäluokat. Toisaalta niin nuoret kuin aikuisetkin raportoivat multitaskaamisen käyvän yhä kuormittavammaksi, mitä vaikeammaksi samanaikaiset muut tehtävät käyvät (Carrier ym. 2009.). Tekstaamisen on todettu olevan yksi vaikeimmista multitaskaamisen aikana harjoitetuista tehtävistä (Rosen ym. 2011) ja puhelimella tekstaamista oppitunnin aikana onkin verrattu tekstaamiseen autolla ajaessa. Molemmissa tilanteissa keskittyminen katkeaa, eikä henkilö kykene keskittymään molempiin tehtäviin samanaikaisesti. (Grinols & Rajesh 2014.)

Aivot eivät sovellu multitaskaamiseen

Ihmisen aivot soveltuvat huonosti monen samanaikaisen tehtävän suorittamiseen. Multitaskaamisella onkin todettu olevan kuormittava tai haitallinen vaikutus niin kognitiivisiin toimintoihin, keskittymiskykyyn ja oppimiseen, kuin stressinhallintaan, sosiaalisiin suhteisiin ja mielenterveyteen (Ophir ym. 2009, Wei ym. 2012, Becker ym. 2013, Pea ym. 2013, Mills ym. 2015).

Ihmisen, niin nuoren kuin aikuisen, aivoilla on vain rajallinen määrä kapasiteettia, eikä huomiokykyä pysty rajattomasti jakamaan. Multitaskaamista harjoittaessa päätehtävä saattaa kärsiä toissijaisesta tehtävästä, jolloin seurauksena on suorituskyvyn heikkeneminen. Kun yritämme suorittaa kahta tai useampaa tehtävää samanaikaisesti, ei aivokapasiteettimme kaksin- tai moninkertaistu, vaan rajallinen kapasiteetti joudutaan jakamaan suoritettavien tehtävien välillä. Tämän seurauksena tiedonkäsittely sirpaloituu ja aivoihin tallennetun tiedon määrä ja laatu heikkenee. Multitaskaamista harjoittaessa myös tiedon mieleen tallentaminen ja palauttaminen ovat heikompaa. (Sana ym. 2012, Uncapher ym. 2015.)

Multitasking on usean tehtävien samanaikaista suorittamista joka voi ylikuormittaa aivoja. Muista siis viisaus ”Tunne rajasi ja kohtuus kaikessa”!

Multitaskaamisessa tapahtuva lisääntynyt aivotoiminta saattaa aiheuttaa henkilössä tunteen lisääntyneestä tehokkuudesta, vaikka tilanne todellisuudessa onkin toinen. Sen lisäksi, että aivokapasiteettia on jaettava eri toimintojen välillä ja kognitiivinen suorituskyky heikkenee, haittaa tehokkuutta lisäksi se, että aivot tarvitsevat lyhyen siirtymäajan huomion vuorotellessa erilaisten tehtävien ja virikkeiden välillä. (Grinols & Rajesh 2014.) Mitä monimutkaisempia tehtävät ovat, sen pidemmän siirtymäajan aivot tarvitsevat, ja sitä tehottomammaksi aivotoimina käy (Grinos & Rajesh 2014, Wieth & Burns 2014). Vaikka nuorten yleisesti ajatellaankin olevan ominaisuuksiltaan vähemmän haavoittuvia multitaskaamiselle, eivät tutkimustulokset tue kyseistä oletusta. Nuorten on todettu olevan jopa aikuisia haavoittuvampia multitaskaamisen vaikutuksille esimerkiksi kognitiivisen suorituskyvyn (Mills ym. 2016) osalta.

Multitaskaaminen altistaa virheille ja haittaa muistia

Tutkimusten mukaan runsaasti mediamultitaskaamista harjoittavat henkilöt ovat alttiimpia tekemään virheitä ja heidän kykynsä suoriutua annetuista tehtävistä on heikompaa verrattuna vähemmän multitaskaaviin (Rosen ym. 2011.) Nuorten keskuudessa multitaskaaminen opiskelun ohessa on yleistynyt, ja monet nuoret raportoivat käyttävänsä suurimman osan ajasta koulutehtävien teon ohessa media multitaskaamiseen; musiikin kuunteluun, television katseluun tai muuhun vastaavaan toimintaan. Multitaskaamisen seurauksena keskittymiskyky varsinaiseen koulutehtävään heikkenee, virheiden mahdollisuus lisääntyy ja oppiminen hidastuu (Wei ym. 2012, Wieth & Burns 2014.) Tutkimusten mukaan mobiililaitteiden kautta tapahtuva vilkas viestittely hidastaa oppimista. Opiskelijat, jotka malttoivat odottaa kauemmin kuin viisi minuuttia vastatakseen viesteihin, suoriutuivat oppitunneilla paremmin verrattuna niihin, jotka vastasivat viesteihin välittömästi. (Rosen ym. 2011.)

Opiskele tehokkaammin - vähennä mediamultitaskingia
Kuva: Jutta Laine ja Rami Pöyhönen

Multitaskaaminen lisää stressiä ja heikentää mielenterveyttä

Multitaskaaminen vaikuttaa oppimisen ja keskittymiskyvyn lisäksi myös stressin kokemiseen. On todettu, että mitä vähemmän nuori käyttää digitaalista mediaa, sitä vähemmän hän kokee psyykkistä stressiä. (Vellonen 2013, 13.) Tutkimusten mukaan runsas mediamultitaskaaminen liittyy merkittävästi masennukseen ja sosiaalisten tilanteiden pelkotiloihin. On mahdollista, että ahdistuneet tai masentuneet nuoret käyttävät mediamultitaskaamista hillitäkseen tai vältelläkseen negatiivisia tunteita. (Becker ym. 2012, 2013.) Ophir ym. (2009) ovat kehittäneet media multitasking -indeksin, jolla henkilön media multitaskin käyttäytymistä voidaan arvioida ja yksilöt jakaa vähän (light) ja paljon (heavy) mediamultitaskaamista harjoittaviin. Erittäin paljon mediamultitaskaamista harjoittavien todettiin olevan heikompia hyödyntämään media multitaskaamisen mahdollisia etuja, sillä he reagoivat herkemmin epäolennaisiin ärsykkeisiin kuin vähemmän kyseistä toimintaa harjoittavat. (Ophir ym. 2009).

Miten edistämme terveyttä ja hyvinvointia multitaskaamisesta huolimatta?

Vaikka multitaskaamiseen on liitetty paljon terveyttä ja hyvinvointia uhkaavia tekijöitä, ei sillä ole kuitenkaan todettu olevan pelkästään huonoja vaikutuksia. Eräiden tutkimusten mukaan mediamultitaskaaminen sosiaalisessa mediassa jopa lievittää stressiä, koska ihminen pystyy olemaan yhteydessä muihin ja näin luomaan vahvan sosiaalisen verkoston. Lisäksi sosiaalisen median käytön työtehtävien aikana on todettu tauottavan työtä ja toimivan palkitsevana tekijänä. (Mark ym. 2014.) Eräissä tutkimuksissa ei myöskään ole pystytty osoittamaan selkeää yhteyttä multitaskaamisen ja kokonaishyvinvoinnin välillä. Tutkimustietoa multitaskaamisen yhteydestä terveyteen ja hyvinvointiin tarvitaankin lisää (Shih 2013).

Nyky-yhteiskunta edellyttää ihmiseltä kykyä selviytyä useasta samanaikaisesta tehtävästä ja rajallisen aivokapasiteetin jakamista eri tehtävien välillä. Jokaisen on kuitenkin tunnettava omat rajansa ja tiedostettava multitaskaamiseen liittyvät riskit niin muistin, keskittymiskyvyn, oppimisen ja työtehtävien, kuin henkisen, sosiaalisen ja fyysisen terveyden ja hyvinvoinnin osalta. Nuorten osalta on erityisen tärkeä lisätä heidän tietoisuuttaan multitaskaamisen liittyvistä riskeistä ja tavoista hallita multitaskaamista (Laine & Pöyhönen 2015). Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä pätee vanha suomalainen sanonta: ”kohtuus kaikessa” – sanonta lienee korvaamaton ohjenuora myös multitaskaamisen osalta.

Artikkelikuva: Hämeen ammattikorkeakoulu

Kirjoittajat

Jutta Laine, sairaanhoitaja opiskelija, Turun Ammattikorkeakoulu, jutta.laine(at)edu.turkuamk.fi
Rami Pöyhönen, sairaanhoitaja opiskelija, Turun Ammattikorkeakoulu, rami.poyhonen(at)edu.turkuamk.fi
Camilla Laaksonen, lehtori, TtT, Turun Ammattikorkeakoulu, camilla.laaksonen(at)turkuamk.fi

Becker, M., Alzahabi, R. & Hopwood, C. (2012). Media Multitasking Is Associated with Symptoms of Depression and Social Anxiety. Viitattu 1.9.2015. http://www.researchgate.net/profile/Christopher_Hopwood/publication/232926411_Media_Multitasking_Is_Associated_with_Symptoms_of_Depression_and_Social_Anxiety/links/0a85e53cd5cc79edcb000000.pdf

Becker, M.W., Alzahabi, R. & Hopwood, C.J. (2013). Media multitasking is associated with symptoms of depression and social anxiety. Cyberpsychology, Behavior, and Social Networking; 16(2):132-5.

Brasel, A. & Gips, J. (2011). Media Multitasking Behavior: Concurrent Television and Computer Usage. Viitattu 2.9.2015 http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3171998/

Carrier, M., Cheever, N., Rosen, L., Benitez, S. & Chang, J. (2009). Multitasking across generations: Multitasking choices and difficulty ratings in three generations of Americans. Viitattu 14.10.2015. https://www.psychologytoday.com/sites/default/files/attachments/40095/multitaskingacrossgenerationscarrierrosencheeverbenitezchang2009.pdf

Grinols, A. & Rajesh, R. (2014). Multitasking With Smartphones in the College Classroom. Viitattu 12.10.2015. http://bcq.sagepub.com/content/77/1/89.full.pdf+html

Laine, J. & Pöyhönen R. (2015). Media multitaskingin vaikutus nuoren mielenterveyteen. Opinnäytetyö. Turun Ammattikorkeakoulu Oy. Viitattu 14.3.2016 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/104153/Jutta_Laine_ja_Rami_Poyhonen.pdf?sequence=1

Mark, G. (2015). Multitasking in the Digital Age. Viitattu 12.10.2015.

Mills, K., Dumontheil, I., Speekenbrink, M. & Blakemore, S.J. (2015). Multitasking during social interactions in adolescence and early adulthood. Royal Society Open Science; 2(11):150117.

Ophir, E., Nass, C. & Wagnerc. A. (2009). Cognitive control in media multitaskers. Viitattu 1.9.2015. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2747164/

Pea, R., Nass, C., Meheula, L., Rance, M., Kumar, A., Bamford, H., Nass, M., Simha, A., Stillerman, B., Yang, S. & Zhou, M. (2012). Media use, face-to-face communication, media multitasking, and social well-being among 8- to 12-year-old girls. Development Psychology; 48(2):327-36.

Rosen, L., Lim, A., Carrier, M. & Cheever, N. (2011). An Empirical Examination of the Educational Impact of Text Message-Induced Task Switching in the Classroom: Educational Implications and Strategies to Enhance Learning. Viitattu 12.10.2015. https://www.psychologytoday.com/files/attachments/40095/anempiricalexaminationoftheeducationalimpactoftextmessage-inducedtaskswitchingintheclassroom-educati.pdf

Sana, F., Weston, T. & Cepeda, N. (2012). Laptop multitasking hinders classroom learning for both users and nearby peers. Viitattu 12.10.2015. http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0360131512002254

Sanbonmatsu, D., Strayer, D., Medeiros-Ward, N. & Watson, J. (2013). Who Multi-Tasks and Why? Multi-Tasking Ability, Perceived Multi-Tasking Ability, Impulsivity, and Sensation Seeking. Viitattu 1.9.2015. http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0054402

Shih, S.I. (2013). A null relationship between media multitasking and well-being. PLoS One; 8(5):e64508.

Uncapher, M.R., K Thieu, M. & Wagner, A.D. (2015). Media multitasking and memory: Differences in working memory and long-term memory. Psychonomic Bulletin & Review.

Vellonen, M. (2013). Nuorten ruutuaika ja siihen yhteydessä olevat terveydelliset tekijät. Pro gra-du -tutkielma (lisäosa). Hoitotiede. Tampere: Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikkö. Viitattu 15.10.2015. http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/94498/GRADU-1383037554.pdf?sequence=1

Wei, F., Wang, Y. & Klausner, M. (2012). Rethinking College Students’ Self-Regulation and Sus-tained Attention:Does Text Messaging During Class Influence Cognitive Learning? Viitattu 12.10.2015. http://www.tandfonline.com/doi/pdf/10.1080/03634523.2012.672755

Wieth, M. & Burns, B. (2014). Rewarding Multitasking: Negative Effects of an Incentive on Problem Solving Under Divided Attention. Viitattu 12.10.2015. http://docs.lib.purdue.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1163&context=jps

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *