Kansallisella muistiohjelmalla halutaan edistää aivoterveyttä ja muistiystävällisiä asenteita. Tavoitteena on myös vahvistaa muistiosaamista ja kehittää palveluita ja tutkimusta. Kansallisen muistiohjelman taustalla on maailman terveysjärjestön ja Alzheimer’s Disease International -järjestön huoli sairastuneiden ihmisten elämänlaadusta ja muistisairauksien ehkäisystä. Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa on meneillään asennepilotit, joilla haetaan uutta toimintatapaa edistää kaupunkien muistiystävällisyyttä. Pohjois-Karjalan pilotissa rakennetaan muistiystävällistä maakuntaa.
Pohjois-Karjalassa muistityö on keskeinen osa ikäosaamista, jota tarvitaan laajasti yhteiskunnan kaikilla alueilla. Väestön ikääntyminen nähdään ensisijaisesti myönteisenä ilmiönä ja ikäihmiset voimavarana. Vanhustyö ja vanhuspalvelut ovat vain osa ikäosaamista. (Ks. Jämsén & Kukkonen 2014.) Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hyvinvointiohjelmassa 2015 ikäosaaminen tunnistetaan osaamis- ja toimialarajoja ylittäväksi maakunnalliseksi voimavaraksi. Karelia-ammattikorkeakoulu on panostanut ikäosaamiseen sekä koulutuksessa että tutkimus- ja kehittämistyössä. Ikäosaaminen on myös yksi Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, ISOn, kolmesta strategisesta painoalasta.
Muistityö on konkreettista yhteistyötä
Muistiystävällisen maakunnan rakentaminen pohjautuu toisaalta kansalliseen Muistiohjelmaan ja toisaalta alueellisiin ohjelmiin ja strategioihin. Muutoksia saadaan kuitenkin aikaan vain toimijoiden yhteistyöllä käytännön arjessa. Muistiystävällistä maakuntaa ei saada aikaan kauniilla sanoilla tai julkilausumilla. Tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä ja verkostoitunutta yhteistyötä ihmisten tasolla ihmislähtöisesti.
Muistiystävällistä asennetyötä tarvitaan koko yhteiskunnassa. Esimerkkinä voidaan mainita muun muassa, miten muistiystävällisyys huomioidaan yritysten palveluissa, kulttuuripalveluissa, bussiliikenteessä tai kaavoituksessa ja rakentamisessa. Myös sairastuneiden ja heidän läheistensä kanssa tarvitaan asennetyötä. Yhdessä pohditaan, miten jatketaan hyvää elämää sairaudesta huolimatta ja miten esimerkiksi vertaistuki voi auttaa eteenpäin.
Pohjois-Karjalan Muisti ry:n asiantuntemus on tunnistettu ja tunnustettu. Yhdistyksen työntekijät ovat kysyttyjä asiantuntijoita muun muassa kehittämistyössä ja hankkeiden ohjausryhmissä. Raha-automaattiyhdistyksen tuki Muistiluotseille mahdollistaa ammatillisen toiminnan jatkuvuutta. Myös yhteistyö Pohjois-Karjalan sairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kanssa on pitkäjänteistä. Esimerkiksi työikäisenä sairastuneiden ja läheisten ensitiedon ja vertaistuen päivät mahdollistavat vertaistuen löytymisen ja kuntoutumisen käynnistymisen ”lääkärin lähetteellä”. Yhteisissä tilaisuuksissa terveydenhuollon työntekijät näkevät hyvinvointia, kun vastaanotoilla he näkevät sairauden.
Asenne ja -vaikuttamistyötä tehdään monikanavaisella viestinnällä: jäsen- ja kuntakirjeet, mielipidekirjoitukset, artikkelit ja julkaisut sekä Facebook. On tärkeää vahvistaa ihmisten osallisuutta. Yhdistyksen kokemusasiantuntijat ovat muun muassa osallistuneet moniin käyttäjäarviointeihin. Muistiystävällisessä maakunnassa sairastuneet ja heidän läheisenä ovat mukana yhteiskunnan normaalissa menossa. Maakunnallisuutta on myös se, että toimintaa on myös haja-asutusalueella ja syrjäseudulla. Pitkät välimatkat ja huonot liikenneyhteydet uhkaavat muuten syrjäyttää ja eristää maaseudulla asuvia.
Pohjois-Karjalassa maakuntahenki elää vahvana. Tuttuja ovat sloganit ”Ilo elää Karjalassa” ja ”Karjalasta kajahtaa!”. Yhteistyöhön ja verkostoitumiseen kannustaa väen ja resurssien niukkuus. Jos taloudellista pääomaa on vähänlaisesti, on sosiaalista pääomaa sitäkin enemmän. On suorastaan ”pakko” tehdä yhteistyötä, miettiä yhteisiä kärkiä ja vaikuttamiskeinoja. Näistä lähtökohdista ja eväistä syntyy ikäosaava ja muistiystävällinen Pohjois-Karjala.
Voimalasta virtaa
Karelia-ammattikorkeakoululla ja Pohjois-Karjalan Muisti ry:llä on ollut hedelmällistä yhteistyötä jo useita vuosia. Opiskelijat ovat oppimistehtävissään ja opinnäytetöissään tehneet yhteistyötä muistisairautta sairastavien kanssa. Yhteistyö virallistui ja siihen saatiin suunnitelmallisuutta ja jatkuvuutta oppimis- ja palveluympäristö Voimalan aloittaessa vuonna 2011.
Voimala-yhteistyö tarjoaa hyviä oppimiskokemuksia. Opiskelija havaitsee, että muistisairauteen sairastunut on muutakin kuin ”muistisairas”.
Voimala perustuu moniammatillisen opiskelijayhteisön sekä aktiivisten kumppaneiden yhteistoimintaan. Tavoitteena on täydentää sosiaali- ja terveysalan palveluja sekä suunnitella ja toteuttaa uudentyyppisiä, moniammatillisesti toteutettuja palveluja. Mukana ovat sote-alan opiskelijoiden lisäksi muun muassa musiikin opiskelijat. Pohjois-Karjalan Muisti ry ja Voimala järjestävät yhteistyössä erilaista ryhmätoimintaa ja Muistipäiviä. Opiskelijat ovat tehneet myös esteettömyyskartoituksen P-K:n Muisti ry:n tiloihin.
”Muistin virrassa” -ryhmä luotiin ja pilotoitiin Voimalassa fysioterapeuttiopiskelijoiden opinnäytetyönä. Ryhmä jatkaa toimintaansa säännöllisesti lukukausittain. Tarkoituksena on tukea ikääntyneen muistisairaan toimintakykyä ja kotona asumista. Moniammatillisuus, Green Care -ajattelu sekä kokonaisvaltaisuus kuvaavat ryhmän toimintaa. Toiminnan etuja ovat maksuttomuus, moniammatillisuuden myötä tuleva sisällöllinen rikkaus sekä asiakkaiden toiveiden kuuleminen. (Hämäläinen, Nevalainen & Piironen 2015, 7–8, 55–57.) Tärkeää on myös puolison mukanaolo ryhmässä. Erityisesti ikääntyessä puolison jaksamisen tukeminen auttaa myös muistisairasta ja vähentää palveluntarvetta.
”Saliparit” ovat toinen ryhmätoiminnan muoto. Sen tavoitteena on mahdollistaa muistisairaan ja hänen puolisonsa turvallinen ja yksilöllinen kuntosaliharjoittelu. Kokoontumisia on kerran viikossa Karelia-ammattikorkeakoulun kuntosalilla. Ryhmän jokaisella asiakkaalla on oma ohjaaja. Opiskelijat saavat kokemusta muistisairaan kohtaamisesta ja kuntosaliharjoittelun ohjaamisesta. Harjoittelun lisäksi ryhmässä on viikoittainen ”tietoisku”, jossa opiskelijat evästävät ryhmäläisiä jostakin terveyteen tai hyvinvointiin liittyvästä aiheesta. Keväällä 2016 aloitettiin uusi, työikäisille muistisairaille suunnattu ryhmätoiminta.
Muistipäivät ovat puolivuosittain toteutettava Voimalan ja P-K:n Muisti ry:n yhteinen voimanponnistus. Osallistujamäärä on vaihdellut 40–60 osallistujan välillä. Moniammatillinen opiskelijaryhmä suunnittelee päivän sisällön yhteistyössä asiakkaiden ja P-K:n Muisti ry:n kanssa. Päivän aikana järjestetään erilaisia tuokioita pienryhmissä, joihin muistisairaat puolisoineen osallistuvat. Yksi Voimalan tavoitteista on palvella koko maakuntaa, ja siksi Muistipäivä on jalkautunut maakuntaan.
Koulutuksen ja työelämän yhteistyöllä tulevaisuuden osaajia
Opiskelijoille yhteydet muistisairauteen sairastuneisiin henkilöihin ja heidän omaisiinsa tarjoavat monenlaisia oppimiskokemuksia. Jo opiskeluaikana on hyvä havaita, että muistisairauteen sairastunut on muutakin kuin ”muistisairas”, huonokuntoinen, syötettävä vanhus sairaalan vuodeosastolla. Opiskelijat ovat kertoneet palkitsevista hetkistä asiakkaiden kanssa. He ovat yllättyneet siitä, kuinka paljon muistisairautta sairastavalla henkilöllä voi olla käytössään voimavaroja. Aina heitä ei edes tahdo ”erottaa terveiden joukosta”. Toiveena on, että yhä useampi näkisi muistisairauden taakse ja kohtaisi ihmisen ihmisenä niin hoidossa kuin muuallakin elämässä.
Karelia-amk:ssa käynnistyi syksyllä 2015 valtakunnallisesti ensimmäinen ikäosaamisen ylempi ammattikorkeakoulututkinto, jossa opiskelee fysioterapeutteja, sairaan- ja terveydenhoitajia sekä sosionomeja. Opetussisällöt ja kehittämistehtävät syntyvät pitkälti työelämäyhteistyössä. Opinnäytetöissä opiskelijat kehittävät työyhteisöjään ja toimintaympäristöään. Osa heistä on aloittamassa opinnäytetyötään yhteistyössä P-K:n Muisti ry:n kanssa. Tavoitteena on kehittää uudenlaisia toimintamalleja muistisairaiden kuntouttavaan työskentelyyn eri puolilla Pohjois-Karjalaa, mikä osaltaan edistää muistiystävällistä maakuntaa. Tekeillä on muun muassa opinnäytetyö, jossa kehitetään muistihoitajaverkostoa sote-uudistuksen muutoksissa. Amk-yhteistyössä opiskelijat, sairastuneet ja läheiset kohtaavat. Merkittävää silloin on, että ollaan kohtaamisen, ei hoitamisen kehyksessä.
Kirjoittajat
Kaisa Juvonen, Voimala-koordinaattori, Fysioterapeutti (AMK), Karelia-ammattikorkeakoulu, kaisa.r.juvonen.(at)karelia.fi
Arja Jämsén, yksikön johtaja, YTM, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, arja.jamsen(at)isonet.fi
Leena Knuuttila, toiminnanjohtaja, erikoissairaanhoitaja, työnohjaaja, logoterapeutti, Pohjois-Karjalan Muisti ry, leena.knuuttila(at)pkmuistiry.fi
Olli Lehtonen, asiantuntija, VM, Muistiliitto ry., olli.lehtonen(at)muistiliitto.fi
Liisa Suhonen, Yliopettaja, KT, TtL, ft, Karelia-ammattikorkeakoulu, liisa.suhonen(at)karelia.fi
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Lähteet” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
Finne-Soveri, H., Kuusterä, K., Tamminen, A., Heimonen, S., Lehtonen, O. & Noro, A. (2015). Muistibarometri. Muistibarometri 2015 ja RAI-tietoa kansallisen muistiohjelman tueksi. Raportti 17/2015. Tampere: Muistiliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Hämäläinen H., Nevalainen, E. & Piironen A.-K. (2015). Kuntouttavan ryhmätoiminnan kehittäminen kotona asuville muistisairautta sairastaville ja heidän puolisoilleen. Opinnäytetyö. Fysioterapian koulutusohjelma. Karelia-ammattikorkeakoulu. http://theseus.fi/bitstream/handle/10024/97385/hamalainen_nevalainen_piironen.pdf?sequence=1. 9.3.2016.
Jämsén, A. & Kukkonen, T. (toim.) (2014). Ikä! Moninainen ikäosaaminen. Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja B:24. Joensuu: Karelia-ammattikorkeakoulu.
Kansallinen muistiohjelma 2012–2020. (2012). Tavoitteena muistiystävällinen Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:10. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/111919/URN%3aNBN%3afi-fe201504226359.pdf?sequence=1
[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]
