3/2013, Koulutus ja oppiminen, Opiskelijat

Opinnäytetyön arviointityökalu luo ryhtiä arviointiin ja lausuntorungon

Johdanto: Työkalu perustuu arviointikriteereihin

Opinnäytetyö on opiskelijalle sekä oppimisprosessi että jo opitun osoittamista. Tämä perusasia on yhteinen sekä ammattikorkeakoulututkinnon että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoille, vaikka vaatimustaso onkin erilainen. (Ks. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 15.5.2003/352.)

Opinnäytetyöprosessi päättyy ohjaajien tekemään työn arviointiin. Satakunnan ammattikorkeakoulussa (SAMK) on ollut käytössä opinnäytetyön arviointityökalu vuodesta 2008. Alun perin kirjoittajista toinen, Pekka Kuisma, laati itselleen sovelluksen, joka helpotti hänen omaa opinnäytetöiden arvioimistaan SAMKissa laadittujen kriteerien mukaan. Pekka esitteli ideaa opinnäytetyön kehittämisryhmässä, jossa innostuttiin asiasta. Kehittämällä sovellusta se laajeni koko SAMKin käyttöön (kuva 1).

Kuva 1. Opinnäytetyön arviointityökalun etusivu

Sovellus on laadittu Lotus Notes -ympäristöön ja se toimii selaimen kautta kirjautumalla. Kirjautuminen tapahtuu SAMKissa käytössä olevalla LDAP-käyttäjätunnistuksella.

Työkalun käyttöominaisuuksien ja arviointikriteerien uudistustarve

Työkalu on tehty SAMKin opinnäytetyön arviointikriteereiden mukaisesti; AMK- ja ylempi AMK -tutkinnolla on omat kriteerinsä kaikille arvosanoille (1–5). Kriteerit pohjautuvat asetuksen mainitsemiin AMK- ja ylempi AMK -opinnäytetyön kuvauksiin sekä European Quality Framework -tasokuvauksiin.

Työkalun uudistus nyt käytössä olevaan versio 2:een tapahtui vuonna 2012. Uudistaminen kulki rinnan opinnäytetyön arviointikriteerien uudistamisen kanssa. Uudistamisella pyrittiin siihen, että arviointialueet olisivat selkeät ja arviointilauseet muodostaisivat aiempaa valmiimman lausuntopohjan, kun lauseet yhdistetään. Lisäksi haluttiin parantaa arviointikriteerien soveltuvuutta erilaisiin opinnäytetöihin – aiempien kriteerien koettiin sopivan paremmin tutkimuksellisten kuin toiminnallisten tai projektitöiden arviointiin.

Opetussuunnitelmien uudistaminen arvosanojen 1, 3 ja 5 osaamiskuvaukset sisältäviksi antoi tällekin työlle selkeän aikataulun. Koska arvosanakriteerit olivat opinnäytetyön osalta aiemminkin olleet olemassa kaikille arvosanoille 1–5, palvelua ei haluttu huonontaa. Koska myös arvosanoja 2 ja 4 annetaan, niiden tuli näkyä arvosanakriteereissä ja niiden myötä arviointityökalussa, vaikka ne eivät näykään SAMKissa opetussuunnitelman tasolla. Lisäksi SAMKin opinnäytetyön kehittämisryhmälle oli sisäisessä auditoinnissa annettu tehtäväksi ”suunnitella, miten voidaan kehittää opinnäytetyöohjaajien valmiuksia käyttää arviointityökalua tarkoituksenmukaisemmin”.

Kun työkalua ja kriteereitä ryhdyttiin uudistamaan, niistä kysyttiin palautetta kyselylomakkeella sekä AMK- että ylempi AMK -opinnäytetyön ohjaajilta. Harvasta asiasta olemme kuulleet niin myönteistä palautetta kuin opinnäytetyökalusta. Se nähtiin erittäin tärkeänä apuvälineenä. Myös tiedosta, että sitä kehitetään, oltiin hyvillään.

Työryhmät laativat kriteerit ja muut kommentoivat

Arviointikriteerien päivityksen hoiti kaksi kehittämisryhmää: opinnäytetyön kehittämisryhmä ja ylempi AMK -tutkinnon kehittämisryhmä. Molemmista ryhmistä muodostetut omat kolmen hengen arviointikriteerien päivitysryhmät tekivät ryhmille ehdotukset. Ne kävivät vielä laajemmilla kommenttikierroksilla, joiden jälkeen niitä muokattiin hieman ja lopulta hyväksyttiin. Työkalun päivitystä alettiin suunnitella ja kokeilla samaan aikaan, kun kriteerejä vielä valmisteltiin. (Kirjoittajista Kuisma teki työkalun teknisen suunnittelun ja uudistukset ryhmien toiveiden sekä omien ideoidensa pohjalta; Sankari SAMKin opinnäytetyön kehittämisestä vastanneena toimi sekä kehittämisryhmissä että alatyöryhmissä.)

Opinnäytetyön kehittämisryhmän kokouksessa helmikuussa 2012 asetettiin tavoitteeksi, että AMK-tutkinnon opinnäytetyön arviointikriteerit (1–5) on päivitetty keväällä 2012 ja samalla tehty OPSin tasokuvaukset 1–3–5. Ylemmän AMK -tutkinnon kriteerit olivat toisen ryhmän vastuulla, mutta tavoite oli sama. Aikataulussa kutakuinkin pysyttiin; kriteerit olivat valmiit kesäkuussa.

AMK-tutkinnon opinnäytetyössä arvioitavat asiat ovat aiheen valinta ja lähestymistapa, tietoperustan käyttö, toteutus/prosessi, tulosten/tuotosten luotettavuus ja hyödynnettävyys, raportointi ja ammatillinen osaamisen kehittyminen. Arviointityökalussa näillä kullakin on painokertoimet 10–20 %. Ylempi AMK -tutkinnon arvioitavat asiat ovat aiheen valinta, tietoperustan luonti sekä sen hyödyntäminen ja viitekehyksen rakentaminen, toteutus ja tulokset, tulosten/tuotosten luotettavuus sekä hyödynnettävyys työelämän kehittämisen kannalta, johtopäätökset ja tulosten yhteys tietoperustaan ja pohdinta (painokertoimet 15–40 %).

Työkalusta lähes valmis lausunto

Kun kriteerit olivat valmiit, päästiin työkalua tekemään heti alkusyksystä. Opinnäytetyöryhmän syyskuun kokouksessa todettiin uudistetun arviointityökalun ja sen tuottaman lausunnon olevan käyttökelpoisia. Sisäisessä auditoinnissa edellytetty esitys työkalun käytön parantamisesta tehtiin pian tämän jälkeen. Esityksessä todettiin työkalun lausuntokäytön helpottuneen uudistuksen myötä, sillä työkalua muutettiin aiempaa helppokäyttöisemmäksi, ulkoasultaan ja sisällöltään valmiimmaksi. Lausuntopohjaan tulostuvat valmiiksi otsikot, jotka kertovat mistä lausunnosta on kyse. Laadittuja kriteerejä muokattiin ohjelmaa varten siten, että kriteerien lauserakenteet ovat toisiinsa yhteensopivia. Arviointilauseet on viety työkaluun kokonaisina lauseina, jolloin työkalu tuottaa lähes sellaisenaan käytettävissä olevan lausuntopohjan.

Työllä voi olla maksimissaan kaksi ohjaajaa. Arviointiraportti syntyy ohjaajien yhteistyönä – joko niin, että se tehdään alun perin yhdessä työkalulla tai niin, että molemmat laativat omansa, jonka jälkeen tehdään yhdessä yhteisellä näkemyksellä lopullinen raportti tekstinkäsittelyohjelmassa.

Arviointialueet ja arviointikriteerit sekä arviointialueiden painokertoimet ovat syöttötietoja tietokannassa ja arviointiohjelman hallinnoija voi tarvittaessa helposti muuttaa niitä – siis silloin, kun kriteerejä muutetaan tai kun huomataan jokin muu korjaustarve.

Jokainen arviointi jää tietokantaan arkistoon. Palvelu toimii sisäisessä intranet-verkkopalvelussa. Jokainen arvioija näkee vain omat arviointiraporttinsa. (Vain hallinto-roolissa oleva näkee tarvittaessa kaikki arviointiraportit.)

Arviointityökalu on käytettävissä sekä suomeksi että englanniksi.

Kuinka ohjaaja arvioi opinnäytetyön?

Kun opinnäytetyön ohjaaja haluaa arvioida työn, hän kirjautuu ohjelmaan ja avaa arviointilomakkeen. Arviointilomakkeelle kirjataan perustiedot (opiskelijanumero, opiskelijan nimi ja opinnäytetyön nimi). Ohjaajan oma nimi ja päivämäärä tulevat lausuntoon automaattisesti sisään kirjautumisen myötä.

Arviointi tapahtuu valitsemalla kustakin arviointialueesta aina sopivin kriteeri. Ohjelma näyttää kustakin arviointialueesta arviointikriteerit asteikolla 5, 4, 3, 2, 1 ja niiden arviointilauseet. Ohjaaja valitsee näistä työn arviointiin sopivimman (kuva 2).

Kuva 2. Arviointilomakkeen idea. Kuvakaappaus on AMK-tutkinnon opinnäytetyön yhdestä arviointialueesta.

Kun ohjaaja on valinnut jokaiselta arviointialueelta arviointilauseet ja tallentaa lomakkeen, ohjelma laskee arvosanan. Arviointia voi tarvittaessa muokata. Kun arvio on valmis, ohjelma tuottaa arviolausunnon näistä valituista lauseista. (Kuva 3.)

Kuva 3. Arviointilausunto

Ohjaaja voi lisätä omia vapaamuotoisia kommentteja arviointiraporttiin. Lausunnon voi joko tulostaa paperille tai PDF-tiedostoksi tai kopioida tekstinkäsittelyohjelmaan, jossa sitä voi tarvittaessa muokata lisää – sekä ohjelman tuottamia lauseita että omia lauseita. Lausuntoteksti sujuvoituu, kun ohjaaja muokkaa sitä: poistaa toiston (”Opiskelija on…”) sekä tarpeettomat, arvioitavana olevaan työhön epäsopivat kohdat niistä lauseista, joissa on arvioitu useita asioita. Lisäksi tekstiä voi lisätä ja muokata vielä enemmän ”näköisekseen” – tai opiskelijan työtä paremmin kuvaavaksi.

Osalla SAMKin kampuksista ja koulutusohjelmista opinnäytetyöprosessi on kokonaan verkossa, seminaareineen. Muilla verkossa olevan osuuden määrä vaihtelee hyvinkin paljon. Suurimmalla osalla arviointityökalu on opettajan työkaluissa opinnäytetyön ohjauksen Moodle-oppimisympäristössä olevassa pohjassa.

Pohdinta

Opinnäytetyön ohjaajan on työn valmistuttua tehtävä kaksi asiaa: arvioitava ja annettava numeerinen sekä kirjallinen palaute – arvosana ja lausunto. Monet ohjauksen ammattilaiset ovat antaneet opinnäytetöistä hyvin tehtyjä lausuntoja jo pitkään. Silti kirjallinen palaute yhä puuttui monelta opinnäytetyön tehneeltä opiskelijalta, tai se oli erittäin vaillinaisesti muotoiltu. Uudistetun arviointityökalun avulla lausunto on helpompi tehdä. Monet kokivat jo edellisen version helpoksi ja hyödylliseksi osaksi palautteen antoaan. Uudistetun työkalun ansiosta aiempaa useammat opiskelijat saavat lausunnon, koska työkalu koetaan mielekkääksi. Hyvä lausunto on opiskelijan suositus, ja sen voi liittää esimerkiksi työpaikkahakemukseensa.

Julkiset arviointikriteerit ovat sekä opiskelijan että ohjaajan oikeusturvaa. Työkalua käytettäessä on toki myös järkeiltävä itse, sillä aina ei tiettyyn tilanteeseen täsmällisesti sopivaa lausetta ole.

Lähtökohta työn tekemiselle oli sekä haastava että helppo. Arviointikriteerien laatimisessa on usein omat haasteensa, sillä helposti jäädään saivartelemaan sanamuodoista. Nyt kriteerien laadinnassa edettiin kuitenkin suorastaan hämmästyttävän jouhevasti, vaikka muotoiluja toki pohdittiinkin. Ehkä helppouden lopulta toi se, että emme pyrkineet täydellisyyteen, vaan meille riitti hyvä ja toimiva. Lähtökohtainen helppous tuli siitä, että työkalu on koettu hyvin myönteiseksi asiaksi. Tiesimme, että työn tulosta odotetaan. Lisäksi olimme varmoja siitä, että lopputulos on aiempaa selvästi parempi.

Kirjoittaja

Anne Sankari, Suunnittelija, YTT, Satakunnan ammattikorkeakoulu, anne.sankari@samk.fi

Pekka Kuisma, Lehtori, FM, Satakunnan ammattikorkeakoulu, pekka.kuisma@samk.fi

Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 15.5.2003/352.

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli