Yhteiskunnallinen muutos asettaa monia vaatimuksia verkossa tapahtuvalle oppimiselle ja opetukselle. On tyypillistä, että koko ikäluokka ei enää etene samaa polkua, vaan oppijoiden täytyy löytää omat etenemissuuntansa ja organisaatioiden pystyä tukemaan eri vaiheissa olevia opiskelijoita ja työntekijöitä.
Myös työelämän muutokset asettavat monia haasteita sekä koulutusorganisaatioille että yrityksille. Kerran hankittua pätevyyttä tai ammattitaitoa joudutaan päivittämään useita kertoja tai työuran aikana saatetaan kouluttautua täysin uudelle alalle. Vaatimukset olemassa olevan osaamisen ylläpitämiseksi voivat olla kovia tulosodotusten paineissa. Lisäksi kiireessä ei useinkaan ole mahdollisuuksia riittävästi tunnistaa, tunnustaa tai kehittää asiantuntijatyön vaatimia eri osa-alueiden osaamisia.
Elinikäisen oppimisen tukeminen ja yksilön osaamisen kehittäminen ovat nousseet viime vuosina tärkeiksi teemoiksi. Verkko-opetuksesta keskusteltaessa onkin tarpeen tarkastella laajempia tavoitteita kuin yksittäisiä kursseja ja oppimistilanteita.
Nykyaikainen verkko-oppiminen vastaa moneen tarpeeseen
Suomalaiset korkeakoulut ovat olleet 1990-luvulta lähtien aktiivisia verkko-oppimisen hyödyntäjiä ja kehittäjiä. Vaikkakin verkkokoulutusten toteutuksista saattaa löytyä jonkin verran laadullista vaihtelua, on suomalaisten korkeakoulujen tarjonnassa runsaasti tietoverkkojen mahdollisuuksiin nojaavia, monipuolisia vaihtoehtoja.
Korkeakoulujen toiminnassa keskeistä on sekä opiskelijan että opettajan kannalta verkko-oppimisalustan tietoturvallisuus ja luotettavuus. Verkko-oppimisympäristö myös tukee opettajan työtä esimerkiksi tunnistamalla automaattisesti plagioituja sisältöjä.
Viime vuosina alustojen tarjoamat vuorovaikutteiset toiminnallisuudet ja sosiaalisen median kytkennät ovat nousseet suureen arvoon. Ne tarjoavat korkeakoulujen verkkopedagogeille ja -suunnittelijoille uusia välineitä opetuksen monipuolistamiseen. Nämä välineet uudistavat tärkeällä tavalla käsityksiä verkko-opiskelusta aiempaa monivivahteisempaan suuntaan. Verkkoa ei käytetä yksistään kurssitöiden palauttamista, artikkelien lukemista tai tenttien tekemistä varten, vaan siellä toimitaan aidosti yhdessä. Verkossa voi helpommin ottaa oman tilansa myös sellainen oppija, joka ei ehkä motivoituisi perinteisestä luento- tai ryhmätyöskentelystä.
Verkko-oppimisen alustat ja palvelut ovat yhä suuremmassa määrin löytäneet tiensä myös yritysten ja järjestöjen toimintaan. Niissä verkko-oppimisen käyttökohteet vaihtelevat perinteisestä kurssien opiskelusta projektitiimien ja hallitusten työskentelyyn, uusien työntekijöiden perehdytysohjelmiin, kehityskeskustelujen tukemiseen, alihankkijaverkoston osaamisen hallintaan tai vaikkapa yrityksen strategian ja sisäisten prosessien jalkauttamiseen. Verkko kokoaa yhteen eri puolilla maata tai maailmaa olevat työntekijät ja mahdollistaa saman viestin välittämisen samalla tavalla jokaiselle.
Globaalisti toimiville yrityksille verkko-oppiminen tuo sekä ajan että kustannusten säästöjä. Muun muassa myyntiorganisaatioiden henkilöstölle verkossa itselle sopivaan aikaan ja sopivassa paikassa tapahtuva opiskelu voi olla ainoa tapa tutustua uusiin, nopealla syklillä toistuviin tuotelanseerauksiin tehokkaalla tavalla. Joskus myös myynti- ja muissa asiakaspalvelutilanteissa toimivien voi olla syytä kerrata taitojaan interaktiivisen oppimismateriaalin avulla, joka haastaa pohdiskelemaan erilaisten toimintatapojen vaikutuksia.
Verkko-oppimisen käyttöönotto yrityksissä edellyttää kykyä vastata liiketoimintaympäristön muutoksiin ja ottaa käyttöön strategisesti oikein ratkaisuja – kuitenkin rikkomatta vanhaa. Koulutusten ja osaamisenhallinnan verkkojärjestelmillä yritykset pyrkivät paitsi parantamaan koulutusten laatua ja kohdennettavuutta, myös helpottamaan arjen työskentelyään.
Ammattikorkeakouluissakaan verkko-opetuksen menetelmien laajempi käyttöönotto ei ole vain yksittäisen opettajan harteilla. Oikeilla valinnoilla kiinnitetään huomiota hallinnan helpottumiseen ja läpinäkyvyyden lisäämiseen organisaatiossa. Paras hyöty saadaan yhdistämällä erilaisia asioita kokonaisuudeksi, joka on motivoiva oppijoille, tarkoituksenmukainen, vaivaton hallita ja kustannustehokas ylläpitää. Esimerkiksi hyvin toteutetut integraatiot erilaisiin opintosuoritus- ja opiskelijatietojärjestelmiin auttavat tuomaan toimintaan kaivattua tehokkuutta, minkä voi nähdä tukevan myös oppilaitoksen taloudellisia toimintaedellytyksiä.
Tulevaisuuden osaajat toimivat luontevasti verkon yhteisöissä
Verkkopedagogiikan saralla korostetaan tällä hetkellä paljon elinikäistä oppimista sekä oppimisen henkilölähtöisyyttä. Jossain määrin voidaan jopa puhua paradigman muutoksesta pois perinteisestä opettajavetoisuudesta. Paradigman muutos ei ole kuitenkaan tapahtunut tai saanut alkuaan ainoastaan koulumaailman piirissä, vaan siihen on vaikuttanut kaikkialla ympärillämme tapahtuva, yhä kiihtyvä muutostahti.
Työntekijöiltä ja opiskelijoilta vaaditaan joka paikassa kykyä arvioida omaa osaamistaan sekä antaa palautetta. Omien vahvuuksien auki kirjoittaminen on nousemassa tärkeäksi tulevaisuuden taidoksi. Tulevaisuuden osaajat myös jakavat ansioluetteloitaan, työnäytteitään, projektikokemuksiaan ja virtuaalisia osaamismerkkejään (ns. Open Badge –konsepti) avoimesti verkon eri kanavissa, kuten Facebookissa tai LinkedInnissä.
Tällainen trendi on näkyvissä työpaikoilla jo nyt. Erilaisissa ammatillisissa verkostoissa liikkuvat työntekijät näyttävät ja jakavat osaamistaan, ja myös käyttävät omia verkostojaan ammatillisten pohdintojen työstämiseen. Osaamisen kehittyminen nähdään yhä enemmän jatkumona, joka ei pääty opiskeluvuosiin. Voikin sanoa, että jo työelämässä olevien entisten opiskelijoiden, alumnien, kokemukset ja hyvät vinkit ovat tärkeää viestiä, jota kannattaa tuoda korkeakoulujen arkeen monelta suunnalta.
Elinikäisen oppimisen tavoitteet yhtyvät kestävällä tavalla osaamispohjan kehittymiseen opiskelujen ja työelämään siirtymisen aikana, jos opiskelijoiden olemassa olevia taitoja johdonmukaisesti tuetaan jo ennen korkeakoulutason opintojen alkua. Oman osaamisen näytteitä voisi koostaa sähköiseen portfolioon jo vaikka yläasteelta ja lukiosta lähtien, ja säilyttää niitä myöhempää oppimista varten.
Tulevaisuuden koulu- ja työelämässä osaamislähtöinen näkökulma todennäköisesti vain vahvistuu entisestään. Oppimisesta tulee yhä enemmän henkilön omista lähtökohdista käsin räätälöityä, mikä puolestaan asettaa omat vaatimuksensa ohjaamiselle ja mentoroinnille. Verkko-oppimisen menetelmät tarjoavat monia välineitä henkilökohtaisen kehittymispolun rakentamiseen, vaikkapa sähköisen portfolion ja oman ansioluettelon yhdistämisellä.
Yhä suurempi osa verkossa jo nyt tapahtuvista, oppilaitosten tarjoamista verkkokursseista soveltuu paitsi aktiivisesti opiskeleville, myös jo työelämässä oleville. Useiden ammattikorkeakoulujen ja täydennyskoulutuskeskusten verkkokursseista löytyy kaikille avoimia ja kohtuuhintaisia mahdollisuuksia täydentää ammatillista osaamistaan vaikkapa työn ohessa opiskellen. Nykyään moni käyttää hyväkseen tilaisuuden etäopintojen tekemiseen esimerkiksi ulkomaan komennuksen aikana. Videoluennot tai vaikkapa tehtävien kommentointi äänen ja kuvan välityksellä alkavat olla monelle etäopiskelijalle täyttä arkea.
Kuinka ammattikorkeakoulu voi valmistaa verkko- ja verkosto-osaajia?
Ammattikorkeakoulut etsivät nykytilanteessaan uusia muotoja tarjota kursseja, tehdä yhteistyötä, sekä profiloitua omien erikoisalojensa mukaisesti. Tämän kehityksen voi nähdä myös osana yhteiskunnan vaatimuksia moniosaajille ja osaamisen tunnistajille. Suomalainen työelämä vaati monitaitureita, jotka ovat osoittaneet kykynsä myös formaalin ja akateemisesti tunnustetun oppimisen ulkopuolella.
Omaan portfolioon tai ansioluetteloon liitetyt todistukset ja sertifikaatit kertovat koulutuksen kautta hankitusta osaamisesta. On kuitenkin nähtävissä, että tulevaisuudessa osaamislähtöisyys ja osaamisen monimuotoisuus nousevat keskiöön, riippumatta siitä, missä konteksteissa tai tilanteissa taitoja on hankittu (esimerkiksi harrastuksissa tai vapaaehtoistoiminnassa). Jäljelle jääkin kysymys siitä, miten osaaja voi tehdä näkyväksi sellaisia työelämän kannalta olennaisia taitoja, jotka hän on hankkinut virallisen koulutuksen ulkopuolella.
Työelämäsuuntautuneena oppilaitoksena ammattikorkeakouluilla on oivallinen tilaisuus toimia siltana näiden eri maailmojen välillä. Opintoihin sisältyy yleensä aina käytännön työharjoittelujaksoja, erilaisia projektitöitä, yrityksiin tehtäviä opinnäytetöitä sekä muita käytännön elämän sovelluksia, joilla koulun penkillä opittuja asioita viedään käytäntöön ja vastaavasti tuodaan työpaikoilta oppilaitoksiin. Oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen etunenässä, tuleekin voida avata omaa näkemystään erilaisille osaamisen kehittämisen paikoille.
Virtuaalisiin osaamismerkkeihin perustuva oman toiminnan esittely antaa oppilaitoksille mahdollisuuden tuoda esiin eri tutkinnoissa olevia pienempiä osa-alueita, jotka muuten saattaisivat jäädä katveeseen. Se voi olla myös keino tuoda tutkinnon arvoa paremmin esiin, osoittaa tutkinnon antamaa osaamista konkreettisemmin tai toimia tunnustuksena vaikkapa opintoihin liittyneestä projektitoiminnan avulla saavutetusta osaamisesta. Nämä kaikki edesauttavat opiskelijoiden työllistymistä tekemällä oppilaitoksen antamaa lisäarvoa näkyväksi työnantajille.
Vastaavasti myös yritykset voivat osallistua tähän toimintaan tunnistamalla käytännön työtehtävistä eri alojen osaajilta vaadittavia kompetensseja ja taitoja. Ne voivat joko osua oppilaitoksen jo antamaan perus- tai täydennyskoulutukseen tai ne voivat edelleen jalostaa kurssisisältöjä siten, että koulutus antaa oppijoille entistä parempia valmiuksia käytännön työtehtäviin.
Elinikäisen oppimisen tunnistaminen ja sen tukeminen edellyttää toimenpiteitä myös organisaatioilta, se ei ole yksistään yksilön vastuulla. Nyt ja jatkossa tarvitaankin aktiivisia sillanrakentajia organisaatioiden tilanteiden ja tulevaisuuden osaajien opiskelutavoitteiden, erilaisten lähtökohtien ja kehitystavoitteiden välille.
Yrityksen esittely
Discendum Oy on vuonna 2001 perustettu suomalainen verkko-oppimisen ratkaisuja ja palveluita tuottava yritys. Monet yrityksen työntekijöistä ovat toimineet verkkoympäristöjen ja niihin liittyvän pedagogiikan parissa jo 1990-luvun puolivälistä lähtien.
Discendum tekee aktiivista yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa eri puolilla maata verkko-oppimisen kehittämiseksi. Palveluita käyttävät myös useiden toimialojen yritys- ja järjestöasiakkaat ympäri Suomea.
Vuonna 2010 perustettu tytäryhtiö Flumine Oy keskittyy verkko-oppimissisältöjen tuottamiseen esimerkiksi multimedian keinoin. Fluminen toiminnassa keskeistä on kyky tuottaa pedagogisesti kiinnostavia ja motivoivia oppisisältöjä.
Discendum ja Flumine työllistävät vuonna 2013 yhteensä 19 henkilöä pääosin Oulussa, Tampereella ja Joensuussa.
Kirjoittaja
Eric Rousselle, toimitusjohtaja, Discendum Oy, eric.rousselle@discendum.com
