From Borders to Shared Space -hankkeen taustaa
From Borders to Shared Space (BOSS) -hanke on ammattikorkeakoulujen OKM-rahoitteinen kaksivuotinen maantieteellisiä, kulttuurisia ja taloudellisia sekä sosiaalisia rajoja ylittävä hanke. BOSS-hankkeen tavoitteena on parantaa ja kehittää työelämän, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välistä raja-yhteistyötä sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta, mm. vaihtojen, yhteisten toteutuksien työelämäagentuuri- ja mentorointimallien kautta. Konkreettisina tavoitteina on mm. luoda uusia innovaatioita ja kehittämishankkeita sekä uusia kansainvälisiä kontakteja eri toimijoiden kesken.
Hankkeeseen osallistuu seitsemän (7) ammattikorkeakoulua. Hanke on koottu viiteen maantieteelliseen osa-alueeseen (toiminta-alueet), joissa toimivilla ammattikorkeakouluilla on erityisosaamista kunkin alueen tarpeista ja toiminnasta. Kullakin alueella on yksi aluevastuullinen ammattikorkeakoulu, joka koordinoi alueellisen työelämäverkoston toimintaa. HAAGA-HELIA AMK:n raja-alueet ovat Baltia ja Pohjoismaat.
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun rooli ja vastuu BOSS-hankkeessa on osallistua hankkeen työpaketteihin (rajatieto, rajaklinikat, rajasillat, shared space) sekä vastata RAJATIETO-työpaketin toteutuksesta. RAJATIETO-työpaketissa kartoitetaan nykyisiä rajanylittäviä TKI-malleja ja -toimintoja sekä työelämän ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä, ja tulevaisuuden tarpeita – yrityksiä, lehtoreita ja opiskelijoita vahvasti osallistaen.
HAAGA-HELIA AMK toteuttaa BOSS-hanketta ja RAJATIETOA-työpakettia neljän pilotin kautta tulevaisuuden työn ja koulutuksen näkökulmista raja-yhteistyössä yliopistojen, korkeakoulujen ja työelämän kanssa. Työelämäyhteistyö korostuu piloteissa kuten myös pedagoginen uudistaminen.
Pilotti 1: OHJELMOINNIN OPETTAJIEN YHTEISTYÖ
Ohjelmointiopetus on ollut viime vuosina niin Suomessa kuin kansainvälisesti kuuma puheenaihe. On puhuttu alan työvoimapulasta ja tulevaisuudessa tarvittavista perusohjelmointitaidoista, joita pitäisi opettaa jo mahdollisesti peruskoulussa. Ohjelmointiopetukseen liittyen onkin syntynyt suuri määrä erilaisia “kansanliikkeitä” ja itseopiskelumahdollisuuksia. Tästä esimerkkinä Yhdysvalloissa huikean suosion saavuttanut Code.org ja Hour of Code -hanke, jota ovat julkisesti tukeneet mm. Barack Obama, Bill Gates ja Mark Zuckerberg. Muita esimerkkejä esimerkiksi MIT:n kehittämä Scratch-ympäristö (scratch.mit.edu) ja Codecademy (www.codecademy.com). Avoimet verkossa toteutettavat ohjelmoinnin massaluennot (MOOC:it) ovat lisääntyneet ja kursseja tarjoavat esimerkiksi Yhdysvaltojen parhaat yliopistot mm. Coursera.org-palvelussa. Myös Suomessa Helsingin yliopisto on toteuttanut laadukkaan ohjelmoinnin peruskurssin MOOC:ina (http://mooc.cs.helsinki.fi/). Suomessa Tekesin tuki on ollut merkittävää ohjelmistoalan sekä sen alan yrityksien kehitykselle.
Tämän kehityksen valossa ohjelmoinnin opetukseen haetaan uusia menetelmiä, osaamisen ja alan kehittymisen varmistamiseksi. Ohjelmoinnin opettajien yhteistyö-pilotissa, joka toteutetaan BOSS-hankkeessa, haetaan rajan yli tietoa ohjelmointiosaamisen ja koulutuksen tulevaisuuden tarpeista, crowdsourcing (joukkostaminen) menetelmää hyödyntäen. Crowdsourcing-menetelmä on tehokas tapa osallistaa raja-alueiden asiantuntijat (yritykset ja korkeakoulut) uuden oppimismenetelmän kehittämistyöhön, käytännössä ohjelmoinnin opetusanimaation ideointi/suunnittelutyöhön.
Aineistokeräys käynnistetään syksyllä 2014 animaatiotrailerin avulla rajanylittävissä verkostoissa yo. kuvan mukaisesti, kts. http://programminganimation.com/.
Keväällä 2014 rajatietoa kerättiin markkinoilta ja tulevaisuuden raporteista, PEST- ja SWOT-analyysejä hyödyntäen. Alla on lyhyesti esitetty kartoituksen tuloksia.
Pilotti 2: Hyvät kortit – Building a network and crossing the borders between education levels and work 2014–2015
HYVÄT KORTIT BOSS -pilotissa luodaan yhteistyöverkostoa yrittäjien/yrityksien sekä ammatillisten opettajien, ohjaajien ja sidosryhmien välille. Pilotissa testataan joustavia oppimispolkuja: millaisina ohjattuina mahdollisuuksina oppimispolut tarjoutuvat koulujärjestelmän ulkopuolella toimiville nuorille (alle 29-v). Pilotti on paljastanut polun syntymiseen liittyviä ongelmakohtia, kun oppiminen ja oppimisen ohjaus on Suomessa niin tiiviisti kytkettynä kouluinstituutioihin ja niissä toteutettaviin opetusjaksoihin.
Kriittinen kysymys HYVÄT KORTIT -pilotissa on: Millaista yhteistyön eri tahojen välillä pitäisi olla, jotta joustavia oppimispolkuja voisi nuorille todellisuudessa rakentua? Millä tavalla yritykset, etenkin PK-sektorin yritykset, saadaan innostumaan nuorten oppimisesta ja nuorten osaamisen kehittämisestä/kehittymisestä tulevaisuudessa?
Hyviä käytänteitä, kumppaneita ja mallia sekä verkostoja haetaan mm. Tanskasta. Tanskassa on kehitetty oppilaitosorganisaatioiden ulkopuolella tapahtuvaa nuorten ohjausta sekä oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä, joihin tämän pilotin puitteissa on aikomus tutustua.
HYVÄT KORTIT -pilotissa on niin ikään tarkoitus edistää rajan ylittävää TKI-yhteistyötä nuorisotakuun ympärillä.
Pilotti 3: PELIEN KEHITTÄMINEN YHTEISTOIMINTANA
BOSS-pilotissa kolme (3) HAAGA-HELIAn tietojenkäsittelyn lehtoria yhdessä opiskelijan kanssa tekivät keväällä 2014 vierailun Tallinnaan selvittääkseen Viron tilanteen pelialan saralla. Lehtori-opiskelija -pari haastattelivat mm. Kadri Ugandia Game Founders- järjestöstä saaden häneltä lisätietoja Viron pelialan markkinatilanteesta, volyymistä, mahdollisuuksista ja haasteista sekä yhteistyöstä Suomen kanssa. Opettaja ja opiskelija tapasivat myös lehtorit Martin Sillaotsin ja Andreas Joesaarin Tallinnan yliopistolta. Yliopiston toimijat innostuivat yhteisistä pelien kehittämistoteutuksien mahdollisuuksista. Youtube-videolinkissä näkyy paitsi editoidut haastattelut myös tunnelmia kevään suuresta pelialan tapahtumasta Tallinnassa.
Lehtori ja opiskelija päätyivät toimiala-analyysissään toteamaan, että Virossa on tehokas poliittinen järjestelmä. Joitakin hankauksia on eri etnisten ryhmien välillä, joka toisinaan vaikeuttaa raja-yhteistyön sujuvan toteutumisen. Peliala on kasvussa ja pelialalla nähdään paljon potentiaalia. Viro nähdään myös ketteränä ja joustavana, luovana sekä nopeana toimijana. Pelialan yrittäjät Virossa kuitenkin taistelevat rahoituksen, julkaisemiskanavien ja sponsorisopimusten kanssa, ja toivovatkin moninaista yhteistyötä Suomen työelämän ja korkeakoulujen kanssa.
Syksyllä 2014 toteutetaan ”Pelien kehittäminen yhteistoimintana” pilotin puitteissa pelien kehittämisen Android-koulutus Tallinnan yliopiston World Usability Day -tapahtumassa, HAAGA-HELIAn lehtori Jukka Juslinin toimesta. Keväällä 2015 Martin Sillaots vierailee HAAGA-HELIAssa pitäen key note puheenvuoron opettajakorkeakoulun KV-seminaarissa. Toteutus ja key note syventävät yhteistyötä ja kumppanuutta sekä mahdollistavat pedagogisen uudistaminen pelien kehittämisen saralla.
Pilotti 4: SYLTFÖRETAGET PÅ DEN NORDISKA MARKANDEN I SAMARBETE MED HAAGA-HELIA YRKESHÖGSKOLA OCH HÖGSKOLAN I SKÖVDE
HAAGA-HELIAn Porvoon yksikön kaksikielinen (suomi-ruotsi) koulutusohjelma ”Myyntityö ja visuaalinen markkinointi” on sitouttanut ruotsalaisen Skövden yliopiston ja XX yrityksen tekemään raja-yhteistyötä monimuotoisesti BOSS-hankkeen tiimoilla – tavoitteena on uusi koulutus- ja TKI-toimintaan kytketty raja-yhteistyön kehittyminen ja kumppanuudet. Yritys valmistaa hilloja, mehuja ja glögiä ilman lisäaineita.
16 opiskelijaa analysoi BOSS-pilotin tiimoilla Ruotsin elintarvikemarkkinoita ja yrityksen vientimahdollisuuksia alkusyksystä 2014 mm. jakelukanavat, tuotteet, kilpailijat, hinnoittelu- ja logistiikkanäkökulmat huomioiden. Tämän lisäksi opiskelijat ja lehtorit (2) vierailivat Tukholmassa suomalais-ruotsalaisessa kauppakamarissa sekä osallistuivat ”Älska Mat och Vin” -messutapahtumaan Malmössa 24.–26.10.2014.
Yhteistyössä Skövden yliopiston opiskelijoiden ja lehtoreiden kanssa HAAGA-HELIAn opiskelijat ja lehtorit analysoivat ”Älska Mat och Vin” -messujen yritysosastoja visuaalisen myynnin ja markkinoinnin näkökulmista. HAAGA-HELIAn opiskelijat toteuttavat myös pop-up-myyntitapahtuman Sergelsin torilla marraskuun 2014 lopulla joulumarkkinoiden yhteydessä. Tällöin opiskelijat testaavat yrityksen tuotteita käytännössä Ruotsin markkinoilla. Käyntien puitteissa kumppanuus Skövden yliopistoon sekä yritykseen tiivistyvät ja yhteiset koulutuksen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiointressit syventyvät. Myös näkökulmat, tarpeet sekä yhteiskehittäminen visuaalisen myynnin ja markkinoinnin osalta elintarvikealalla avautuvat raja-yhteistyön alueilla.
Skövden yliopisto toteaa omassa markkina-analyysissa mm. seuraavaa: Yrityksen vahvuutena on tietoisuus alkuperämaasta ja terveellisyys. Heikkoutena voi olla kyvyttömyys vastata kysyntään. Yrityksellä on rajallinen tuotantokapasiteetti. Uhkana Skövde yliopiston opiskelijat näkevät ruotsalaisten tavan tuottaa omat hillonsa itse. Alan etujärjestön mukaan Pohjois-Ruotsissa peräti 54 % väestöstä tuottaa hillonsa itse. Tukholman alue tarjoaa kuitenkin hyvät puitteet ja mahdollisuudet. Mahdollisuutena he näkevät yhteistyön joko KRAV, Ekologisk tai Svenska Siggill yhteisöjen kanssa. Ekologinen tunniste ja merkintä toisivat uskottavuutta yrityksen tuotteille. Suuri marjapitoisuus tuotteissa on ehdoton etu ruotsalaisiin tuotteisiin nähden. Yhteinen kieli ja lyhyet välimatkat voivat myös olla etu.
Yhteenveto
Yhteenvetona voimme todeta, että pilotit tuovat uutta näkökulmaa työelämän ja pedagogiikan uudistamiselle. Ohjelmointi on tulevaisuuden ala, jonka opettamiseen/oppimiseen haetaan uusia menetelmiä. Ohjelmoinnin ratkaisujen ja opetusmenetelmien kehittämisen myötä luodaan Suomeen uutta työtä. Myös pelillisyys, pelillistäminen ja opetuspelit koetaan oppimisen ja työelämän uusina trendeinä, joiden vaikutus ja vaikuttavuus ovat vielä edessämme. Toisaalta nuorten syrjäytyminen sekä nuorisotakuu haastavat työmarkkinoita ja oppilaitoksia yhteisvastuulliseen ajatteluun sekä luomaan ketteriä oppimis-/työllistymispolkuja nuorille. Visualisointi myynnissä ja markkinoinnissa ovat niin ikään tulevaisuuden ala, joka uudistaa työtä ja työelämää.
