Oiva foorumi käsitellä tulevaisuutta, varautua muutoksiin ja uudistaa sivistyskäsitystä

Elämme poikkeuksellisen epävarmoja aikoja. Monet länsimaiden kesken viimeiset 80 vuotta jaetut arvot ja periaatteet näyttävät murenevan, emmekä aina pysty hahmottamaan, mikä on herättelemään tarkoitettua provosointia, mikä pitkäkestoisempaa manipulaatiota tai todellista geo- tai suurvaltapoliittisten mannerlaattojen siirtymistä uuteen asentoon.

Arvaamattomuus, tempoilevuus sekä ilmiöiden moniulotteisuus ja piilovaikutukset vaikeuttavat mahdollisuuksiamme ennakoida muutoksia, jotka vääjäämättä vaikuttavat työhömme ammattikorkeakouluissa ja yritysyhteistyön rajapinnoilla. Onneksi meillä on keinoja kurkistaa tulevaisuuteen ja luoda vaikkapa skenaariotyöskentelyn avulla erilaisia malleja siitä, mitä voi olla edessämme. Emme joudu tekemään tätä työtä yksin tai vain omassa piirissämme. On monia tahoja, joiden kanssa intressimme ovat yhdensuuntaisia ja joiden kanssa yhteistyössä saamme laajemman perspektiiviin kehityskulkuihin.

Tämän numeron 1/2025 teemana ovat ajankohtaiset aiheet sekä ammattikorkeakoulujen rooli eteenpäin katsovassa yritysyhteistyössä ja TKI-toiminnassa. Tämä sopii kuvaan, onhan UAS Journal maamme ammattikorkeakoulujen yhteinen verkkojulkaisu, jossa viestitään ammattikorkeakouluissa tapahtuvasta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta sekä yritysyhteistyöstä niin ammattikorkeakoulujen toimijoille kuin työ- ja elinkeinoelämän sidosryhmille (UAS Journal, 2025).

Ammattikorkeakoulut – ajan tasalla tulevaisuutta rakentamassa

Yksi ammattikorkeakoulujen toimijoille kätevä tapa pysyä laaja-alaisesti ajan tasalla muutoksesta on olla vaikkapa mukana tieteellisten seurojen toiminnassa. Oman erityisalan rinnalla hyvä vaihtoehto on esimerkiksi rajaavista tieteenalaluokituksista riippumaton Tulevaisuuden tutkimuksen seura. Sen tarkoituksena on edistää tulevaisuudentutkimusta, sen hyödyntämistä ja siihen perustuvaa keskustelua Suomessa sekä tuoda yhteen tulevaisuudesta kiinnostuneet, tulevaisuuksia tutkivat ja tulevaisuutta tekevät ihmiset ja yhteisöt maassamme. Seura toimii tutkijoiden, asiantuntijoiden ja muiden tulevaisuudesta kiinnostuneiden verkostona ja sillä on myös paikallistoimintaryhmiä ympäri maata. (Ks. https://www.tutuseura.fi/).

Sitra esittelee itsensä tulevaisuustalona, joka luotaa tulevaa, tuottaa innovaatioita ja uudistaa yhteiskuntaa (https://www.sitra.fi/teemat/sitra/). Vaikka sitä on pidetty välillä hieman sisäänpäin lämpiävänä ja paradoksaalisesti toimivana (Halme et al 2019; Huhtanen et al 2017), se on nykypäivänä aktiivinen aloitteiden, ohjelmien, julkaisujen ja erilaisten tulevaisuustyötä helpottavien työkalujen rakentajana.

Esimerkiksi tässä numerossa julkaistu artikkeli ”Tarvitaanko tähänkin tutkinto? Uudet ratkaisut osaamiskapeikkoihin yhdessä työelämän kanssa” (Husman, Oksanen ja Uusi-Mäkelä) nostaa esiin Sitran tarjoaman Tulevaisuustaajuus-palvelukonseptin. Se on tarkoitettu kolmen tunnin mittaisen työpajan vetämiseen tapauksissa, joissa tulevaisuusoletuksia on hyvä haastaa, toivottavia tulevaisuuksia kuvitella ja tarvittavia toimenpiteitä hahmotella. Sitran mukaan ”menetelmä virittää osallistujat pohtimaan tulevaisuutta, joka on kuvittelemisen ja tavoittelemisen arvoinen. Se innostaa ajattelemaan tulevaisuutta uusista näkökulmista ja se haastaa myös tunnistamaan keinoja toivotunlaisen tulevaisuuden eteen toimimiseksi”. (https://www.sitra.fi/caset/tulevaisuustaajuus/). Tulevaisuustaajuus-palvelun verkkosivulta saa kaiken tarvittavan ohjeistuksen työpajan järjestämiseen, esimerkiksi vetäjän käsikirjan, valmiin diasetin, puhenuotit ja tulevaisuuskuunnelmia sekä esimerkkejä Tulevaisuustaajuus-menetelmän soveltamisesta.

Sitran tammikuussa 2025 julkaisema Heikkoja signaaleja tulevaisuudesta. Opas havainnointiin ja tulkintaan (https://www.sitra.fi/julkaisut/heikkoja-signaaleja-tulevaisuudesta/) ja siihen sisältyvä Heikot signaalit -luotain on toinen esimerkki Sitran maksutta kenen tahansa hyödynnettävissä olevasta konkreettisesta tulevaisuuden ennakoinnin työkalusta.

Ammattikorkeakoulut – työelämän kehittämistä yhteistyössä ja kriittisesti

Suoraviivaisemmin vain työelämän osaamistarpeiden ennakointiin on perustettu esimerkiksi Uudellamaalla Ennakointikamari-yhteistyö. Sen avulla elinkeinoelämä ja maakunnassa toimivat koulutuksen järjestäjät pyrkivät vahvistamaan koulutuksen työelämävastaavuutta, yritysten ja oppilaitosten välistä vuorovaikutusta sekä työvoimatarpeiden ja koulutuksen ennakoinnin edelläkävijyyttä. Ennakointikamari kokoaa työssään yhteen työ- ja elinkeinohallinnon, yritykset, oppilaitokset ja aluehallinnon, joiden näkemykset ovat perustana foorumin tuottamalle tilannearviolle ja toimenpidesuosituksille. Se tuottaa Uudenmaan alueesta vuosittain kaksi tilannekatsausta tilastojen, tutkimusten, raporttien ja ennakointitietojen sekä Ennakointikamarin omien selvitysten nojalla ja julkaisee muita selvityksiä työllisyydestä ja osaamistarpeista.

Varsinais-Suomessa puolestaan toimii Ennakointiakatemia, joka on kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen perustuva laaja yhteistyökonsortio omine vuosibudjetteineen. Käytännön työtä toteuttavat elinkeinoelämän avaintoimialoittain muodostetut työryhmät, johon sopijaosapuolet ovat nimenneet jäsenet.

Vaikka työelämäläheisyys ja elinkeinoelämän kehittäminen ovat ammattikorkeakoulujen perustehtäviä, tulevaisuuden ennakoinnin kannalta tulisi pohtia kriittisesti sitä, sidotaanko niin jatkuva oppiminen kuin osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminenkin liian yksipuolisesti työelämään ja työelämässä tarvittavan kyvykkyyden ylläpitoon. Työelämän eetoksen omaksuminen ilman jatkuvaa omaa kriittistä pohdintaa voi olla lyhytnäköistä.

Ammattikorkeakoululaissa (932/2014) puhutaan  työelämän ja sen kehittämisen vaatimusten rinnalla myös elinikäisestä oppimisesta. Se on laajempi käsite kuin jatkuva oppiminen tai osaamisen jatkuva kehittäminen ja pitää sisällään myös yksilön sivistykselliset tarpeet ja inhimillisen kasvun muutakin kuin työelämää varten. Ammattikorkeakouluja ohjaava laki tuntee myös käsitteen sivistys, jonka painoarvo on jäänyt tarpeettoman vähäiseksi ammattikorkeakoulujen sisäisissä tai keskinäisissä keskusteluissa – puhumattakaan sivistyksestä työelämäyhteistyön kontekstissa.

Kuitenkin esimerkiksi Sitra näkee, että sivistystä tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Sivistysihanteesta tulisi käydä keskustelua, jotta tulevaisuuspohdinnoissa varmistetaan avoimen ja kriittisen tulokulman säilyminen. Sivistyskäsitystä on välttämättä uudistettava: 2020-luvun jälkiteollisessa yhteiskunnassa sivistys ei voi enää olla korostuneesti vain oppineisuutta ja osaamista, vaan sivistykseen pitää liittyä entistä enemmän ylisukupolvista vastuunkantoa ja muutosvalmiutta. (Lahti ja Mero 2021.)

Perinteisessä sivistyskäsityksessä ihminen on liian usein yksin yksilönä keskiössä, jolloin luonnon ja yhteisöjen merkitys jää turhan pieneen rooliin. Sivistys on muutakin kuin yksilön ominaisuus, ja siksi välillä onkin hyvä pohtia sivistystä myös yhteiskunnallisena voimana. (Lahti ja Mero 2021.)

Kirjoittamalla ja jakamalla tulevaisuutta kohti

Yhteisöllisesti toteutetuilla artikkeleilla, katsauksilla ja puheenvuoroilla – vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia ennakoiden – on mahdollista käsitellä tulevaisuutta ja varautua muutoksiin yhdessä. Siksi UAS Journal on tärkeä foorumi, jolla on potentiaalia kasvaa entistä kollegiaalisemmaksi, entistä enemmän myös muiden kuin ainoastaan omasta toiminnasta oppia ammentavaksi ja yhä innokkaammin muiden löytämistä ratkaisuista kiinnostuneeksi yhteisöksi. Ennakointi on luonteeltaan yhdessä tekemistä ja yhdessä mahdollisia tulevaisuuksia tunnustelevaa toimintaa. Erilaisten käytäntöyhteisöjen merkitys jatkuvasti uusiutuvan ennakointitiedon käsittelijänä, tuottajana, jakajana ja välittäjänä on keskeinen niin korkeakouluyhteisön jäsenille kuin yhteistyössä mukana oleville sidosryhmillekin. (Ojala ja Kantola, 2024.)

Kirjoittaminen, omien kokemusten sanoittaminen ja muunlainen hyvän jakaminen TKI-toiminnasta saattavat tuottaa suoran tuloksen tai hyödyn lisäksi heikkoja signaaleja, joiden merkitys avautuu vasta myöhemmin. Ne auttavat meitä tunnistamaan orastavia muutoksia, varautumaan yllätyksiin ja ylipäätään haastamaan oletuksia tulevaisuudesta. Heikot signaalit voivat myös auttaa arvioimaan päätöksiämme ja tekojamme. Parhaimmillaan ne virittävät innovoimaan uutta tunnistaessamme ilmiöitä, joihin emme ole aiemmin törmänneet. (Poussa ja Ylikoski 2025.)

Tulevaisuudentutkimuksen, skenaariotyöskentelyn ja ennakoinnin tarkoituksena on tuottaa tietoa siitä, millaisia mahdolliset, ei-toivottavat tai todennäköiset tulevaisuudet voisivat olla. Näin saatua tietoa hyväksikäyttämällä toki yksityinenkin ihminen pystyy vaikuttamaan omaan elämäänsä, mutta ammattikorkeakoulujen vaikutuskanavat ovat kokonaisuudessaan moninkertaiset. Voimme sivistyspääomamme, ennakoinnin ja viisaiden valintojen avulla tehdä huomisesta huomattavan monille paremman.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS