Suomen ja Euroopan tulevaisuudennäkymistä on riittänyt viime aikoina puhetta. Talouskasvun pelätään hukkuvan kasvavaan budjettivajeeseen, ikääntyvään väestöön, ilmasto- ja energiatavoitteisiin ja katoaviin työpaikkoihin. Haasteiden mittavuutta ei pidä aliarvioida – elämme rankkoja rakennemuutoksen aikoja. Kasvun eväät on kuitenkin löydettävissä kohtaamistamme haasteista; ei työ häviä Suomesta. Uusi työ syntyy uusien ideoiden pohjalta. Näillä vastataan uusiin tarpeisiin ja varmistetaan olemassa olevien entistä parempi hoito.
Mistä kasvun ainekset sitten konkreettisesti löytyvät? Varmaa on, ettei näitä löydy menneisyyteen takertumalla. Kasvuyrityksiä ovat kaikilla toimialoilla ne, jotka ovat kääntäneet katseensa tulevaisuuteen ja luovat kasvua ja työpaikkoja innovatiivisuudellaan. Avainsana on innovaatiot.
Itse asiassa meillä suomalaisilla on hyvät mahdollisuudet luoda tällaista uutta kasvua – ja sitä kautta työpaikkoja ja verotuloja. Jo nyt meillä on äärimmäisen hyvää ja kilpailukykyistä osaamista esimerkiksi cleantechin tai vaikkapa digitaalisten palveluiden tai innovatiivisten e-terveyspalveluiden saralla.
Tulevaisuuden strategioiden hiomisen tulisi aina lähteä realistisista ennusteista – reunaehdot määrittävät sitä, mihin meidän tulisi pyrkiä. Tästä näkökulmasta cleantechille ja siihen kiinteästi linkittyvälle resurssitehokkuudelle voi vain povata vahvaa kasvu-uraa: jo tällä hetkellä kulutamme 1,5 maapallon verran resursseja joka ikinen vuosi. Saman tahdin jatkuessa kuluttaisimme vuoteen 2050 tultaessa 4,5 maapallon verran luonnonresursseja.
Vaikkei piittaisi tämän katastrofaalisista ympäristöseuraamuksista pätkääkään, fakta on tämä: meillä on vain yksi maapallo ja moinen resurssien käyttö johtaa väistämättä yhä kiristyvään kilpailuun. Siinä pärjäävät ne, jotka tekevät vähemmästä enemmän. Suomella on tässä hyvät lähtöasetelmat: maamme osuus maailmanmarkkinoista cleantech-alalla on tällä hetkellä noin 2,5-kertainen kansantaloutemme kokoon verrattuna.
Jos minun pitäisi valita Suomelle yksi ainoa uusi tulevaisuuden menestystekijä, valintani olisi terveysteknologia. Ihmiset ikääntyvät onneksi väistämättä ja tarvitsevat palveluita – niin meillä kuin Kiinassakin. Sähköisen terveydenhuollon kehittämisen kautta voimme viedä palvelut yhä enenevässä määrin lähelle hoitoa kaipaavaa ihmistä ja puuttua sairauksiin nopeammin täsmähoidolla. Terveydenhoitoalan innovatiiviset ratkaisut tulisi nähdä pikemminkin mahdollisuuksina uudenlaisille palveluille ja bisnekselle, kuin pelkkänä yhteiskunnallisena menoeränä.
Muutos on edessä joka tapauksessa. Politiikan tehtävänä on tukea tulevaisuuden kasvuyrityksiä ja pyrkiä varmistamaan, että muutos uuteen käy mieluummin hallitun rakennemuutoksen kuin täyden katastrofin kautta. Niin meillä Suomessa kuin EU:ssa yleisestikin tulisikin tosissaan pohtia, minkälaista teollisuutta haluamme politiikallamme tukea.
Koulutus on tässä keskeisessä osassa. Eurooppalainen ammatillisesti painottunut korkeakoulutus on avainasemassa kun puhutaan perustan luomisesta uusille innovaatioille. Yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän ja korkeakoulujen välillä tulee vain tiivistää. Fakta on, että ilman koulutettuja ja pärjääviä ihmisiä ja sosiaalista hyvinvointia emme pärjää emmekä voi muuttua.
Kirjoittaja
Sirpa Pietikäinen, MEP, Euroopan parlamentti
