HHT-käytävä Hämeenlinnan kasvun takaajana
HHT-kasvukäytävä on Helsingin, Hämeenlinnan ja Tampereen muodostama vyöhyke, joka on Suomen ainoa väestöltään, palveluiltaan ja yhdyskuntarakenteeltaan kansainväliset mitat täyttävä kehityskäytävä. Hämeenlinnan sijainti keskeisellä paikalla osana dynaamista väylää on taannut suotuisan kehityksen koko 2000-luvun ajan.
HHT-kasvukäytävä kattaa ainoastaan alle kaksi prosenttia Suomen kokonaispinta-alasta, mutta sille sijoittuu kolmasosa koko maan väestöstä. Vyöhykkeen väestötiheys onkin moninkertainen maamme keskiarvoon verrattuna. Koko maan muuttovoitosta vuosina 2005–2010 kohdistui HHT-vyöhykkeelle 89 %. Muuttoliikkeessä alueelle kohdentuu erityisesti pääkaupunkiseudulta purkautuvaa muuttoa. Hämeenlinnan seudun väkiluku on kasvanut vahvasti. Seudun keskuskaupungin, Hämeenlinnan väkiluku oli vuoden 2012 lopussa 67 531 ja se oli Suomen 14:nneksi suurin kaupunki. Hämeenlinnan väkiluvun kehitys on ollut vuosina 2000–2010 Suomen kahdeksanneksi parasta. Hämeenlinnan seudun muodostavat Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula. Vuoden 2012 lopulla seudun väkiluku oli yhteensä 94 183. HHT-kasvukäytävällä väestön kasvun ennakoidaan myös jatkuvan ja HHT-kasvukäytävän merkitys tulevaisuudessa korostuu entisestään.
Väestöltään HHT-käytävän alue on keskimääräistä nuorempaa ja koulutustasoltaan korkeampaa muodostaen merkittävän työvoimareservin elinkeinoelämän käyttöön. Alueen työvoimakapasiteettia kasvattaa myös osaavan työvoiman lisääntyvä liikkuminen; pääkaupunkiseudun pendelöintialue laajenee koko ajan kohti Hämeenlinnan seutua noin 25 kilometriä vuosikymmenessä.
HHT-alueen elinkeinorakenne on muuta maata monipuolisempi. Uuden teknologian sekä tietointensiivisten palvelutyöpaikkojen osuus alueella on maan keskiarvoa korkeampi. Alueelle sijoittuukin lähes 40 % työpaikoista sekä valtakunnan tuotannosta. Hämeenlinnan seudun elinkeinorakenne on niin ikään monipuolinen. Seudulle ominainen piirre on julkisen hallinnon suuri osuus. Hämeenlinna onkin perinteikäs hallinto- ja koulutuskaupunki. Seudun globaalit vahvuudet liittyvät erityisesti valmistavan teollisuuden klusteriin, jossa alueella on vahvoja kansainvälisiä veturiyrityksiä, kuten esimerkiksi Ruukki, Konecranes ja Patria. Tuotteina metalliteollisuudessa ovat esimerkiksi panssaroidut erikoisajoneuvot, akselit ja ohutlevytuotteet. Uutta vahvaa liiketoimintaa on syntynyt viime vuosina mm. palveluliiketoimintaan hyvinvointitoimialalle ja digitaalisiin palveluihin.
Väestönkasvua ja elinkeinorakenteen kehittymistä tukevat kansallisesti ainutlaatuiset logistiset mahdollisuudet. HHT-käytävän liikenteellisen perustan muodostaa nopean junaliikenteen mahdollistava Suomen päärata sekä Helsingin ja Tampereen välinen moottoritie. Kansainvälisiä yhteyksiä palvelevat Helsinki-Vantaan ja Tampere-Pirkkalan lentoasemat sekä Vuosaaren satama. Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -vyöhykkeen saavutettavuus mahdollistaa yhtenäisen työssäkäyntialueen, jonka tarjoaa monipuolisia, joustavia ja houkuttelevia mahdollisuuksia yhdistää elinkeinotoiminta, asuminen, työteko, opiskelu ja vapaa-aika.
HHT-käytävän ainutlaatuisuuden takia Hämeenlinnan seutu on tuomittu onnistumaan. Vai onko sittenkään?
Toimintaympäristön muutos ja uudet kehittämisen välineet pakottavat etsimään uusia mahdollisuuksia
Muutoksen syklit ovat muuttuneet yhä nopeammiksi ja sitä kautta toimintaympäristön muutos on vaikeammin ennakoitavissa. Monet vahvuudet muuttuvat globaalissa ympäristössä haasteiksi tai jopa heikkouksiksi. Hämeenlinnan seudun kehittämisen perustan on pitkään muodostanut vahva kehitystä tukeva infrastruktuuri, monipuolinen elinkeinorakenne ja näiden kautta syntynyt positiivinen väestönkehitys. Alueeseen tulevaisuudessa kohdistuvia muutosvoimia tulevat olemaan ainakin yritystoiminnan globaalin kilpailun kiristyminen, väestön ja taloudellisen toiminnan jatkuva keskittyminen, teknologian jatkuva kehitys (ICT), ikääntyminen, julkisten palveluiden tuottamisen haasteet, ekologisuuden ja kestävän kehityksen merkityksen kasvu, kulttuurin ja elämäntapojen monimuotoistuminen, energian ja raaka-aineiden kallistuminen ja merkityksen kasvu sekä Venäjän taloudellisen merkityksen nousu. Globalisaatiosta aiheutuu mm. maailmanlaajuinen työn uudelleenjako, joka on jo pitkään näkynyt Suomessa teollisten työpaikkojen vähenemisenä. Kilpailun kiristyessä yritykset hakevat kilpailuetua mm. kustannuksia leikkaamalla, siirtymällä lähemmäs markkinoitaan sekä kehittämällä teknologiaa. Uudet työpaikat syntyvät erityisesti palveluihin ja osaamisintensiivisille aloille. ICT-teknologia kehittyy yhä nopeammin, tutkimuksen ja tuotekehityksen rooli korostuu ja kaiken ytimessä on innovaatioiden kehittäminen.
Hämeenlinnan seudulla yritysten määrä on kasvanut 2000-luvulla positiivisesti. Alueen yrityskanta on pienyritysvaltainen. Suuria yrityksiä on vain muutama ja keskisuuriakin vähän. Elinkeinorakenteen kehittymisen trendi vastaa kansallista trendiä; maa- ja metsätaloudessa ja teollisuudessa työpaikat vähenevät ja palveluissa työpaikkojen määrä kasvaa. Seutu ei ole erityisen vientivetoinen alue. Kansainvälisesti toimivia ja vientiä harjoittavia yrityksiä on vähän. Tulevaisuuden talouskasvun kannalta keskeisiä tekijöitä ovat aineettomat investoinnit koulutukseen ja T&K- toimintaan sekä niiden tuloksena syntyvä osaaminen, verkottuminen ja innovaatiot. Hämeenlinnan seudun panostukset T&K-toimintaan ovat keskimääräistä alemmalla tasolla ja lisäksi yritysten osuus niistä on alhainen. Tähän todellisuuteen meneillään oleva toimintaympäristön muutos voi iskeä lujaa.
Samanaikaisesti kehittämistoiminta kansallisesti on muuttunut. Design Director Janne Antikainen MDI:stä on kuvannut aluekehityksen historiallisia aaltoja 70-luvulta tähän päivään. Aallokossa on keinuttu teollisuuden, palveluiden ja osaamisen kautta verkostojen maailmaan, jossa kohtaavat globaalisuus ja lokaalisuus (glokaalisuus).
Kansallisessa kehittämisessä keskittäminen ja koheesiopolitiikka ovat vuorotelleet vaihtelevin tuloksin ja työvälineenä on käytetty mm. kansallisia erityisohjelmia. Hämeenlinnan seutu on päässyt kehittämään omia vahvuuksiaan ja profiiliaan mm. aluekeskusohjelman, koheesio- ja kilpailukykyohjelman sekä osaamiskeskusohjelman kautta. Ohjelmaperusteinen kehittäminen on tullut osin tiensä päähän. Viimeinen käynnissä olevista erityisohjelmista osaamiskeskusohjelma loppuu vuoteen 2013. Ohjelmaperusteisen kehittämisen rinnalle on rakennettu kasvusopimusmenettely ja siihen liittyen INKA-ohjelma (Innovatiiviset kaupunkiseudut). Nämä toimenpiteet kohdistuvat erityisesti suurille kaupungeille, joissa on n. 100 000 asukasta. Hämeenlinnan seutu on kuitenkin päättänyt olla mukana hakuprosessissa ja hakemukset jätetään helmikuun lopussa. Tämä tapahtuu ajankohtana, jolloin kuntatalous on suurien haasteiden edessä ja ammattikorkeakoulun toimintaa kehitetään vahvasti.
Korkeakoulukeskus innovaatiokeskittymänä
Vastauksena tulevaisuuden haasteisiin on Hämeenlinnassa lähdetty Visamäen alueelle kehittämään Korkeakoulukeskusta. Korkeakoulukeskussopimus allekirjoitettiin 14.12.2011 Hämeenlinnan kaupungin, Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK), Teknologiakeskus Innopark Oy:n ja Kehittämiskeskus Oy Hämeen kesken. Korkeakoulukeskussopimuksen osapuolet sitoutuvat kohdentamaan ja kehittämään toimintaansa yhdessä, tavoitteena synnyttää Hämeenlinnan Visamäen alueelle vahva korkeakoulukeskus, tukea seudun elinkeinostrategiaa, nostaa seutukunnan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta ja -rahoitus uudelle tasolle, tehostaa yritysten kehittämispalveluja sekä aktivoida yritysten syntymistä. Tällä sopimuksella synnytettiin HHT-kasvukäytävälle maakunnalliset, kansalliset ja kansainväliset ulottuvuudet omaava innovaatiokeskittymä. Korkeakoulukeskuksen kehittämiseen on sitouduttu vahvasti ja Hämeenlinnan seudun kasvusopimus pohjaa vahvasti Korkeakoulukeskuksen tuottamaan lisäarvoon.
Korkeakoulukeskuksen toiminta on lähtenyt liikkeelle ripeästi. Hämeen ammattikorkeakoulu on keskittämässä Hämeenlinnan toimintojaan Visamäkeen ja Teknologiakeskus Innopark tulee toimimaan samoin. Toimintojen keskittämisen tuloksena alueelle on suunnitteilla myös lisärakentamista, mikä tuo lisää pöhinää alueelle. Tulevaisuudessa alueelle tulee myös lisää opiskelija-asuntoja ja palveluita. Tällä hetkellä Innopark yhteisöön kuuluu n. 100 yritystä, joilla on toimitilat Innoparkissa ja näissä työskentelee yli 1000 työntekijää. Yrityksistä valtaosa toimii Visamäen alueella. Yhdessä HAMKin toimintojen kanssa Visamäessä tulee toimimaan yli 5000 henkilön dynaaminen yhteisö, jossa kohtaavat tutkijat, opettajat, opiskelijat, kehittäjät ja yritykset.
Korkeakoulukeskuksen kautta alue profiloituu vahvasti kärkiteemoihinsa, joita tukevat osaamiskeskittymät: Digital Life Lab (DLL), Ohutlevykeskus, Bioprosessit ja osaamisen johtaminen. Osaamiskeskittymät taas linkittyvät saumattomasti alueen tarjoamiin tuotteistettuihin yrityskehityspalveluihin, erityisesti hautomo-, kasvuyritys-, tuotekehitys- ja innovaatiopalveluihin sekä -ympäristöihin. Korkeakoulukeskuksen ydin on yhteisessä kehittämisessä ja vuorovaikutuksessa. Toimijoiden kohtaamista edistävät toimintaympäristöt ja Hämeenlinnan seudun tunnistetut alueelliset kehitysalustat, jotka synnyttävät merkittäviä liiketoiminnallisia mahdollisuuksia ja kehittävät infrastruktuuria osana HHT-kehityskäytävää. Näitä kehitysalustoja ovat esimerkiksi Aulanko, Ahvenisto, Evo, tulevaisuuden siirtolapuutarha-alue, Engelinranta, Virvelinranta ja Iittalan hyvinvointikeskus.
Hämeenlinnan seudun positiivisen kehittymisen on taannut aikaisemmin keskeinen sijainti kehityskäytävällä, monipuolinen elinkeinorakenne ja alueella toteutettu ennakkoluuloton ja eteenpäin katsova elinkeinopolitiikka. Toimintaympäristön muutoksen kautta keskiöön ovat nousseet yhteistyö, alueen profiloituminen, innovaatiotoiminta, kasvuyritykset ja kansainvälisyys. Näiden kaikkien kehittämiseen Korkeakoulukeskus tarjoaa maakunnassa paremmat edellytykset kuin koskaan ennen.
Kirjoittaja
Mikko Koivulehto, toimitusjohtaja, Teknologiakeskus Innopark Oy, mikko.koivulehto@innopark.fi
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Lähteet” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
Kuntaliitto, rakennemuutoskatsaus 2011
Hautamäki, Oksanen: Suuntana innovaatiokeskittymä. Jyväskylän yliopisto 2012.
[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]
