Kampukset alueellisina innovaatiokeskittyminä
Case: Kajaanin Vimpelinlaakso
Koulutus- ja TKI-toiminta Kainuussa
Rakenteellisesta kehittämisestä aiheutuvat muutoksen tuulet ovat saavuttaneet jokaisen korkeakouluyhteisön jäsenen. AMK-sektoria koskeva jopa 20 %:n taloudellinen säästövelvoite on niin suuri, että pelkkä tilanteeseen sopeutuminen on haasteellinen tehtävä. Rahoitusleikkausten ja AMK-uudistuksen erillään pitäminen on vaikeaa. Rakenteiden ohella on aivan välttämätöntä pureutua toimintamallien ja -kulttuurin periaatteisiin tulevaisuuden tulorahoituksen varmistamiseksi.
Pienenä, aluekehitykseen profiloituneena ammattikorkeakouluna Kajaanin AMK (KAMK) on pyrkinyt vastaamaan valtakunnallisiin kehittämistavoitteisiin oma-aloitteisesti hyvissä ajoin. Kainuun kehittymisen varmistaminen on ollut koko ajan tärkeintä. Mikäli Kainuu menestyy, myös KAMK voi menestyä. Toiminnan jatkuva kehittäminen on ollut elinehto, koska KAMK:n valtakunnallista asemaa ei missään vaiheessa ole voitu pitää itsestään selvyytenä. Pienen korkeakoulun tulee olla huomattavan tehokas ja tuloksellinen pysyäkseen kilpailussa mukana. Vahvan profilaation sekä yhteistyön ja verkostojen hyödyntämisen kautta maailman valloitukseen osallistuminen on pienellekin korkeakoululle mahdollista.
Talousleikkuri on valitettavan huono mutta todellinen kehityksen moottori. Toiminnan ja talouden sopeuttaminen on inhimillinen katastrofi myös niille, joiden kohdalle YT-toimenpiteet eivät suoraan kohdistu. Tuloksiin pohjautuva rahoitusmalli tulee aikanaan osoittamaan sen, miten kukin korkeakouluyhteisö on pystynyt tilanteeseen sopeutumaan. Koska tilanne on kaikille uusi, kukaan ei osaa sanoa mitä, miten ja miten paljon toimintaa tulisi parantaa. Kukin korkeakoulu on joutunut tekemään ratkaisut omista lähtökohdistaan omaan alueelliseen tilanteeseensa pohjautuen.
Yhden kampuksen politiikka on yksi merkittävimmistä KAMK:n vahvuuksista. Yritysten kanssa yhteisiä erikoistiloja lukuun ottamatta KAMK:n toiminnot sijaitsevat 200 metrin säteellä toisistaan. Vimpelinlaakson kampuksella sijaitsee myös valtaosa Kainuun ammatillisesta koulutuksesta. Yliopistokeskustoiminnot siirtyvät Vimpelinlaaksoon kuluvan vuoden aikana. Kampuksella toimii parhaimpina päivinä yli 4000 henkilöä koulutuksen ja TKI-toiminnan parissa. Kajaanin kaupungissa on 38 000 asukasta, joten Vimpelinlaakson kampus on merkittävä alueellinen oppimis- ja innovaatiokeskittymä.
Kohti Suomen tekevintä korkeakoulua
AMK-uudistus haastaa asiantuntijaorganisaatiot ja yksilöt pohtimaan työn perimmäisiä tarkoituksia. KAMK:ssa tilanteeseen varauduttiin tekemällä rohkeita rakenteellisia ja toiminnallisia päätöksiä sekä lähtemällä aktiivisesti viemään uudenlaista toimintakulttuuria eteenpäin vuonna 2010. Valtakunnallisten tilastojen mukaan KAMK:n toiminta oli jo tuolloin tuloksellista. Vaikka perusprosessien toimivuus korostuu uuden rahoitusmallin käyttöönoton myötä, pelkkä talon seinien sisäinen toiminta ei enää riitä varmistamaan riittävää tulopohjaa. Aluekehitystä tai merkittävää TKI-toimintaa on mahdotonta tehdä yksin.
Strategiatyön alkuvaiheessa haastoimme itsemme ja kainuulaiset toimijat arvioimaan alueemme tilannetta ja tulevaisuutta uudella tavalla. KAMK:n tavoitteena oli luoda jokaiselle työyhteisön jäsenelle mahdollisuus läsnäoloon, vaikuttamiseen ja yhteistyöhön alueella ja KAMK:n sisällä. Yhteistyön haasteet haluttiin tiedostaa ja ratkaista.
Muuhun kuin omaan osaamiseen liittyvä kehittämistoiminta on monelle opettajalle edelleenkin uutta. Opettajan työnkuvan muutos on globaali ilmiö. Kyse ei ole opettajuuden tai opettajan työn arvostuksen muuttumisesta. Ammattikorkeakoulujen lakisääteisten tehtävien tuloksellinen toteuttaminen edellyttää kuitenkin nykyistä monipuolisempaa roolitusta ja joustavampia työnkuvia.
Työ- ja elinkeinoelämäyhteistyön tiivistäminen sekä osaamisen, osaajien ja TKI-toiminnan välittäjäorganisaation roolin ottaminen ei tapahdu julistamalla. Tarvitaan kokonaisvaltainen muutos rakenteissa, toiminnassa ja kulttuurissa yhteistyön mahdollistamiseksi. Yhteinen ymmärrys kaikilla toiminnan tasoilla, organisaatiot ylittävä sitoutuneisuus ja kyky keskittyä olennaiseen ratkaisevat. Mikään osa-alue ei voi olla ristiriidassa estäen yksittäisten henkilöiden toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Muuten rakentavan yhteistyön luominen on hankalaa.
Kampuksen työ- ja elinkeinoelämäyhteistyö
KAMK:ssa olemme luoneet itsellemme uuden, oman lakisääteisen tehtävän koulutuksen ja TKI-toiminnan väliin. Tätä tehtävää kutsumme nimellä Opiskelijat kehittämistoiminnassa, jolla pyrimme vahvistamaan alueellisen yhteistyön roolia erityisesti opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittämiseksi. Ammattikorkeakoululle yhteistyö avaa ovia jatkuvaan vuoropuheluun sekä ylläpitää opetuksen työelämärelevanssia. Yrityksille malli tarjoaa tilaisuuden vaikuttaa tulevaisuuden työvoiman saantiin sekä opiskelijoiden innovaatiokyvykkyyden ja tekevien käsien hyödyntämiseen. Kainuu alueena hyötyy yhteistyöstä erityisesti positiivisen pörinän ja tekemisen meiningin lisääntymisenä, jolla on suuri merkitys alueen imagon kehittymiseen.
Aluekehitysvastuu on nivottu opintojaksoihin, jolloin henkilöstön perusresurssi tulee valtionosuusrahoituksesta. Osaamisalueperustaiseen organisaatiorakenteeseen siirtymisen lisäksi olemme modularisoineet opetussuunnitelmiamme koulutusohjelma-, osaamisalue- ja AMK-tasolla. Työnsuunnittelua on vastuutettu moduuleista vastaaville tiimeille. Toimintamalleja on järkevällä tasolla yhtenäistetty poikkialaisen yhteistyön mahdollistamiseksi. Koulutusrakenteiden, resursoinnin, pedagogiikan ja osaamisen kehittämiseen on käytetty paljon resursseja.
Alueellisia kumppanuuksia on rakennettu KAMK:n mittakaavassa sekä osaamisalueittain, joiden kautta omaa identiteettiä ja profiilia vahvistetaan suhteessa itselle asetettuihin tavoitteisiin. KAMK:n sisäiset rakenteet ja strategiset yhteistyömuodot tukevat koulutustoiminnan (AIKOPA), yritys- ja innovaatiotoiminnan (INNOVA) sekä TKI-toiminnan (CEMIS) kehittymistä kukin omassa roolissaan.
Alueelliseen yhteistyöhön kuuluu luonnollisena osana kehittämistyön yhteissuunnittelu ja yhteisen tavoitteen määrittely. Opintojen alkuvaiheessa tapahtuvan kehittämistyön tarkoituksena on tarjota opiskelijoille turvallinen, koeteltu asiakasrajapinta ja -projektien toteuttamisalusta. Keskeisimpänä yhteistyökumppanina toimii tässä yhteydessä Kajaanin kaupunki -konserni, joka on sopimuksen mukaisesti KAMK:n oppimisympäristö.
Opintojen loppuvaiheeseen kuuluvien vaativampien kehityshankkeiden toteuttamiseksi olemme yhdistäneet henkilöstön ja opiskelijoiden työelämäjaksot helpottaaksemme PK-yritysten opiskelijoiden ohjausresurssihaastetta. Opettaja on ollut osa yrityksen ongelmaa ratkaisevaa poikkialaista ja jopa -kulttuurista tiimiä. Opettajan tehtävänä on ollut ajaa opiskelijaryhmä yritykseen sisään ja käynnistää toimeksiannon mukainen työ noin kahden viikon ajan. Toimintamallin hyödyntäminen edellyttää resursoinnista ja opetustehtävien toteuttamisesta sopimista.
Toiminnan kehittämisestä opittua
Organisaatioiden, mutta myös koulutusalojen väliset käytänteet ovat yllättävän erilaisia hankaloittaen yhteistyötä vaikka halukkuutta olisi. Vastaavasti koulutustoiminnan syklit ovat työ- ja elinkeinoelämän näkökulmasta hitaita, jolloin ammattikorkeakoulu koetaan jäykäksi organisaatioksi vastaamaan äkillisiin yhteistyötarpeisiin. Kokemukseni mukaan kyse on yhteisen ymmärryksen puutteesta, joka on suhteellisen helppo korjata.
Tehdyistä rakenteellisen kehittämisen toimenpiteistä huolimatta KAMK:n tulokset ovat säilyneet hyvällä tasolla. Toiminta ja talous ovat tasapainossa. Henkilöstön työhyvinvointi on jopa hiukan kasvanut edellisiin vuosiin nähden. Kaikki alueellisen kehittämisen indikaattorit ovat kehittyneet ja alueellinen asema siten vahvistunut. Yhteinen ymmärrys, aito vuorovaikutus ja sitoutuminen ovat edellytyksiä eteenpäin menemiselle. Koska jokainen ammattikorkeakoulu parantaa juoksuaan, tyytyväisyyteen olemassa olevaan tilanteeseen ei ole varaa.
Toimintatapojen, resursoinnin, roolituksen sekä vallan ja vastuun jakautumisen kehittäminen on ollut osa muutostamme. Kivuttomasti muutos ei ole tapahtunut emmekä vielä ole tavoitteessamme. Opiskelijoiden, henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden innostuneisuus ja palaute on enemmän kuin rohkaisevaa. Juuri tätä aluekehityksen ympärille kehittynyt visiomme tulla Suomen tekevimmäksi korkeakouluksi parhaimmillaan on.
Kirjoittaja
Turo Kilpeläinen, rehtori, kauppatieteiden tohtori, Kajaanin ammattikorkeakoulu, turo.kilpelainen@kamk.fi
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Lähteet” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
CEMIS: www.cemis.fi
AIKOPA: www.aikopa.fi
INNOVA: www.pointofinnovation.fi
[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]
