Tausta
Tilanne vuoden 2009 alussa oli selväpiirteinen. PKAMK:n uuden strategian myötä liiketalous ja tekniikka olivat yhdistyneet samoissa tiloissa toimivaksi Liiketalouden ja tekniikan keskukseksi. Yhteistä koulutustarjontaa oli kuitenkin hyvin vähän. Samalla kansainvälisyysmittarit osoittivat, että liiketalouden ja tekniikan keskuksen olisi kyettävä tarjoamaan enemmän opetusta erityisesti vaihtoopiskelijoille. Tutkimus- ja kehittämistoiminta oli puolestaan tuottanut tietotaitoa ja välineitä esimerkiksi asiakkuuden hallintaan, toiminnan- ja tuotannonohjaukseen sekä logistiikkaan ja tuotannon kehittämiseen, mutta niiden istuttaminen ennestään melko ”täysiin” opintojaksoihin oli hitaanlaista. Myös kumppaniyritykset ilmoittivat haluavansa panostaa aiempaa aktiivisempaan koulutusyhteistyöhön. Tästä kehittämistarpeiden ja -edellytysten palapelistä rakennettiin ratkaisuksi uusi kansainvälinen koulutuskokonaisuus Operations Management.
Mitä on Operations Management?
Operations Management on laajasti tutkittu ja opetettu teknis-taloudellinen opinhaara, jolta puuttuu selvä suomenkielinen vastintermi. Lähimmäksi oikeaa osunevat teollisuustalous tai tuotantotalous, sillä huomattava osa OM-aihepiiristä sisältyy meillä näihin koulutusaloihin.
Operations Managementiin kuuluvat tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen liittyvien prosessien hallinta, suunnittelu sekä uudelleen suunnittelu. Aiheesta on julkaistu runsaasti tieteellisiä artikkeleita sekä oppikirjoja. Alan oppikirjat käsittelevät yleensä tuotekehitykseen, tuotantojärjestelmän suunnitteluun ja kehitykseen, laatuun ja tuotannonohjaukseen sekä toimitusketjun hallintaan liittyviä, melko teknisiä kysymyksiä. Aihepiiri on haastava muun muassa sen vuoksi, ettei ole olemassa mitään yksiselitteistä tapaa rakentaa tuotantojärjestelmiä, vaan ne koostuvat hyvin suuresta joukosta vaihtoehtoisia menetelmiä ja työkaluja. Vastaavasti alan koulutuksessa joudutaan tekemään valintoja aiheen laajuuden ja monimutkaisuuden vuoksi.
Operations management havaittiin keinoksi vastata oikeastaan kaikkiin alussa kuvattuihin PKAMK:n kehitystarpeisiin. Siinä yhdistyvät liiketalous ja tekniikka, opetus- ja hankehenkilöstön osaaminen ja yritysten kehitystarpeet. Teknologiateollisuuden yritykset tarvitsevat selvästi nykyistä enemmän alan osaamista. Aihe on maailmanlaajuisesti kiinnostava ja siitä on räätälöitävissä erilaisia kokonaisuuksia. PKAMK:n erikoisuutena on painottaa asiakaslähtöisyyttä, Leankehitysmenetelmiä sekä tuotannonohjausta ja tuotannon tietojärjestelmiä.
Koulutuksen sisältö ja tavoitteet
Operations Managementiin kuuluvat seuraavat neljä opintojaksoa:
- Introduction to OM, sisältäen mm.
a. Johdanto ja perusteet
b.Yritysten prosessit
c.Laskentatoimi toiminnanohjauksen edellytyksenä - Customer Driven OM
a. Asiakaslähtöisyys periaatteena ja käytännössä
b. Asiakkuuden sekä toimitusketjun hallinnan perusteet
c. Lean-filosofia ja tärkeimmät menetelmät (mitä tuotetaan arvoa asiakkaalle) - OM Methods & Tools
a. Tuotannon suunnittelun ja ohjauksen menetelmät
b. Tärkeimmät tuotannon tietojärjestelmät
c. Menetelmien toteutus ERP- ja MES-järjestelmissä - OM Project Assignment
a. Käytännöllinen yrityslähtöinen projektityö, jossa aiemmin opittua sovelletaan
Tavoitteena on saada eri koulutusalojen opiskelijat tarkastelemaan tuotannollista yritystä prosessinäkökulmasta, jolloin keinotekoinen erottelu esim. liiketalouden ja tekniikan välillä katoaa. Opinnot ovat melko intensiivisiä ja monimuotoisia. Luentojen lisäksi niihin kuuluu kumppaniyritysten ja yrityksistä saatavien tietojen analysointia, kehitystehtäviä, pelejä ja ohjattuja tietojärjestelmäharjoituksia sekä omien harjoitustöiden esittelyjä. Oppimistehtävien ja -toimeksiantojen lisäksi yritysten kanssa järjestetään vierailuja sekä vierailijaluentoja.
Yritysyhteistyön ja monialaisissa ryhmissä toimimisen odotetaan parantavan opiskelijoiden motivaatiota sekä sosiaalisia valmiuksia. Opintojen jälkeen opiskelijat osaavat jäsentää ja analysoida tuotantoyrityksen prosesseja, hallitsevat tuotannon kehittämisen ja ohjaamisen perusteet käytännössä, ja ymmärtävät toiminnan liiketaloudellisen perustan.
PKAMK:n kannalta tavoitteet ovat:
- opiskelijavaihdon ja kansainvälisyyden edistäminen
- liiketalouden ja tekniikan koulutuksen sekä TKI-toiminnan tulosten yhdistäminen
- tuotannonohjaus ja tuotannon tietojärjestelmät
- Lean tuotannon kehittämisessä
- yrityksen laskentatoimi toiminnanohjauksen perustana
- asiakaslähtöisyys ja asiakassuhteen hallinta
- perinteisten opetusalojen rajat ylittävän koulutuksen luominen
- konkreettinen yritysyhteistyö
Yrityksille yhteistyö taas merkitsee muun muassa mahdollisuutta päivittää sekä omaa että toisaalta oppilaitoksen osaamista, näkyvyyden ja maineen parantamista ja varsinkin riskitöntä rekrytointikanavaa. Aktiivisia kumppaneita ovat olleet mm. Pentin Paja Oy, Kesla Oyj sekä Hub Logistics Oy.
Kehitysjohtaja Aki Jumppasen mukaan HUB Logistics Oy:lle osallistuminen kouluyhteistyöhön on luonut kiinteän yhteyden yrityksen ja Operations management -tiimin kanssa. Hän arvioi edustamansa yrityksen hyötyneen yhteistyöstä uusien ideoiden ja tuotekehityksen muodossa sekä tutustumalla ja tulemalla tunnetuksi opiskelijoiden, seuraavan sukupolven työntekijöiden ja vaikuttajien joukossa. PKAMK on puolestaan saanut alansa kärjessä kulkevan yrityksen tietotaidon suoraan ja viivytyksettä sekä opetukseen että henkilökunnan tietoon.
Opit ja seuraavat kehitysaskeleet
Saatu palaute ja kokemus ovat olleet rohkaisevia. Olemme lähellä kaikkien tavoitteiden saavuttamista. OM-aiheet ovat sellaisenaankin tarpeellisia, mutta erityisen lupaavalta vaikuttavat erilaiset välilliset hyödyt, joita oppialojen ja kumppaniyritysten yhdistäminen tuottaa.
Seuraavia kehitysaskeleita ovat esimerkiksi verkko-oppimisratkaisujen kehittä- minen siten, että osan opinnoista voisi suorittaa paikasta riippumatta. Näin opinnot soveltuisivat entistä suuremmalle joukolle vaihto-opiskelijoita. Yrityskumppaneiden kanssa olisi mahdollista vauhdittaa kansainvälistä opettaja- ja harjoittelijavaihtoa yhteisellä tiedotus- ja markkinointikampanjalla. Lisäksi opetussisältöihin näyttäisi kannattavan luoda jonkin verran vaihtoehtoisuutta siten, että yleiskoulutuksen lisäksi eri alojen opiskelijat pystyisivät myös syventämään erikoisosaamistaan. Tämä on tärkeää jo lähivuosina, jolloin tietoteknisiin palveluihin suuntautuvat tietotekniikan opiskelijat ilmestyvät OM-opintojaksoille.
Kirjoittaja
Jyri Pötry, kehitysinsinööri, jyri.potry(a)pkamk.fi
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu