Tekstiilijätteen määrä yhdyskuntajätteestä on ollut kasvussa 2000-luvun loppupuolella. Suomessa kulutettiin kodintekstiilejä vuonna 2010 noin 70 000 tonnia. Uudelleenkäyttöön ohjautuu kulutuksesta noin 30 % ja kierrätykseen noin 14 %. Lisääntyvien tekstiileiden määrä ei ole yksin Suomen ongelma. Tekstiilikuitujen kulutus kasvoi myös maailmalla 35 % vuodesta 2000 vuoteen 2007. (Dahlbo et al 2013, 12.)
Pakko luo myös mahdollisuuksia
Pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen lajittelututkimuksen mukaan sekajätteessä oli tekstiilijätettä enimmillään noin 8 %. Suurin osa tekstiilijätteestä sijoitetaan tällä hetkellä kaatopaikoille. (Dahlbo et al 2013, 12.) Vuonna 2016 voimaan tuleva kaatopaikka-asetus kieltää lähes kaiken eloperäisen jätteen hautaamisen kaatopaikoille. Asetus koskee pääosaa kulutusjätteistä, kuten paperia, pahvia, muoveja, biojätteitä ja tekstiilejä. (Toivanen 2014.)
Hämeen ammattikorkeakoulussa on tutkittu poistotekstiilejä vuodesta 2010. Työn aloitti Helena Hinkkala (nyk. Käppi), joka teki esiselvityksen poistotekstiileistä vuonna 2011 Velog-hankkeelle. Hinkkalan esiselvityksessä kartoitettiin poistotekstiilien käsittelyä Suomessa sekä tutustuttiin erilaisiin alan toimijoihin. Esiselvityksessä huomattiin, että toimijat eivät ole verkostoituneet eivätkä tiedä toistensa toiminnasta juuri mitään. Hämeen ammattikorkeakoulun Vihi-hanke aloittikin valtakunnallisen verkoston keräämisen ja toimijatapaamiset. Tapaamisissa on keskusteltu alan tarpeista ja poistotekstiilien uusista hyödyntämismahdollisuuksista.
Uusi jätelaki pakottaa toimimaan eri lailla kuin ennen. Uusia toimintamalleja on haettu HAMKissa erilaisilla kokeiluilla ja hankkeilla. POISTARI-hanke oli käynnissä vuosina 2012–2013. POISTARI-projektilla selvitettiin erilliskerääjien, eko-ompelijoiden, kuntien nuorten työpajojen ja jo alalla toimivien yritysten kiinnostusta liittyä mukaan valtakunnalliseen materiaalipankkiin. Samalla pyrittiin viestimään virkamiehille ja Euroopan parlamentin jäsenille tuotevastuulain tarpeellisuudesta myös poistotekstiilien osalta. Hankkeessa järjestetyt innovatiiviset poistotekstiilityöpajat keräsivät runsaasti osallistujia (kuva 2). Työpajoissa kehitettiinkin poistotekstiilille uusia hyödyntämiskohteita yli 800. Osa poistotekstiilin hyödyntämisideoista suuntautui uusille toimialoille, kuten eristeiksi rakennuksiin, viherrakentamiseen tai energiatuotantoon biopolttoaineen raaka-aineeksi. Osaa ideoista oli pohdittu tuotannollisista ja asiakaspalvelullisista näkökohdista. Jotkut ideat olivat tuoteideoita, joissa ei vielä ollut mietitty toteuttamista tai tuotantoa, kuten poistotekstiilin avulla kevennetty kelluva betoni.
Ideointiseminaareissa huomattiin, että asioita pitää myös kokeilla. Hämeen ammattikorkeakoulun VIHI-hanke käynnistikin ensimmäisen materiaalipankin Humppilassa helmikuussa 2013. Kokeilu sai nimekseen TEXVEX.
TEXVEX-pilotti Humppilassa
Puolen vuoden TEXVEX-pilottikokeilu järjestettiin yhteistyössä Humppilan nuorten työpajan, Loimi-Hämeen Jätehuollon, Suomen poistotekstiilit ry:n, UFF:n , Globe Hope Oy:n ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. Pilotin avulla pyrittiin luomaan kopioitava materiaalipankkikonsepti, joka voidaan viedä myös muihin kuntiin ja kaupunkeihin. TEXVEX-poistotekstiilien käsittelykokeilun tavoitteena oli vähentää kaatopaikalle menevän tekstiilin määrää sekä luoda uutta tekemistä Humppilan Nuorten työpajalle. Kokeilun aikana kerättiin puhtaita, kuivia poistotekstiileitä kuten vaatteita, verhoja, kenkiä, laukkuja, vöitä, päiväpeittoja, lakanoita ja mattoja Humppilan Varikolle. Humppilan kunnan Nuorten työpaja toimi poistotekstiileiden vastaanottajana ja lajittelijana. Osa poistomateriaalista lajiteltiin Globe Hope Oy:n ja EcoCenter JykaTuotteen lajittelukriteereiden mukaan. Osan materiaalista haki UFF ja lopuista huolehti Loimi-Hämeen jätehuolto Oy. Pilotin aikana nuoret lajittelivat tekstiilejä neljä tuntia päivittäin (kuva 3).
Humppilan TEXVEX-pilotti päättyi kesällä 2013. TEXVEX osoitti, että poistotekstiilien osalta materiaalitehokkuutta voidaan olennaisesti parantaa tehokkaamman kierrätyksen avulla. TEXVEX-pilottikokeilun aikana lajitelluista tekstiileistä vain 9 % päätyi Loimi-Hämeen Jätehuollon käsiteltäväksi. (HAMK VIHI, 2013). Tulos on merkittävä, sillä tällä hetkellä kaatopaikalle kulkeutuvan yrityksistä ja kuluttajilta poistuvan tekstiilimateriaalin määrä on 90 000 tonnia eli noin 17 kiloa per henkilö (Hinkkala 2011). TEXVEX-pilotti herätti paljon kiinnostusta eri kunnissa ja kaupungeissa. Myös media oli kiinnostunut uudesta toiminnasta ja teki useita uutispätkiä televisioon sekä juttuja lehtiin.
Mitä ajankohtaista tapahtumassa juuri nyt?
Kiinnostus tekstiilikierrätykseen on heräämässä myös yritystaholla. Nykyään kaupoista löytyy yhä useammin tekstiilituotteita, joissa on hyödynnetty kierrätyskuituja. Kauppaketjuissa on myös alettu järjestää erilaisia tekstiilien keräyskampanjoita. Esimerkiksi H&M oli ensimmäinen muotiketju koko maailmassa, joka järjesti globaalin vaatekeräyksen myymälöissään. Keräyskampanjan tulokset näkyvät helmikuussa 2014 kun H&M lanseeraa kierrätyskuiduista valmistetun vaatekokoelman. Kokoelman perustana ovat denimkuidut esimerkiksi farkuista. (Salo 2014.)
Hämeen ammattikorkeakoulussa jatketaan mielenkiintoista hanketoimintaa poistotekstiilien parissa. HAMK on mukana Suomen Ympäristökeskuksen, Kuluttajatutkimuskeskuksen sekä UFF:n kanssa Tekstiilien kierrättämisen mahdollisuudet ja esteet -hankkeessa (TEXJÄTE). Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa tekstiilien uudelleenkäytön ja lisäämispotentiaalin arvioimisessa. Määrien lisäksi kartoitetaan nykyisin kaatopaikalle päätyvän tekstiilijätteen laatua, mm. lajittelukokeilla ja haitallisten aineiden tarkastelulla. (Dahlbo et al 2013.)
HAMK jatkaa myös työpajamuotoisten poistotekstiilipankkien kehittämistä. Poistaripaja-hankkeessa on perustettu kevään 2014 aikana Texvex-nimiset poistotekstiilipankit Forssaan ja Loimaalle osaksi kaupunkien nuorten työpajojen toimintaa. Näissä pilottikohteissa kokeillaan erilaisia toimintamalleja liittyen siihen, kuinka tekstiilikierrätystä voidaan kehittää, mitä kaikkea kuntien ja kaupunkien nuorten työpajat voivat tehdä tekstiilikierrätyksen parissa ja toisaalta kuinka vaikeassa työllisyystilanteessa oleville nuorille voidaan tarjota monipuolisia työpaja-, työkokeilu- ja kuntouttavan työtoiminnan paikkoja poistotekstiilipankeissa.
Uusia hankeavauksia on myös suunnitteilla. HAMKissa ei puhuta poistotekstiilistä jätteenä vaan raaka-aineena. HAMK onkin VTT:n rinnalla mukana konsortiossa, jossa valmistellaan EU-tasoista poistotekstiilihanketta Horizon 2020 -hakuun.
Kirjoittajat
Kirsi Sippola, aluekehityspäällikkö, Hämeen ammattikorkeakoulu, kirsi.sippola@hamk.fi
Milla Valkonen, projektipäällikkö, Hämeen ammattikorkeakoulu, milla.valkonen@hamk.fi
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Lähteet” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
Dahlbo, H. Aalto, K., Sippola, K., Ojanen, S. (2013). Tekstiilijätteen kierrätykselle etsitään mahdollisuuksia. Ympäristö ja Terveys lehti 7:2013, 44, vsk. ss. 12-16.
Hinkkala, H. (2011). Tekstiilikierrätyksen esiselvitys – poistotekstiilimassojen hyödyntämistapojen edistäminen jätehierarkian mukaisesti. Osoitteessa: http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/HAMK/Tutkimus_ja_kehitys/Hankkeet/velog/opinnaytetyot (7.4.2014)
Salo, I. (2014). Markkinointi&Mainonta. Hennes&Mauritz lanseeraa kierrätysmalliston. http://www.marmai.fi/uutiset/hennesmauritz+lanseeraa+kierratysmalliston/a2229707 (7.4.2014)
Toivanen, J. (2014). Roskapusseja ei enää haudata kaatopaikalle. Helsingin Sanomat. 6.4.2014. Sanoma Media Finland Oy. Sivut: A10-11.
Lisätietoja hankkeista, joilla on edistetty poistotekstiileihin liittyvää kehittämistoimintaa
Velog – Vetovoimaa logistiikalla Forssan seudulle www.hamk.fi/vihi (poistotekstiilien esiselvitys) HAMK.
Vihi-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen –hanke (TEXVEX-kokeilu ja verkostoituminen). HAMK.
Poistari – Poistotekstiilien materiaalipankkiselvitys -hanke (EU-vaikuttaminen, materiaalipankki ja ideointitapahtumat). HAMK.
Poistaripaja – Työpajamuotoisten poistotekstiilipankkien kehittäminen valtakunnalliseksi toimintamalliksi -hanke www.hamk.fi/poistaripaja HAMK, LAMK, Forssan kaupunki ja Loimaan kaupunki.
Suomen Poistotekstiilit ry. www.poistotekstiilit.fi
Tekstiilijätteen kierrätyksen mahdollisuudet ja esteet. Suomen Ympäristökeskus, HAMK, Kuluttajatutkimuskeskus ja UFF. Osoitteessa: http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Tekstiilijatteen_kierratyksen_mahdollisuudet_ja_esteet_TEXJATE
[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]
