1/2017, Koulutus ja oppiminen, Tutkimus ja innovaatiot

Tekoälyn mahdollisuuksia opiskelijan ohjauksessa 

Kirjoittaja: Petri Silmälä

Tekoäly (keinoäly, engl. Artifical Intelligence, AI) alkoi vuosina 2015-2016 virrata sosiaalisen median ja kaupallisten sovellusten kautta entistä enemmän myös oppimistoimintaan. Askeleita eteenpäin on otettu muun muassa oppimisanalytiikan alalla. Teknologinen kehitys avaa uusia näkymiä muun muassa opiskelijoiden urasuunnittelun kannalta. Voisiko opiskelija hyödyntää tekoälyä suunnitellessaan 2020-luvulla esimerkiksi aineyhdistelmäänsä?

Rutiinikirjeenvaihto avustajien huoleksi

Suuret yhdysvaltalaiset tietotekniikkayhtiöt ovat tuoneet markkinoille niin sanottuja avustajia. Suurimmat mediayhtiö ovat kehittänyt omansa: Amazon Alexan, Apple Sirin, Google Now’n ja Microsoft Cortanan. Nämä avustajat osaavat vastata luonnollisilla kielillä lausuttuihin kysymyksiin. 2010-luvun alkuvuosina avustajat kykenivat antamaan vastaukset vain suhteellisen primitiivisiin tiedusteluihin, mutta vuosikymmenen puoliväliin mennessä niiden suorituskyky on lisääntynyt.  Googlen hakukone alkoi pari vuotta sitten esimerkiksi ymmärtää kysymyksiä, jotka on puettu superlatiivien muotoon,  esimerkiksi “Mitkä ovat Teksasin suurimmat kaupungit?”. (Salgar 2015.)

Facebook otti Messenger-alustallaan käyttöön niin sanotut botit keväällä 2016. Ne ovat pieniä sovelluksia, jotka hoitavat automaattisesti liikeyritysten rutiiniviestintää. Ne pystyvät esimerkiksi tiedustelemaan asiakkaalta, mihin osoitteeseen tilattu tavara toimitetaan. (Economist 2016.) Google puolestaan julkaisi sähköposteihin automaattisesti vastaavan sovelluksen marraskuussa 2015. Se toimii yhtiön uuden Inbox-sähköpostisovelluksen kera Android- ja iOS-laitteissa sekä uudessa Allo-pikaviestiohjelmassa, jonka yhtiö julkaisi syyskuussa 2016. Smart Replyksi nimetty ohjelma lukee saapuneita viestejä ja ehdottaa niiden vastaukseksi kolmea eri vaihtoehtoa. Se käyttää teknologista menetelmää, joka muistuttaa neuroverkkojen toimintaa: Google lukee miljardeja palvelimilleen tallentamiaan sähköpostiviestejä ja analysoi niitä muun muassa asiayhteyksien, sanojen esiintymistiheyden ja lauserakenteiden perusteella.  Sovellus auttaa myös tiedonhankinnassa: se kykenee tutkimaan käyttäjänsä viestihistoriaa ja suosittamaan sen perusteella esimerkiksi sopivaa hotellia tai vaikkapa elokuvaa. (Fulay 2016.)

Oppilaitosmaailmassa Allon kaltaisia sovelluksia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää muun muassa opintotoimistojen rutiinikirjeenvaihdossa. Pidemmälle kehittyneet sovellukset pystyvät toimimaan opiskelijoiden henkilökohtaisina avustajina, joille voi antaa monipuolisia tiedonhallinnan tehtäviä ratkaistavaksi. Digitaalinen avustaja kykenee esimerkiksi ehdottamaan kohdetta työharjoittelua tai kansainvälistä vaihtoa varten sekä opastamaan, miten hakemus laaditaan ja laitetaan vireille.

Mitä sivuaineita kannattaisi valita?

Google toi vuonna 2016 markkinoille tekoälyä soveltavan Google Trips -sovelluksen, joka antaa käyttäjilleen matkailuvihjeitä. Se hyödyntää satojen miljoonien käyttäjien yhtiön palvelimille tallentamaa dataa ja pystyy esimerkiksi kertomaan, mihin Pariisin museoihin kannattaa tutustua. (Frank 2016.) Google Tripsin ideaa hyödyntävät sovellukset leviävät lähitulevaisuudessa todennäköisesti myös oppilaitoksiin, jolloin opiskelija voi tiedustella koneoppimisen menetelmällä toimivalta sovellukselta esimerkiksi vinkkejä sivuainevalinnoista.  Oppimisanalytiikassa tekoälyä käytetään jo muun muassa Otavan Opistossa Mikkelissä, jossa neuroverkkoja (informaation käsittelyn, matematiikan tai laskennan malleja, jotka perustuvat yhdistävään laskentaan) käytetään verkko-opiskelijoiden toiminnan analysoimisessa. Neuroverkot hälyttävät opiskelukäyttäytymisen muutoksista, joiden pohjalta ohjaajat saavat tietoa niistä opiskelijoista, jotka ovat kenties tehostetun tuen tarpeessa. (Siven, Harmaa & Hintikka 2016; Venäläinen & Hintikka 2015.)

Microsoftin vuonna 2016 ostama Linkedin on jo antanut hiljaisia signaaleja tulevasta. Johtava ammatillisen verkostoitumisen väline esitteli vuonna 2016 uuden sovelluksen, jonka tarkoitus on auttaa opiskelijoita ammattiuran luomisessa. Se tosin toimii toistaiseksi vain Yhdysvalloissa, mutta levinnee perinteisen kaavan mukaisesti muualle maailmaan muutaman vuoden kuluessa. (Yu 2016.) Varsin todennäköisessä tulevaisuuden skenaariossa Linkedin analysoi tekoälyn keinoin Microsoftin miljoonien käyttäjien dataa ja urapolkuja sekä pystyy antamaan opiskelijoille täsmällisiäkin vihjeitä ammattiuran luomiseksi – hieman samaan tapaan kuin Google Trips palvelee matkailijoita.

Esteitä raivattavaksi

Tekoälyn oppilaitoksiin tuomisessa on vielä eettisiä, oikeudellisia, hallinnollisia ja teknisiä esteitä. Erityisesti opiskelijoiden tuottamaan dataan liittyvät oikeudelliset kysymykset on ratkaistava ennen kuin suuria tietomassoja voidaan hyödyntää tekoälysovelluksissa. Ensi vuonna voimaan tuleva Euroopan Unionin uusi tietosuojadirektiivi voi selkeyttää tilannetta tai mutkistaa sitä. (Hintikka 2016.) Myös teknologian puolella tarvitaan vielä kehitystyötä. Esimerkiksi Facebookin botteja eli itsenäisesti toimivia ohjelmia kritikoitiin kömpelöiksi heti tuoreeltaan. (Lehtiniitty 2016.) New York Timesin arvostelija puolestaan piti Googlen Alloa keskeneräisenä tuotteena:  hän ei oikopäätä palkkaisi Alloa sihteerikseen, jos se olisi oikea ihminen, vaan kehottaisi tätä hankkimaan lisää työkokemusta ja yrittämään sen jälkeen uudestaan. (Chen 2016.) Kehitys alalla on kuitenkin ripeää, ja laboratorioissa voi jo nyt olla valmisteilla tuote, joka oppimistoimintaan siirrettynä vie opiskelijan ohjauksen uudelle tasolle.

Kirjoittaja

Petri Silmälä, FM, suunnittelija, Tietohallinto, Metropolia AMK, petri.silmala(at)metropolia.fi

Chen, Brian X.: Allo’s Tryout: 5 Days With Google’s Annoying Office Intern. The New York Times 21.9.2016. Haettu 27.1.2017 osoitteesta https://www.nytimes.com/2016/09/22/technology/personaltech/allos-tryout-5-days-with-googles-annoying-office-intern.html

The Economist: Bots, the next frontier. The Economist 9.4.2016. Haettu 21.7.2017 osoitteesta http://www.economist.com/news/business-and-finance/21696477-market-apps-maturing-now-one-text-based-services-or-chatbots-looks-poised

Frank, S., See more, plan less – try Google Trips. Google Blogs 19.9.2016. Haettu 27.1.2017 osoitteesta  https://blog.google/topics/travel/see-more-plan-less-try-google-trips/

Fulay, A., Say hello to Google Allo: a smarter messaging app. Google Blog 21.9.2016. Haettu 27.1.2017 osoitteesta https://blog.google/products/allo/google-allo-smarter-messaging-app/

Hintikka, K.A., Oppimisanalytiikka ja oppimisen tekoäly Suomessa – suuntauksia. Presentaatio Opetus- ja kulttuuriministeriölle 28.9.2016. Haettu 27.1.2017 osoitteesta https://drive.google.com/file/d/0ByzEp3J5u6cbTTJMdHYzTmpYd0U/view?usp=sharing

Lehtiniitty, M., Haluatko kokeilla Facebook Messenger -botteja? Näin se onnistuu. Mobiili 13.4.2016. Haettu 27.1.2017 osoitteesta http://mobiili.fi/2016/04/13/haluatko-kokeilla-facebook-messenger-botteja-nain-se-onnistuu/

Salgar, S., The Google app now understands you a little better—complex questions welcome. Google Inside Search Blog 16.11.2015. Haettu 27.1.2017 osoitteesta https://search.googleblog.com/2015/11/the-google-app-now-understands-you.html

Siven, M., Harmaa, A., Hintikka, K.A., Osumatarkkuutta ohjaukseen datan avulla – Ajatuksia oppimisanalytiikasta. Presentaatio ITK-päivillä 16.4.2015. Haettu 27.1.2017 osoitteesta http://www.slideshare.net/MiiaSiven/osumatarkkuutta-ohjaukseen-itk15-47060342

Venäläinen V. & Hintikka K.A., Koneäly arkistuu oppimisessa. SeOppi 1/2015. Haettu 27.1.2017 osoitteesta  http://www.ihminenplus.fi/573/

Yu, A., Introducing the LinkedIn Students App: Helping Soon-to-Be College Graduates Conquer Their Job Search. Linkedin Blog 18.4.2016. Haettu 27.1.2017 osoitteesta https://blog.linkedin.com/2016/04/18/introducing-the-linkedin-students-app–helping-soon-to-be-colleg

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *