1/2017, Koulutus ja oppiminen

Teknologiatuettu yhteisöllinen oppiminen on mielekästä

Kirjoittaja: Merja Männistö

Yhteisöllisellä oppimisella tarkoitetaan opiskelijoiden välisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa tavoitteellista ja koordinoitua toimintaa, jossa tiedonrakentelun kautta pyritään saavuttamaan jaettu uusi käsitys opittavana olevasta asiasta. Näitä yhteisöllisen oppimisen valmiuksia tulisi kehittää jo koulutuksen aikana. (Kuvio 1.) Esimerkiksi hoitotyössä kohdatut haasteet ovat usein monimutkaisia, mikä edellyttää hoitajilta kykyä yhdistää tietoa, jakaa asiantuntijuutta ja taitoa toimia moniammatillisissa tiimeissä. Yhteisöllisessä oppimisessa opiskelijat käyttävät asiasisältöön liittyvää näyttöön perustuvaa tietoa luovasti ja tulkiten. Uuden tiedon rakentelu tapahtuu omia ajatuksia jakaen ja perustellen. Tällöin ymmärrys asiaa kohtaan syvenee. Prosessiin kuuluvat myös erilaiset näkökulmat ja ristiriitaiset tiedot, jotka vievät oppimista eteenpäin. Oppimisen ydin on ymmärtää opittavaa asiaa ilmiönä siihen vaikuttavine tekijöineen. Teknologiatuettu yhteisöllinen pedagogiikka tuo mukanaan teknologian mahdollisuudet edistää yhdessä oppimista ja yhteisöllistä vuorovaikutusta. (Arvaja 2007, 34-41; Scardamalia & Bereiter 2006, 97–118; Posey & Pintz 2006, 680-687.)

Tässä artikkelissa tarkastellaan yhteisöllistä oppimista tukevia pedagogisia ratkaisuja teknologiatuetussa oppimisympäristössä sekä sitä, mitkä tekijät vaikuttavat opiskelijoiden yhteisöllisyyden kokemukseen verkko-oppimisympäristössä. Tarkastelu pohjautuu webropol-kyselyyn, joka toteutettiin OAMK:n hoitotyön koulutusohjelman terveyden edistämisen opintojaksolla opiskeleville opiskelijoille (N=84) syksyllä 2016 ja tammikuussa 2017. Kyselyssä haluttiin selvittää opiskelijoiden käsityksiä yhteisöllistä oppimista edistävistä ja estävistä tekijöistä teknologiatuetulla pilottiopintojaksolla.

Kuvio 1. Teknologiatuetun yhteisöllisen oppimisen tausta-ajatuksia ja lähtökohtia.

Pedagogiset ratkaisut tärkeässä roolissa

Useissa tutkimuksissa on tuotu esille, että pedagogiikalla on suuri merkitys yhteisöllisessä oppimisessa. Tärkeää on, että pedagogiset ratkaisut ohjaavat opiskelijat ottamaan vastuun tiedon rakentamisesta ja tavoittelemaan yhteistä ymmärrystä opittavasta asiasisällöstä. (Peterson & Roseth 2016, 147-161; Pucer, Trobec & Zvanut 2014, 974-970; Sowan & Jenkins 2013, 553-564.)

Pedagogisesti merkityksellistä on, miten iso ryhmä yhteisöllisessä oppimisympäristössä on. Ihanteellinen ryhmän koko on 5-6 jäsentä. Verkko-oppimisympäristössä on mahdollistettava vuorovaikutus kaikkien ryhmän jäsenten välillä, joten ryhmä ei saa olla liian iso. Ryhmän pysyvyys samana on tärkeää. (Biasutti 2011, 1865–1875.) Positiivinen riippuvuus ryhmän jäsenten välillä sekä yhteisesti hyväksytyt ryhmän säännöt edistävät tavoitteeseen sitoutumista. Verkkoympäristö, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus säädellä sosiaalisten kontaktien määrää ja vuorovaikutuksen laatua, edistää oppimista. Pedagogiset ratkaisut tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden sekä kirjalliseen että suulliseen yhteydenpitoon erilaisten oppimisympäristössä käytössä olevien viestintämahdollisuuksien avulla. (Vogt & Schaffiner 2016, 79-83; Özturk & Dinc 2014, 802-808.)

Kyselyn tuottaman aineiston mukaan ryhmän työskentelytavalla verkossa on suuri merkitys. Opiskelijoiden mukaan verkko-oppimisen haasteita ovat muun muassa opiskelijoiden epätasainen osallistuminen yhteiseen työskentelyyn, työskentelyn vähäinen koordinointi, työnjakokysymykset sekä tekniset ongelmat. Yhteisöllistä oppimista taas edistävät ryhmän toiminnan päämäärä, ryhmätuotoksen muoto, opiskelijoiden tasavertainen osallistuminen sekä yhteinen työskentelyperusta.

Ryhmän toiminnan koordinointi korostuu erityisesti silloin, kun tehtävä tuntuu opiskelijoista hankalalta tai ryhmän työskentelyssä ilmenee haasteita (Peterson ym. 2016, 147-161). Ryhmän oman toiminnan koordinoinnilla on suuri merkitys. Kun ryhmä joutuu etsimään erilaisia ratkaisuja toiminnalleen ja päätöksilleen, sen jäsenet ovat sitoutuneempia toimimaan ja panostavat työskentelyyn enemmän.

Kyselyaineiston perusteella opettajan tulisi antaa ryhmälle aikaa etsiä omia ratkaisuvaihtoehtoja tavoitteen saavuttamiseksi, eikä hänen pitäisi puuttua ongelmaan heti sen ilmaannuttua. Vastauksissa nousi selkeästi esille opettajan merkitys. Yhteisöllisyyttä edistää tunne siitä, että opettaja on tarvittaessa läsnä ja kannattelee oppimisprosessia eteenpäin. On tärkeää, että opettaja osallistuu ryhmän työskentelyyn tarvittaessa, mutta ei häiritse väliintulollaan ryhmän vuorovaikutusta. Tällöin opiskelijat keskustelevat toistensa kanssa, eivät opettajan, mikä on yksi yhteisöllisen oppimisen kulmakivistä. Opiskelijoiden käymä keskustelu toimii parhaiten silloin, kun siihen liittyy yhteisöllinen ongelmanratkaisu, johon vastaukset löydetään yhdessä. Aineiston mukaan opettajaa tarvitaan tilanteissa, joissa opiskelijoilla on viestintään liittyviä pulmia, ryhmän jäsenten vuorovaikutus ei ole tasa-arvoista tai opiskelijat eivät osaa vastata kysymyksiin tai ylipäätään pääse eteenpäin tehtävässä.

Opettaja edistää yhteisöllistä oppimista suunnittelemalla ja ohjaamalla opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta käyttämällä verkko-oppimisympäristön mahdollisuuksia monipuolisesti (Sowan & Idhail 2014, 592-600).  Kyselyn vastausten perusteella verkko-oppimisympäristö pienryhmätyöskentelyineen koetaan myönteisenä, koska se mahdollistaa paremmin ryhmän jäsenten välisen toiminnan riippumatta fyysisestä sijainnista tai etäisyydestä. Oppimisympäristön välineiden monipuolinen käyttö edistää yhteisöllistä oppimista. Ne tukevat viestintää ja ajatusrakennelmien muodostumista. Opettajan lisäämä ja jakama materiaali tukee puolestaan oppimistehtävien teoreettista tiedon rakentamista. Välineiden tulee olla tarkoituksenmukaisia, mutta ne eivät yksin riitä. Tärkeää on myös ryhmän jäsenten tarvittavat tiedot tehtävän ratkaisemiseksi sekä taidot organisoida omaa työskentelyä esimerkiksi sopimalla toimintatavoista tai jakamalla tehtäviä pienempiin osatavoitteisiin.

Opettaja jäsentää ja täsmentää yhteisöllistä toimintaa opiskelijoiden kesken sekä määrittelee oppimistehtävät (Dillenbourg, Järvelä & Fischer 2009, 3–19).  Kerätyn aineiston perusteella kaikkien ryhmän jäsenen osallistumista sekä yhteistä työskentelyä ja tuotosta edellyttävä oppimistehtävä edistää yhteisöllistä oppimista. Tällaiset tehtävät vaativat ja kannustavat ryhmän jäseniä sosiaalisiin kontakteihin toistensa kanssa. Oppimistehtäville annetut liian tiukat aikarajat taas vaikeuttavat oppimista. Tehtävän toivotaan olevan selkeä, johdonmukainen, konkreettinen ja loogisesti opittavaan aihesisältöön kytkeytyvä. Kyselyaineiston mukaan avoimet kysymykset toimivat hyvin yhteisen pohdiskelun luojina ja yhteisöllisen työskentelyn käynnistäjinä. Opiskelijoiden omien mielipiteiden ja kokemusten sisällyttäminen oppimistehtäviin lisää motivaatiota ja sitoutumista.  Erimielisyyksiä ja väärinymmärryksiä sallivat oppimistehtävät luovat yhteisöllisen oppimisen näkökulmasta tärkeitä neuvottelutilanteita, joissa vaaditaan opiskelijoilta taitoja perustella omia näkemyksiään. Tehtävissä on annettava myös riittävästi aikaa keskustelulle verkossa.

Tulevaisuuden hoitotyö vaatii yhteisöllisiä valmiuksia

Edellä on kuvattu yhteisölliseen oppimiseen vaikuttavia tekijöitä yleensä opiskelun ja opettamisen näkökulmasta. Vaikka webropol-kyselyssä ei selvitetty hoitotyön opiskelun erityispiirteitä, on kuitenkin selvää, että nämä yhteisöllisen oppimisen kautta saadut valmiudet ovat myös osa laadukasta hoitotyötä, ja ne on huomioitava hoitotyön koulutuksessa. Informaation jatkuva lisääntyminen ja saatavuuden helpottuminen sekä työ- ja arkielämän nopeat muutokset asettavat uusia haasteita hoitotyön koulutukselle. Tulevaisuuden työelämä vaatii opiskelijoilta yhä enemmän 2000-luvun taitoja kuten luovuutta ja innovatiivisuutta, kriittistä ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja. Lisäksi tarvitaan jatkuvaa oppimaan oppimista, kommunikaatio- ja yhteistyötaitojen kehittämistä sekä työvälineiden hallintaa.  Informaation lukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologian käyttötaidot korostuvat. Näiden työelämätaitojen kehittäminen vaatii jo koulutuksen aikana vahvaa yhteisöllistä ongelmanratkaisua, kriittistä keskustelua ja työskentelyä monimutkaisissa ja kompleksisissa uusissa tilanteissa, joissa ei voida suoraan hyödyntää jo olemassa olevaa tietoa. (Uribe, Klein & Sullivan 2003, 5-9; Posey & Pintz 2006, 680-687; Hämäläinen & Häkkinen 2006, 230-246; Biasutti 2011, 1865-1875.)

Yhteenveto

Yhteisöllinen oppiminen ja verkkotyöskentely edellyttävät opettajalta sosiaalista, hallinnollista, teknologista ja pedagogista osaamista. Teknologiatuetussa yhteisöllisessä oppimisympäristössä opettajan rooli korostuu erityisesti ohjauksen kokonaisvaltaisessa toteuttamisessa sekä sopivien ja tehokkaiden pedagogisten ratkaisujen löytämisessä sekä oikea-aikaisuudessa.

Opiskelijalta yhteisöllinen oppiminen edellyttää tiedon etsimistä, jakamista ja uuden tiedon rakentelua yhdessä toisten kanssa. Ryhmän taito säädellä omaa motivaatiotaan ja toimintaansa verkossa edistää yhteisöllisyyttä. Ryhmä tukee ja edesauttaa myönteisen oppimiskokemuksen syntymistä ja tavoitteen saavuttamista. Onnistuneessa lopputuloksessa ryhmän jäsenten asiantuntijuutta hyödynnetään koko verkkokurssin ajan sopivan ratkaisun löytämiseksi ja uuden aihesisällön oppimiseksi. Tämä vaatii sekä ajankäytön että tekniikan hallintaa.  Ammattikorkeakoulussa tulee olla ymmärrystä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat opiskelijoiden oppimiskokemukseen ja ovat edistämässä tai estämässä yhteisöllistä oppimista verkossa.

Kirjoittaja

Merja Männistö, TtM, Lehtori, Oulun ammattikorkeakoulu, merja.mannisto(at)oamk.fi

Arvaja, M. 2007. Contextual perspective in analysing collaborative knowledge construction of two small groups in web-based discussion. International Journal of Combuter-Supported Collaborative Learning, 2.

Biasutti, M. 2011. The student experience of a collaborative e-learning university module. Computers & Education 57: 1865–1875.

Dillenbourg, P., Järvelä, S. & Fischer F. 2009. The evolution of research on computersupported collaborative learning. Technology-Enhanced Learning 3–19. Springer.

Hämäläinen, R. & Häkkinen, P. 2006. Verkkotyöskentelyn vaiheistaminen yksilöllisen ja yhteisöllisen oppimisen tukena. Teoksessa Järvelä, S., Häkkinen, P. & Lehtinen, E. (toim.) Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö. Helsinki: WSOY, 230-246.

Peterson, A.T. & Roseth, C.J. 2016. Effects of four CSCL strategies for enhancing online discussion forums: Social interdependence, summarizing, scripts, and synchronicity. International Journal of Educational Research, 76, s.147-161.

Posey, L. & Pintz, C. 2006. Online teaching strategies to improve collaboration among nursing students. Nurse Education Today, 26, s. 680-687.

Pucer, P., Trobec, I. & Zvanut, B. 2014. An information communication technology based approach for the acquistion of critical thinking skills. Nurse Education Today, 34, s. 974-970.

Scardamalia, M. & Bereiter, C. 2006 Knowledge building: Theory, pedagogy, and technology. Teoksessa Sawyer, K. (toim.) Cambridge handbook of the learning sciences. New York, Cambridge University Press: 97–118.

Sowan, A.K. & Jenkins, L.S. 2013. Designing, delivering and evaluating a distance learning nursing course responsive to students’ needs.  International Journal of Medical Informatics, 82, s. 553-564.

Sowan, A.K. &  Idhail, J.A. 2014. Evaluation of an interactive web-based nursing course with streaming videos for medication administration skills. International Journal of Medical Informatics, 83, s. 592-600.

Uribe, D., Klein, H.D. & Sullivan, H. 2003. The effect of computer-mediated collaborative learning on solving illdefined problems. Educational Technology Research and Developent 51, 5-9.

Vogt, A.AM. & Schaffiner, B.H. 2016. Evaluating interactive technology for an evolving case study on learning and satisfaction of graduate nursing students.  Nurse Education in Practice, 19, s. 79-83.

Özturk, D. & Dinc, L. 2014. Effect of web-based education on nursing students’ urinary catheterization knowledge and skills. Nurse Education Today, 43, s. 802-808.

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *