3/2013, Koulutus ja oppiminen, Opiskelijat, Tutkimus ja innovaatiot

Tietotekniikan insinööriksi verkon kautta opiskellen

Taustaa

Insinööriopintoja on toteutettu yleensä verkko-opetuksena vain osittain, sillä opiskelijat käyvät tekemässä laboratoriotyöt ja kokeet paikanpäällä kyseistä koulutusta tarjoavassa yksikössä. Myös Raahessa verkko-opetusta on toteutettu aikuisryhmien osalta näin usean vuoden ajan. Tietotekniikan aikuisryhmä aloitti syksyllä 2011 ensimmäisen kerran insinööriopinnot niin, ettei Raahessa tarvinnut välttämättä käydä läsnä ollenkaan.

Haasteena opetuksen toteuttamisessa on nimenomaan laboratoriotöiden suorittaminen verkko-ohjeistuksen avulla ja kautta. Kaikkeen verkko-opetukseen liittyvänä haasteena on puolestaan oppimista mittaavien kokeiden järjestäminen.

Tällä hetkellä em. opiskelijaryhmä on suorittanut verkon kautta jo useita, myös laboratoriotöitä sisältyviä, opintojaksoja ilman merkittäviä ongelmia.

Verkko-opetuksen laboratoriotöiden toteutus

Raahessa verkko-opetuksessa käytetään Adobe Connect-verkkokokousympäristöä ja oppimateriaalin tallennukseen Discendumin Optimaa. Kaikki tunnit tallennetaan, joten opiskelijoilla on mahdollisuus seurata tunteja jälkeenpäin milloin ja miten monta kertaa tahansa. Ns. teoriatuntien pitäminen tapahtuu arki-iltoina tilassa, missä opettajalla on tietokone kahdella näytöllä sekä tietokone opiskelijoille näkyvällä näytöllä. Opettajan koneen toinen näyttö nopeuttaa ja helpottaa apuohjelmien (esim. simulointiohjelmien) ja piirtoalustan käyttöä. Piirtoalustalla voidaan esimerkiksi ottaa tarkemmin esille tunnilla esille noussut kysymys tai ongelma. Opiskelijoilla on mahdollista kommunikoida äänellisesti tai kirjoittamalla näytölle. Opiskelijat suosivat kommunikointia kirjoittamalla.

Kuva 1. Opettajan työympäristö (Kuva: Juha Räty)

Laboratoriotöiden tekemistä varten kaikille opiskelijoille toimitetaan salkuissa työasemat, joissa ovat kaikki tarvittavat mittalaitteet ja generaattorit joko laitteistopohjaisina tai ohjelmallisesti toteutettuina. Laitteisto ja siihen kuuluva ohjelmisto rakentuvat Workstation H756 (Matrix Multimedia Ltd) työaseman ympärille. Työasema sisältää useita PC-pohjaisia virtuaalisia välineitä: kaksikanavaisen oskilloskoopin, spektrianalysaattorin, signaaligeneraattorin, 8-kanavaisen logiikka-analysaattorin, digitaalisen signaaligeneraattorin ja sarjaliikenneanalysaattorin. Laitteistoa on täydennetty Raahessa eri opintojaksojen laboratoriotöiden edellyttämillä lisäkorteilla. Sekä opettajat että opiskelijat tarvitsevat lisäksi hyvän kameran kytkentöjen yksityiskohtien näyttämiseksi ja tarkastelemiseksi.

Kuva 2. Opiskelijan salkku (Kuva: Juha Räty)
Kuva 3. Lisäkalustettu työasema (Kuva: Juha Räty)

Verkko-laboratoriotöiden tulevaisuus

Kokonaan verkon kautta tapahtuvalle insinöörikoulutukselle on tarvetta, sillä sen avulla säästyy aikaa ja luonnonvaroja. Opiskelutapa sopii erityisesti työssä käyville.

Opiskelumuodon lisääntyminen on mahdollista, koska verkko-oppimisympäristöt ovat tarpeeksi kehittyneet ja koska muistitilaa materiaaleille ja nauhoituksille on nykyään riittävästi. Myös tietotekniikan (HW + SW) kevyet laboratoriolaitteistot kehittyvät koko ajan. National Instrumentsin tuotevalikoimasta löytyy esimerkiksi vastaavia ja tietyiltä osin tässä toteutuksessa käytettyä työasemaa kehittyneempiä työasemia.

Haasteina ovat riittävän selkeät ohjeet, jotka kuitenkin jättävät tarvetta opiskelijan omalle pohdinnalle ja oivalluksille. Ongelmaksi voi tulla myös se, miten opiskelija pääsee yksittäisestä vaikeasta kohdasta eteenpäin, koska tavoitettavuus ei ole sama kuin perinteisillä tunneilla. Kytkentäkuvan laadussakin voi olla ongelmia etäohjaustilanteessa. Opiskelijoiden yhteistyö voi lisäksi jäädä kehittymättä, ellei siihen kannusteta aktiivisesti.

Lisätietoa toteutuksesta ja kehittämistarpeista löytyy Eero Raappanan keväällä 2013 tekemästä opinnäytetyöstä.

Kirjoittaja

Mikko Hallikainen, yliopettaja, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, mikko.hallikainen@oamk.fi

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli