Osallistavilla työtavoilla kohti yhteistä näkemystä
Työelämä oppimisympäristönä -selvityshanke eli tuttavallisemmin Tyyne-hanke hahmotti työelämää tulevaisuuden oppimisympäristönä. Suomen eOppimiskeskuksen vetämässä hankkeessa, johon osallistuivat myös Aalto-yliopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Otavan Opisto, käytettiin kattavasti erilaisia osallistavia työtapoja – mm. asiantuntijapaneeleita, kaksikierroksista delfoi-kyselyä ja työskentelyä sosiaalisessa mediassa. Näin saatiin luotua laaja ja moniulotteinen kuva tulevaisuuden oppimisesta osana arkista työtä.
Selvitystyön keskeinen johtopäätös oli, että monipuolinen, laaja-alainen ja jatkuva oppiminen on tärkein tulevaisuuden työn nimittäjä. Tulevaisuuden työ on luonteeltaan selkeästi yhteisöllistä ja yksin suoritettavat ammattitehtävät ovat katoamassa. Tiedon käsittely ja uuden oppiminen liittyvät poikkeuksetta lähes kaikkiin nykyajan ja tulevaisuuden ammatteihin – myös niihin, joita yleensä ei pidetä tietotyötä sisältävinä. Nämä kattavat muutokset luovat uusia odotuksia myös niin nuorisokoulutukselle kuin täydennyskoulutuksellekin.
Tulevaisuuden työympäristöt ja oppiminen
Oppiminen työympäristöissä muuttuu vahvasti, koska tulevaisuudessa oppiminen työympäristöissä on kaikkiaikaista ja kaikkiallista eli oppimista ei voidakaan enää rajoittaa tiettyyn aikaan ja paikkaan. Oppiminen murtautuu ulos kurssikeskuksista ja koulutuskalentereista. Työ on oppimista ja oppiminen on työtä – työn ja oppimisen raja-aidat ovat entistä keinotekoisempia.
Erilaiset ICT-pohjaiset ratkaisut nousevat työelämän oppimisessa merkitykseltään. Keskeisiä oppimiseen vaikuttavia trendejä ovat esimerkiksi lisätyn todellisuuden erilaisten sovellusten ja palvelujen kypsyminen, erilaisten oppimisen resurssien sulautuminen osaksi laitteita ja rakenteita sekä mobiiliteknologian monipuolistuminen ja tehostuminen.
Kehittyvä informaatio- ja kommunikaatioteknologia mahdollistaa entistä laajemman työssä tehtävien asioiden automaattisen tallentamisen ja analysoinnin. Myös ihmisten omatoiminen oman toiminnan ja hyvinvoinnin mittaaminen on kasvava trendi. Nämä kehityssuunnat luovat mahdollisuuksia uudenlaiselle oppimiselle, jossa yksilöt ja työyhteisöt reflektoivat omaa tekemistään sekä reaaliajassa että pidemmällä aikajänteellä.
Tulevaisuuden työympäristöissä yksilöiden korkeatasoinen osaaminen on edelleen tärkeää, mutta yksilön osaamisen tulee liittyä osaksi työyhteisön yhteistä osaamista. Uutena haasteena tulevaisuuden työssä on, että yksilöt voivat samaan aikaan kuulua moniin eri työyhteisöihin ja toimia niissä erilaisissa rooleissa. Kun työympäristöissä oppiminen suuntautuu selkeästi jatkossa yksilöiden osaamisen kehittämisestä yhteisöjen osaamisen kehittämiseen, edellyttää tämä uudenlaista osaamista työyhteisöjen johtamisessa, oppimisen arkisessa tukemisessa, oppimisen verkostojen kehittämisessä ja oppimisen johtamisessa. Avoin jakaminen ja monipuolinen verkostoituminen edellyttävät myös uutta ajattelua organisaatioissa ja ymmärrystä sille tosiasialle, että jakamalla saa myös itse enemmän.
Oppilaitosten tärkeä rooli
Tulevaisuuden yhteiskunnassamme on oletettavaa, että suuri osa väestöstä ei ole vakituisessa työssä perinteisessä mielessä. Eri tavoilla ja eri konteksteissa työskentelevien tulisi kuitenkin toimia aktiivisina ja verkostoituneina oppijoina. On huolehdittava siitä, että esimerkiksi yksinyrittäjät, mikroyritysten työntekijät ja pienten julkisten organisaatioiden työntekijät ovat mukana jatkuvassa oppimisessa. Oppilaitoksilla on tärkeä roolinsa näiden eri ryhmien saavuttamisessa ja palvelemisessa.
Yksilöiden monipuolisella ja jatkuvalla oppimisella on tärkeä merkitys ammatillisen liikkuvuuden vahvistamisessa ja siten myös työmarkkinoiden dynamiikassa. Kun jo lähitulevaisuudessa poikkeuksetta kaikki yksilöt vaihtavat useamman kerran työuransa aikana ammattiaan, on jatkuva oppiminen ja itsensä kehittäminen avainasemassa niin yksilöiden mielekkäiden työurien kuin joustavien työmarkkinoidenkin kannalta.
Työelämässä jatkuvan uusiutumisen ja muutosenergian ylläpitäminen vaatii uudenlaista johtajuutta – niin itsensä johtamista kuin osaamisen johtamista. Siksi oppilaitosten tulee valmentaa opiskelijoitaan entistä vahvemmin oppimisen ja tiedon käsittelyn moninaisissa taidoissa. Yksilöiden ja yhteisöjen oppimista on tarkasteltava laajana kokonaisuutena ja huolehdittava siitä, että eri opiskelun tasoilla pystytään tukemaan jatkuvaa oppimista muuttuvissa toimintaympäristöissä.
Tämä artikkeli perustuu TYYNE-hankkeen raporttiin ja sen suosituksiin.
Kirjoittaja
Ari-Matti Auvinen, asiantuntija, Suomen eOppimiskeskus ry, ama.auvinen@hci.fi
