3/2011, Aluekehitys, Työelämä

Korkeakoulun kumppanuussuhteet ja yhteiskuntavastuu

Turun ammattikorkeakoulussa työskennellään monien globaalien ja paikallisten kumppanien kanssa. Sitoutumalla sosiaalisen vastuunsa edistämiseen korkeakoulu kykenee kohdistamaan toimintaansa kumppaniensa ja alueensa tarpeisiin. AMK:ssa Strategisia suunnitelmia käytäntöön sovellettaessa on käytetty Balanced Scorecard (BSC) ‐kehikkoa muokkaamalla sitä korkeakoulukäyttöön soveltuvaksi (Kettunen & Kantola 2005). Ulkoisia vaikutuksia on kuvattu strategisen suunnittelun alue‐ ja asiakasnäkökulmia soveltaen sekä tavoite‐arvoja ja ‐tuloksia mittaamalla ulkoisen myönteisen vaikutuksen kasvattamiseksi (Kettunen & Luoto 2008, 278).

Erilaiset kumppanuussuhteet, verkostot ja niissä toimivat asiantuntijat välittävät informaatiota, tietämystä, taitoja ja arvoja. Näin toimien yksilöt siirtävät toisilleen arvoja jopa huomaamattaan ja myös erilaisia toimintatapoja (Goffman 1963). Asiantuntijat oppivat asioita kumppaneiltaan ja samalla heidän yksilöllinen asiantuntijuutensa ja oppimiskykynsä kehittyvät (Wenger 1998, Kantola & Hautala 2004). Kumppanuussuhteet puolestaan linkittävät yksilöiden oppimista toisiinsa ja liittävät niitä organisaatioiden ja alueiden oppimiseen. Vuorovaikutteisten tiedonkasvunmahdollisuuksien lisääminen ja kumppanuuksien muodostumisen edesauttaminen yksilöiden välillä onkin korkeakoulun keskeisimpiä tehtäviä. Muutostilanteissakin riittävän asiantuntijamäärän on muutettava toimintaansa muutosten onnistumiseksi. Verkostoteorioidenkin keskeinen idea on, että asiantuntijoiden tuottama arvon lisäys on tavallisesti kii nittynyt sosiaalisiin suhteisiin, jotka perustuvat keskinäiseen luottamukseen ja vuorovaikutukseen lisäten koko yhteisön kykyä ratkoa yhteisiä ongelmia ja kohdata uusia haasteita (Cross & Baker, 2004, Friman & Widenius 2004, Hautala & Kantola 2007, ). Rakentamalla tietoisesti erilaisia kumppanuuksia korkeakoulut voivat vahvistaa vaikutuskykyään.

Keskustelu kolmannesta tehtävästä on vilkastunut ja johtanut uudenlaisten manageriaalisten rakenteiden muodostumiseen (Kettunen & Luoto 2008). Kestävää kehitystä painottava Global Reporting Initiative (GRI) yhteiskuntavastuuraportointi soveltuu mielestämme hyvin tämän ulottuvuuden tarkasteluun. Turun AMK onkin raportoinut tuloksistaan tässä muodossa vuodesta 2003 (Helmi 2008). Samalla Turun AMK:ssa on myös alettu arvioida työelämä‐yhteistyötä ja ‐verkostokumppanuuksia (Kettunen & Luoto 2008, 290; Hautala & Kantola 2007).

Sidosryhmäsuhteiden määrittely

Yritysten ja organisaatioiden sidosryhmien määrittely lähtee organisaation toimialasta, kohderyhmistä, rahoittajista (omistajista) ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja vastuunkanto ovat nousseet entistä merkittävämpään asemaan viime vuosina , ja globaali maailmantalous tulee asettamaan omat haasteensa ja mahdollisuutensa jokaiselle yritykselle ja organisaatiolle. Sidosryhmätyöhön kuuluu olennaisena myös yhteistyö saman alan organisaatioiden ja yksittäisten toimijoiden kanssa. Suomen kaltaisessa pienessä maassa onnistumisen edellytykset ovat nimenomaan yhteistyössä ja erikoistumisessa sekä paljon puhutussa uusien innovaatioiden kehittämisessä.

Turun ammattikorkeakoulun sidosryhmäsuhteet ja ‐yhteistyö

Turun ammattikorkeakoulun strategian osa‐alueisiin on jokaiseen kohtaan kirjattu sidosryhmäyhteistyön merkitys, viittauksia löytyy niin toiminta‐ajatuksesta, visiosta kuin arvoistakin.

  • Toiminta‐ajatus: Turun AMK:n tehtävänä on antaa monialaista korkeakouluopetusta sekä harjoittaa soveltavaa tutkimus‐ ja kehitystyötä Varsinais‐Suomen työ‐ ja elinkeinoelämän tarpeisiin.
  • Visio: Turun AMK on arvostettu kansainvälisesti korkeatasoinen ja innovaatioita tukeva korkeakoulu, joka lisää Varsinais‐Suomen kilpailukykyä ja hyvinvointia.
  • Arvot: Asiakaslähtöisyys, ammatillisuus, tuloksellisuus, yhteisöllisyys ja vaikuttavuus
    Korkeakoulujen olemassa olon oikeutus voidaan mitata niiden sidosryhmäsuhteilla. Vuosittain Turun AMK tekee yhteistyötä lähes 3000 organisaation kanssa, joten haasteena on vastavuoroisen ja yksilöllisen kumppanuussuhteen ylläpitäminen kunkin yhteistyökumppanin kanssa.

Organisaation arvot määrittelevät toiminnan rajat ja eettiset periaatteet. AMK on sitoutunut kehittävään ja laadukkaaseen toimintaan yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden kanssa. Määritelty asiakassegmentointi tukee osaltaan laadukasta ja kehittävää yhteistyötä. Asiakkaat on jaettu kumppanuusasiakkaisiin, avainasiakkaisiin, satunnaisasiakkaisiin ja potentiaalisiin asiakkaisiin. Näistä ryhmistä kumppanuusasiakkaat kuuluvat myös strategisiin sidosryhmiin. Eri asiakassegmenteille on määritelty mittarit, joiden toteutumista seurataan vuosittain. Määrittelyjä ja sidosryhmäyhteistyön toteutumisen seurantaa helpottaa asiakashallintajärjestelmä, joka on otettu käyttöön vuonna 2010.

Turun AMK:n strategisiksi sidosryhmiksi on määritelty ylläpitäjä ja rahoittajat, opiskelijajärjestö TUO, alumnit (opiskelijat ja henkilöstö), alueen korkeakoulut ja oppilaitokset sekä kansainväliset strategiset kumppanuudet. Ensimmäisenä kansainvälisenä kumppanuutena solmittiin sopimus Hogeshool Utrechtin kanssa. Kumppanuusverkosto on jo laajentunut ja mukaan ovat tulleet Hamburg University of Applied Sciences sekä Polytechnic University Valencia (ks. kuvio 1).

Opiskelijoiden, niin nuorten tutkintoon johtavan koulutuksen kuin aikuisten oppijoidenkin, kannalta keskeisiä kumppaneita ovat myös muut korkeakoulut ja oppilaitokset. Yhteistyö eri korkeakoulujen ja oppilaitosten välillä näkyy joustavien oppimispolkujen rakentamisena ja yhteisinä tilaratkaisuina. Opetusyhteistyötä tehdään muun muassa joustavan opinto‐oikeuden perusteella.

Korkeakouluyhteistyö

Turkulaiset korkeakoulut laativat vuonna 2005 Turkulaisten korkeakoulujen alueellisen kehittämisen strategian 2006–2012, joka luo perustan korkeakoulujen yhteiselle toiminnalle. Korkeakoulujen yhteisessä strategiassa on määritelty neljä erilaista toimintalinjaa joiden kautta alkeellista kehittämistehtävää tulee toteuttaa yhdessä korkeakoulujen yhteistyökumppanien kanssa. Toimintalinjat ovat yhteiskunnallinen vastuu, kansainvälisyys, yrittäjyys ja korkeakouluyhteistyö. Strategian myötä korkeakoulut perustivat mm. kansainvälisen yhteistoimintaryhmän, jonka tarkoituksena on lisätä Turun vetovoimaisuutta vaihto‐ ja tutkinto‐opiskelijoiden sekä kansainvälisten tutkijoiden keskuudessa. Ryhmä on luonut www.wikicompass.fi ‐nettisivuston, jonka tarkoituksena on palvella alueen ulkomaalaisia korkeakouluopiskelijoita heidän tutustuessaan uuteen kotikaupunkiin ja sen palveluihin.

Korkeakouluyhteistyönä on myös syntynyt www.korkeakoulukumppani.fi ‐sivusto, joka palvelee alueen yrityksiä tarjoamalla heille kumppanuutta korkeakoulujen kanssa. Keskeisenä ideana on, että yrittäjän ei tarvitse tietää, missä Turun kuudesta korkeakoulusta on hänen ongelmaansa vastaus.
Yrittäjä voi ottaa yhteyttä yhteyshenkilöön, joka sitten etsii hänelle parhaat osaajat. Sivusto en kautta yrittäjät myös löytävät esimerkkejä toteutuneista projekteista ja hankkeista. Yritysten koulutustarpeisiin pyritään vastaamaan Turun AMK:n, Turun ammatti‐instituutin ja Turun aikuiskoulutuskeskuksen yhdessä Turun seudun yrityspalvelukeskukseen palkkaamalla yhteyspäälliköllä. Koulutuksiin perehtynyt yhteyshenkilö neuvoo yrityksiä koulutuksen suunnittelussa sekä jakaa tietoa koulutusmahdollisuuksista ja rahoitusmahdollisuuksista.

Asiakashallintajärjestelmä

Asiakashallintajärjestelmät on suunniteltu yritysten asiakashallinnan tarpeisiin. Järjestelmät ovat toimineet apuvälineinä asiakashankinnassa ja ‐hallinnassa. Myynnin ja markkinoinnin välineenä niistä on tullut monille yrityksille korvaamattomia työkaluja – järjestelmät oikein käytettynä tuottavat lähes reaaliaikaista tietoa sekä myyntiin, markkinointiin että tuotantoon. Korkeakoulujen koveneva kilpailu on nostanut keskusteluun asiakasvastuullisuuden ja asiakastyytyväisyyden.

Asiakashallintajärjestelmien hyödyt korkeakoululle:

  • kohderyhmien oikea‐aikainen ja oikeasisältöinen viestintä paranee
  • työelämäyhteistyön raportointi helpottuu
  • helpottaa korkeakoulun sisäistä tiedonkulkua, mitä ja minkälaista yhteistyötä korkeakoulun henkilöstö tekee eri toimijoiden kanssa.
  • nopeuttaa ja helpottaa eri toimintojen yhteensovittamista (täydennyskoulutuksen myynti ja tarjoukset, sopimusten hallinta, myytäviin koulutuksiin osallistuvien hallinta, e‐ kirjeet jne.)
  • sopii hyvin laadukkuuden ja tehokkuuden mittaamisen välineeksi.

Turun ammattikorkeakoulussa asiakashallintajärjestelmän (CRM) käyttöönoton suunnittelu oli vuosien mittainen hanke. Järjestelmistä ja niiden ominaisuuksista käytiin monenlaisia keskusteluja eri aikoina – tuntui välillä, että kyse on ikuisuusprojektista, joka ei pääty koskaan. Ratkaiseva päätös järjestelmän valinnassa oli siirtyminen Microsoft Outlook sähköpostijärjestelmään. Samalla oli helppo tehdä päätös, että käyttöönotettava asiakashallintajärjestelmä on Microsoft Dynamicsin CRM. Vuodenvaihteessa 2008–2009 alkoi CRM:n käyttöönoton konsultointi. Työtä on tehty alkaen vähäisellä ulkopuolisella konsultoinnilla, vetovastuu sekä sisältö‐ että teknisessä suunnittelussa ja toteutuksessa on ollut pääsääntöisesti omalla henkilöstöllä ja opiskelijoilla. Vuoden 2010 alkusyksystä alkoi järjestelmän pilotointi, ja tämän vuoden alusta CRM on ollut koko korkeakoulun käytössä. Haasteena on yhä edelleen henkilöstön sitoutuminen järjestelmän käyttöön. Korkeakoulun johto on vuoden 2012 toimintasuunnitelmassa nostanut painokkaasti esille CRM:n käyttöönoton tärkeyden. Taustalla vaikuttaa luottamus siihen, että oikein käytettynä CRM tulee entisestään kohentamaan Turun AMK:n mainetta luotettavana ja laadukkaana yhteistyökumppanina.

Sidosryhmäyhteistyön viestintä

Yhteiskuntavastuuraportista on tullut keskeinen viestintäkanava, jonka välityksellä Turun AMK viestii sekä korkeakoulun sisällä että kumppaneille toimintansa lähtökohdista ja työnsä tuloksista. Raportti onkin nähty hyvänä käytäntönä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kehittämisessä. Turun ammattikorkeakoulun vuotta 2010 koskeva yhteiskuntavastuuraportti on järjestyksessään jo kahdeksas.

Raportoinnin aloittamiseen vuonna 2004 on nähtävissä neljä erilaista syytä. Ensimmäiseksi, ammattikorkeakoulujen tehtävät muuttuivat lainsäädännön uudistamisen yhteydessä vuonna 2003. Uudistetussa ammattikorkeakoululaissa ammattikorkeakoulun tehtäväksi määrättiin opetuksen sekä tutkimus‐ ja kehittämistyön ohella myös yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Lain tavoitteena oli suunnata korkeakoulujen toimintaa entistä enemmän alueensa henkiseen ja aineelliseen kehittämiseen. Tämä pakotti ammattikorkeakouluja luomaan uusia toimintamalleja sidosryhmiensä tunnistamiseen, yhteistyörakenteiden luomiseen ja yhteistyön tulosten seuraamiseen. Turun ammattikorkeakoulun piti kehittää välineitä raportoida päätöksentekijöille ja sidosryhmille alueellisen tehtävänsä onnistumisesta. (Helmi & Luoto, 2008)

Toiseksi, yhteiskunnassa suhtautuminen kestävän kehityksen periaatteisiin oli muuttumassa. Ympäristöraportoinnin ja – johtamisen sijasta yritykset siirtyivät raportoimaan myös toiminnan sosiaalisista ulottuvuuksista. Turun AMK:n oli työelämän kehittäjänä ja koulutetun työvoiman tuottajana perusteltua noudattaa samoja pelisääntöjä ja toimintajärjestelmiä, kuten työelämässäkin. Turun ammattikorkeakoulu on alusta alkaen noudattanut raportoinnissaan Global Reporting Initiative (GRI) raportointisuositusta. (Helmi & Luoto, 2008)

Kolmanneksi, kestävään kehitykseen oli sitouduttu myös ammattikorkeakoulun ylläpitäjäorganisaatiossa. Ylläpitäjä allekirjoitti tähän tähtäävän Aalborgin julistuksen vuonna 1996. Kestävä kehitys otettiin yhdeksi Turku‐strategian teemaksi. (Helmi & Luoto, 2008) Nykyisin Turun ammattikorkeakoulun yhteiskuntavastuuraportoinnin tavoitteet perustuvat Turun kaupungin ilmasto‐ ja ympäristöohjelmaan.

Neljänneksi, nuoressa korkeakoulussa oli käynnissä johtamisjärjestelmien rakentaminen ja oman aseman vakiinnuttaminen. Yhteiskuntavastuuseen panostamisella oli mahdollisuus kehittää Turun ammattikorkeakoulun omaa brändiä ja kilpailuetua, joka poikkeaa myönteisellä tavalla lähimmistä kilpailijoista. (Helmi & Luoto, 2008)

Ensimmäisestä yhteiskuntavastuuraportista lähtien Turun ammattikorkeakoulu on kerännyt systemaattisesti tietoja korkeakoulun työelämäyhteistyöstä, jota raportoidaan koulutusohje mittain ja toiminnoittain. Samassa yhteydessä kerätään yhteystiedot myös edellisenä vuonna päättyneistä hankkeista hankevaikuttavuuskyselyä varten.

Raportointi antaa tietoa organisaatioista, joiden kanssa Turun AMK tekee vuosittain yhteistyötä. Organisaatiotietojen lisäksi raportoidaan myös yhteistyön muoto. Yhteistyön muoto voi olla työharjoittelu, opinnäytetyö, projektit, T&K‐hankkeet sekä maksullinen palvelutoiminta. Lisäksi koulutusohjelmat raportoivat henkilökunnan toimielinjäsenyydet ja asiantuntijatehtävät ulkopuolisissa organisaatioissa.

Sidosryhmäyhteistyön vaikuttavuuden muotoina ja mittareina ovat muun muassa henkilökuntamme työelämäyhteyksien määrä ja esiintyminen asiantuntijoina tiedotusvälineissä. Tavoitteena on myös päättäjien aktiivinen informoiminen sekä tietoisuuden lisääminen AMK:n asiantuntijuudesta. Myös toimiminen eri alueellisissa kehittämisen ja päätöksenteon ryhmissä on tärkeää. Lisäksi seurataan muun muassa julkaisujen määrää sekä TKI:ssä kerätyn projektirahoituksen määrää.

Sidosryhmätyön onnistumisen seuranta

Vuonna 2011 toteutettiin imagotutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää AMK:n yleisen tunnettuuden lisäksi onnistumisemme suhteessa asiakkaiden ja sidosryhmien odotuksiin. Tulosten mukaan Turun AMK:n vahvuuksia ovat monipuoliset koulutusohjelmat, korkealaatuinen opetus sekä alueen ammatilliseen kehitykseen vaikuttaminen. Kehitettävää on sidosryhmille ja asiakkaille tärkeisiin asioihin vastaamisessa, muun muassa koulutuksen arvostuksen kehittämiseen työmarkkinoilla sekä AMK:n uudistumis‐ ja kehittymiskykyyn. Työelämän vastauksissa erityisen paljon positiivista palautetta saivat AMK:n harjoittelijat.

Turun ammattikorkeakoulu tukee varsinaissuomalaista työelämää monin tavoin. AMK:n strategisena päämääränä on, että korkeakoulusta valmistuneista suurin osa työllistyy alueelle. Tämä onkin toteutunut viime vuosina hyvin, yli 80 prosenttia valmistuneista työllistyy Varsinais‐Suomeen. Laajinta työelämäyhteistyö on niiden lukuisten yritysten ja yhteisöjen kanssa, jotka ottavat AMK:n opiskelijoita harjoittelijoiksi tai opinnäytetyön tekijöiksi ja työllistävät valmistuneet ammattilaiset.

Ammattikorkeakoulun tavoitteena on kytkeä kaikkiin työelämälle tuotettaviin TKI‐ tai palvelutuotteisiin myös opiskelijoiden opintoihin liittyviä osia. Opiskelijoiden työllistymisen edistämiseksi tehdään yhteistyötä yritysten lisäksi myös monien järjestöjen eli kolmannen sektorin kanssa.

Kirjoittajat

Satu Helmi, aluekehityskoordinaattori, satu.helmi(at)turkuamk.fi, Turun ammattikorkeakoulu

Mauri Kantola, koulutuspalvelupäällikkö, mauri.kantola(at)turkuamk.fi, Turun ammattikorkeakoulu

Katri Salonen, viestintäpäällikkö, katri.salonen(at)turkuamk.fi, Turun ammattikorkeakoulu

Cross, R. & Parker, A. 2004 The Hidden Power of Social Networks. Understanding how work really gets done in organizations. Boston, MA: Harvard Busine s School Press.

Friman, M. & Widenius, M. 2004 Synenergiaa etsimässä. KeVer‐verkkolehti 2004/1. Goffman, E. 1963. Stigma. Englewood Cliffs. NJ: Prentice‐Hall.

Hautala, J. & Kantola, M. 2007 Yhteistyö ja tiedon jakaminen organisaatioiden välillä – esimerkkinä ammattikorkeakoulujen kansainvälisen toiminnan kehittämisverkosto. Ammattikorkeakoulujen verkostohankkeet. Opetusministeriön julkaisuja 2007:1, 18–29.

Helmi, S. 2008 Turun ammattikorkeakoulun yhteiskuntavastuuraportti – Käytännön tekoja Varsinais‐ Suomen työelämälle. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.

Helmi, S. & Luoto, L. 2008 Yhteiskuntavastuu Turun ammattikorkeakoulussa. KeVer ‐verkkolehti 2008/4

Kantola, M. & Hautala, J. 2004 Sosiaalisen vuorovaikutuksen kehät ammattikorkeakoulussa. KeVer‐ verkkolehti 2004/2.

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli