Kari Laasasenaho, Nina Kokkonen, Sanna Tyni & Petri Lempinen
Kestävän kehityksen tuominen näkyviin on tärkeää, koska ammattikorkeakouluilla on merkittävä rooli tiedon siirtämisessä työelämään.
Kestävä kehityksen periaatteet on yleisesti hyväksytty jo useamman vuosikymmenen ajan, ja ne ovat tulleet osaksi myös ammattikorkeakoulujen toimintaa mm. kestävän kehityksen ohjelmien kautta. Monet ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet esimerkiksi Green Office-järjestelmään tai YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Viime vuosina kestävä kehitys on noussut aikaisempaa suuremmaksi keskustelunaiheeksi ilmastonmuutoksen takia, koska muutoksen ehkäisemiseksi tarvitaan nopeita toimia. Esiin on noussut uusia käsitteitä, kuten resurssitehokkuus, vähähiilisyys, hiilineutraalisuus ja ilmastokompensaatiot, jotka ovat antaneet aiheitta pohtia vastuullisuutta entistä enemmän myös ammattikorkeakouluissa. Korkeakouluilla on tärkeä rooli kestävän kehityksen tavoitteiden jalkauttamisessa yhteiskunnallisiin käytäntöihin. Monissa ammattikorkeakouluissa erilaisten näkyvien toimenpiteiden tekeminen on entistä tärkeämpää. (YK 2019)
Kestävän kehityksen alle on myös muodostunut uusia käsitteitä kuten kiertotalous, joka on noussut 2010-luvulla kansainväliseksi megatrendiksi (Sitra, Kierrolla kärkeen, 2016). Kiertotalous on vaihtoehto fossiilisiin luonnonvaroihin perustuvalle taloudelle. Siirtyminen perinteisestä kestämättömästä “Tuota-kuluta-hävitä” (Take-Make-Waste)- taloudesta kiertotalouteen on monitieteinen ja monialainen prosessi, joka vaatii laajaa yhteistyötä useiden toimijoiden kanssa. Muutos kiertotalouteen vaatii lisäksi uudistamista ja mukauttamista kaikilla koulutuksen tasoilla. Koska ammattikorkeakouluilla on tiivis suhde työelämän kanssa, suomalaisten ammattikorkeakoulujen rooli on tunnistettu ratkaisevaksi toimijaksi kiertotalouden koulutuksen kehittämisessä. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen odotetaan vaikuttavan monien elinkeinojen harjoittamiseen v. 2050 tultaessa, mikä vaatii etsimään ratkaisuja mm. kiertotalouden liiketoimintamalleista (Deloitte/Elinkeinoelämän keskusliitto 2020).
KiertotalousAMK-hanke edistää kestävyyttä ammattikorkeakouluissa
Ammattikorkeakoulut edistävät kestävää kehitystä muun muassa erilaisten hankkeiden kautta. Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluille, tuttavallisemmin KiertotalousAMK on Opetus- ja Kulttuuriministeriön rahoittama hanke (1.1.2018–31.12.2020), jossa on mukana yhteensä 19 suomalaista ammattikorkeakoulua (Kuva 1). Hankkeen tavoitteena on integroida kiertotalous paremmin osaksi ammattikorkeakoulun opetus- ja ohjausmetodeja sekä päivittäistä toimintaa. Hankkeen kautta tuotetaan yli 200 op kiertotalouden opintomateriaaleja, kehitetään siihen liittyviä oppimisympäristöjä ja luodaan uusia menetelmiä kiertotalouden opettamiseksi. (KiertotalousAMK, 2018)
KiertotalousAMK-hankkeen toiminnalla haluttiin tukea myös ammattikorkeakoulukampusten arjen kestäviä toimintatapoja vaikuttamalla ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ohjelmien laatimiseen ja uudistamiseen. Ohjelmat ohjaavat kampusten näkyvää toimintaa, kuten kierrätystä, energiankäyttöä tai ruokailua ja niillä on tärkeä rooli korkeakoulujen toiminnan kokonaiskuvassa. Hankkeessa on koottu toimenpidelistaa kampusten ja organisaatioiden kestävän kehityksen työstä sekä jaettu kokemuksia ja käytännön vinkkejä kestävän kehityksen toiminnasta eri ammattikorkeakouluissa. Uusia toimintatapoja voivat olla esimerkiksi etäopiskelun ja –työskentelyn tukeminen, kimppakyydit, ruokahävikin myynti, sähköautojen latauspisteet tai tulosteiden määrän vähentäminen kampuksilla.
Yhteistyöllä vaikuttavuutta
Uudistustyön osalta kestävyystoiminnan vaikuttavuutta haluttiin lisätä yhteistyöllä Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen kanssa. KiertotalousAMK-hanke ja Arene käynnistivät syksyllä 2019 keskustelut kestävän kehityksen entistä paremmasta huomioimisesta ammattikorkeakoulujen toiminnassa (KiertotalousAMK, Arene, 2019). Keskustelut paineesta vastuullisuuden huomioimiseen oli käynnistetty Arenen sisällä jo aiemmin, minkä vuoksi yhteistyötä KiertotalousAMK-hankkeen kanssa kannatettiin.
Ammattikorkeakoulujen pitäisi ottaa laajemmin huomioon kestävät toimintatavat ja vastuullisuus. Näihin sisältyvät ammattikorkeakoulujen toimintatavat ja prosessit sekä koulutuksen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sisällöt. Kestävyys ja vastuullisuus ovat hyvin laajoja teemoja. Ne sisältävät mm. opetussuunnitelmien ja jatkuvan oppimisen tarjonnan kehittämisen, tilojen, energian ja raaka-aineiden käytön, hankinnat, oppilaitosruokailun sekä matkustamisen. Kestävän kehityksen tuominen näkyviin on tärkeää, koska ammattikorkeakouluilla on merkittävä rooli tiedon siirtämisessä työelämään. Samalla se viestii ammattikorkeakouluista opiskelu- ja työpaikkoina.
Kestävän kehityksen toimenpiteiden toteuttaminen ja kestävyysnäkökulman huomioiminen toiminnassa saattavat vaikuttaa yhä enemmän nuorten opiskeluvalintoihin tulevaisuudessa. Nuorisobarometrin mukaan nuorten huoli ilmastonmuutoksesta on kasvanut merkittävästi kymmenessä vuodessa (Pekkarinen & Myllyrinne 2019, s. 65). Haasteena on sekä ammattikorkeakoulujen oman toiminnan tekeminen vastuulliseksi että opintosisältöjen päivittäminen. Osaaminen pitää tehdä näkyväksi työelämään ja opiskelupaikkaa hakeville.
Arenen ja KiertotalousAMK-hankkeen keskusteluiden perusteella on päädytty siihen, että kiertotalouteen sitoutumista voidaan tukea jokaisen ammattikorkeakoulun kärkialoilla. Tällä voidaan välttää se, että kaikki ammattikorkeakoulut viestisivät kestävyydestä ja vastuullisuudesta samalla lailla. Lisäksi kärkialoilla kannustetaan viestimään teeman alla tapahtuvasta toiminnasta. Toisaalta jokainen ammattikorkeakoulu tekee omat ratkaisut siitä, kuinka kiertotalous näkyy kestävän kehityksen ohjelmatyössä. Ohjelmien uudistamistyö onkin käynnissä jo monessa ammattikorkeakoulussa KiertotalousAMK-hankkeen kautta tai korkeakoulujen omina kestävän kehityksen ohjelmien päivityksinä.
Arene perustamassa Kestävyys ja vastuullisuus -työryhmää
Kestävän kehitys tullaan jatkossa huomioimaan myös entistä enemmän Arenen omassa toiminnassa. Vuoden 2020 toimintasuunnitelmaan on kirjattu ”kestävän kehityksen ja kiertotalouden huomioiminen toiminnassa”. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vuoden 2020 aikana Areneen perustetaan Kestävyys ja vastuullisuus -työryhmä, johon kutsutaan ammattikorkeakoulujen edustajat. Yliopistoilla on jo oma -vastuullisuustyöryhmä (Unifin, 2020). (Arene, Toimintasuunnitelma, 2019). Tavoitteena on löytää keinoja, jotka vaikuttavat ammattikorkeakoulujen arkeen ja muuttavat toimintaa. Kestävän ja vastuullisen toiminnan kautta ammattikorkeakoulut auttavat myös työelämää uudistumaan.
Yhteistä viestintää
KiertotalousAMK-hankkeen ja Arenen välisellä yhteistyöllä haluttiin ennen kaikkea lisätä vaikuttavuutta ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen toiminnassa. Tämä artikkeli on yksi esimerkki Arenen ja KiertotalousAMK-hankkeen yhteistyöstä. Arenen kanssa on luotu vuodelle 2020 tavoitteita muun muassa kestävän kehityksen näkyvyyden lisäämisestä Arenen toiminnassa sekä kestävään kehitykseen liittyvien asioiden esille nostamiseksi ja edistämiseksi rehtorineuvoston kokouksissa. Kestävää kehitystä nostetaan myös esille molempien tahojen sosiaalisen median viestinnässä vuoden 2020 aikana.
Kestävyys ja vastuullisuus tulevat näkymään vuonna 2020 ammattikorkeakoulujen arjessa, käytännön toimenpiteissä sekä viestinnässä. Tavoitteena on lisätä opiskelijoiden, korkeakoulujen henkilökunnan sekä sidosryhmien tietoisuutta kestävästä kehityksestä sekä kiertotaloudesta. Aihe on erittäin ajankohtainen ja tärkeä sekä se vaikuttaa kaikkien ammattikorkeakoulujen toimintaan 2020-luvun alussa.
Kirjoittajat
Kari Laasasenaho, FT, TKI-asiantuntija, SeAMK, kari.laasasenaho(at)seamk.fi
Nina Kokkonen, MMM, lehtori, HAMK, nina.kokkonen(at)hamk.fi
Sanna Tyni, FT, Erityisasiantuntija, Lapin amk, sanna.tyni(at)lapinamk.fi
Petri Lempinen, FT, toiminnanjohtaja, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, petri.lempinen(at)arene.fi
Lähteet
Arene, Toimintasuunnitelma (2019). Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n toimintasuunnitelma ja talousarvio 2020. Haettu 13.1.2020 osoitteesta: http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2019/Toimintasuunnitelma_ja_talousarvio_2020.pdf?_t=1575550127
Deloitte/Elinkeinoelämän keskusliitto, (2020). Ilmastonmuutoksen vaikutukset suomalaiseen elinkeinoelämään – skenaariotyön taustaraportti: Deloitten selvitys Elinkeinoelämän keskusliitolle. Tammikuu 2020. Haettu 21.1.2020 osoitteesta: https://ek.fi/wp-content/uploads/Ilmastonmuutoksen-vaikutukset-suomalaiseen-elinkeinoelamaan_Deloitte_EK_raportti_tammikuu-2020_FINAL.pdf
KiertotalousAMK (2018). Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin, hankesivusto. Haettu 13.1.2020 osoitteesta: https://kiertotalousamk.turkuamk.fi
KiertotalousAMK, Arene (2019). Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin, hankesivusto. Haettu 13.1.2020 osoitteesta: https://kiertotalousamk.turkuamk.fi/kiertotalousamk-hanke-esilla-arenen-koulutusvaliokunnassa/
KiertotalousAMK, Blogit (2018). Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin, hankesivusto. Haettu 13.1.2020 osoitteesta: https://kiertotalousamk.turkuamk.fi/blogi/
Sitra, Kierrolla kärkeen (2016). Sitran selvityksiä 117, Kierrolla kärkeen, Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025, Haettu 13.1.2020 osoitteesta: https://media.sitra.fi/2017/02/27175308/Selvityksia117-3.pdf
Pekkarinen, E. & Myllyrinne, S. (2019). Vaikutusvaltaa Euroopan laidalla. Nuorisobarometri 2018. Haettu 21.1.2020 osoitteesta: https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2019/03/NB_2018_web.pdf
Unifin, (2020). Suomen yliopistojen rehtorineuvosto, nettisivusto. Haettu 13.1.2020 osoitteesta: https://www.unifi.fi
YK, (2019). YK:n kestävän kehityksen tavoitteet 2015-2030. Haettu 12.12.2019 osoitteesta: https://www.un.org/sustainabledevelopment/development-agenda/
