Merja Jokelainen & Pirkko Suua
Viime keväänä valmistuivat harjoittelun laatusuositukset ammattikorkeakoulun terveysalan kouluttajille ja opiskelijoille (Jokelainen ym. 2020). Lähtökohtana oli Suomen ammattikorkeakoulujen terveysalan koulutuksen verkoston toimeksianto selkeyttää ja tuoda näkyviin opettajan tehtäviä harjoittelussa. Suositusten pohjana on näyttöön perustuvaa tutkimus- ja asiantuntijatieto opettajan roolista opiskelijan harjoittelussa ja ohjauksessa. Suositukset sisältävät ammattikorkeakoulun, opettajan ja opiskelijan tehtävät harjoitteluprosessin eri vaiheissa sekä itsearviointityökalun laadun arviointiin.
Ammattikorkeakoulujen vastuulla on luoda edellytykset opiskelijoiden laadukkaalle harjoittelulle. Harjoittelun laatu varmistuu ajantasaisilla toimintaohjeilla, riittävillä resursseilla ja tiiviillä yhteistyöllä harjoittelupaikkojen kanssa. Jokaiselle opiskelijalle järjestetään harjoitteluun ohjaava opettaja, jolla on osaaminen ja riittävä työaika ohjaukseen sekä yhteistyöhön harjoittelupaikan kanssa. Ammattikorkeakoulun tehtäviin kuuluu myös opiskelijaohjaukseen liittyvän koulutuksen ja tutkimuksen suunnitelmallinen järjestäminen sekä kansallisten ja kansainvälisten muutosten vaikutusten seuranta opiskelijoiden harjoitteluihin.
Suositukset tuovat entistä vahvemmin näkyville opettajan vastuuta ja tehtäviä opiskelijan harjoittelussa. Ennen harjoittelua opettajan suunnittelutyöhön kuuluu asioiden valmistelua, sopimista ja varmistamista. Harjoittelun aikana opettajalla on käytössä uusia digitaalisia etäohjausmenetelmiä ja niitä suositellaan lisättävän lähiohjauksen sijaan. Erilaisten verkkosovellusten käyttö ohjauksessa on tullutkin ajankohtaiseksi myös nykyisen pandemiatilanteen vuoksi. Tärkeää on, että ohjaavan opettajan yhteydenpito opiskelijan ja harjoittelupaikan ohjaajan kanssa on suunnitelmallista. Suositusten mukaan opettajan merkitys korostuu ohjaajan tukemisessa opiskelijan ohjaamisessa ja erityisesti harjoittelun haasteellisissa tilanteissa.
Suosituksissa painotetaan opiskelijalähtöisyyttä. Opiskelijalta edellytetään aktiivisuutta ja vastuullisuutta omasta oppimisestaan harjoittelussa. Ennen harjoittelua opiskelijaa kannustetaan valmistautumaan tulevaan harjoitteluun, ja harjoittelun aikana hakemaan aktiivisesti ohjausta ja pyytämään palautetta oppimisestaan. Opiskelijan palaute harjoittelun oppimisympäristöstä on arvokasta tietoa kouluttajalle harjoittelun ja opiskelijaohjauksen kehittämiseksi.
Laatusuosituksia voidaan hyödyntää harjoittelun ohjauksen laadun ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Harjoittelut ovat keskeinen osa kaikissa ammattikorkeakoulututkinnoissa, joskin ne ovat luonteeltaan ja laajuudeltaan erilaisia. Laadukas harjoittelu tulee olla suunnitelmallista ja toimijoilla selkeät tehtävät ja vastuut riippumatta koulutusalasta. Näistä laatusuosituksista toivotaan olevan hyötyä kaikille ammattikorkeakoulujen koulutusaloille harjoittelujen ohjausprosessien tarkasteluun ja ohjauksen yhtenäisyyden vahvistamiseen. Suositukset voivat toimia myös harjoittelun ohjauksen kehittämis- ja tutkimustyön pohjana.
Kirjoittajat
Merja Jokelainen, TtT, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, merja.jokelainen(at)savonia.fi
Pirkko Suua, THM, lehtori, Oulun ammattikorkeakoulu, pirkko.suua(at)oamk.fi
Lähteet
Jokelainen, M., Jumisko, E., Kullas-Nyman, L., Kylmälä, A., Lehtola, K., Ritsilä, J. ja Suua P. 2020. Terveysalan harjoitteluiden laatusuositukset ammattikorkeakoululle. Saatavilla: https://amkterveysala.wordpress.com/harjoittelun-laatusuositukset/
Abstract
What is quality in practical training? – Explore new recommendations
In 2020, UASs have got quality recommendations for practical training in health care educations, which make visible the roles of UAS, teachers and students in practical training and supervision. The task of the UAS is to provide prerequisites and sufficient resources for the implementation of high-quality practical training. The recommendations emphasize teachers’ accessibility and systematic planning, and students´ activity and responsibility for their own learning in training. The quality recommendations can be beneficial for all degree programmes in UASs in order to evaluate and develop their own practical training processes, as well as the unification of the training procedures between UASs.
Key words: practical training, supervision, quality, health care
