
Tuire Ranta-Meyer
”Onko se lentokone? Onko se Alepa-robotti? Ei, se on kauko-ohjattava Teka! Uutta ja vanhaa satujen saarella! Vanhalle sotaratsulle annettiin uusi elämä, kun Maanpuolustuskorkeakoulun ja Metropolian tiimit tekivät käytöstä poistetusta telakuorma-autosta kauko-ohjattavan ja miehittämättömän.”
Näillä sanoilla Instagramissa kommentoitiin KOTKA-hankkeen harjoitusta, jossa testattiin etäohjattavaksi muutettua telakuorma-autoa Sisu NA-140BT.
Älykäs liikkuminen ja robotiikka
Metropolia on ollut ajoneuvotekniikan ja autonomisten ajoneuvojen kehitystyössä edelläkävijä pitkälti toistakymmentä vuotta. Kaikki rakentuu systemaattiseen panostukseen, jossa tutkintotavoitteinen opetus ja innostavat opettajat luovat ekosysteemin pysyvän perustan. Sen ympärille sijoittuvat hankkeet ja kumppaniverkostot, jotka elävät ja muuttuvat ajassa ja arjessa. Hyvä esimerkki tietyn teema ympärille rakentuneesta laajasta ekosysteemistä on nyt jo päättynyt Sohjoa-hanke (Suomen olosuhteet huomioiva joukkoliikenteen omatoiminen ajoneuvo), jossa kehitettiin ja testattiin älykästä etävalvottua kuskitonta liikkumista osana oikeaa kaupunkiliikennettä.
Vuonna 2024 älykkään liikkumisen parissa tehty työ ja innovaatiot saivat yhden näkyvän kruununsa, kun osana pidempää Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa tehtävää yhteistyötä toteutettiin telakuorma-auto Sisu NA-140BT:n muuttaminen etäohjattavaksi. Metropolia ja Maanpuolustuskorkeakoulu olivat solmineet syksyllä 2023 yhteistyösopimuksen tutkimus- ja opetustoimintaa sekä hankeyhteistyötä koskien, ja tämä etäohjattavan kuorma-auton aihio tuki molempien korkeakoulujen autonomisen teknologian tutkimustyötä.
Tämän KOTKA-projektin tavoitteena oli kehittää täysin autonominen maasto-olosuhteissa taistelukentällä liikkuva järjestelmä, kertoo puolustusteollisuushankkeiden teemavastaava Oscar Nissin Metropoliasta.
Metropoliasta oli mukana älykkään liikkumisen ja robotiikan asiantuntijat sekä 35 opiskelijaa kuudesta eri tutkinto-ohjelmasta.

Koska telakuorma-auto on fyysisesti suurikokoinen, ei laajamittaisia testiajoja voitu järjestää kehitystyön aikana. Ajoneuvotekniikan opiskelutiloissa kyettiin kuitenkin tekemään tarvittavat osajärjestelmien testit. Kahdella eri menetelmällä toteutettua etäohjattavuutta pystyttiin lopuksi arvioimaan kahden vuorokauden mittaisen testijakson aikana sotilasalueella lokakuun lopussa 2024. Suoritetut testit onnistuivat hyvin. Vaikka haasteitakin ilmeni, ne onnistuttiin ratkomaan välittömästi kenttäolosuhteissa.
Insinööriopiskelijoiden keskuudessa tähän maanpuolustukseen liittyvään konkreettiseen yhteistyöhön on ollut aivan erityistä kiinnostusta, Oscar Nissin kertoo ja jatkaa:
Amk-ikäiset ovat aivan kriittisen tärkeässä roolissa varautumisen ja kokonaisturvallisuuden näkökulmasta, koska he asiantuntijoina siirtyvät ihan lähitulevaisuudessa työelämään ja pystyvät viemään sinne varautumisen näkökulmaa.
Nissinin mukaan taistelukenttäkonteksti tuo opiskeluun haastavan, mutta hyvin ajankohtaisen yhteyden yhteiskunnan ja työelämän tarpeisiin.
Innovaatioita tarkastellaan myös haittojen kautta, eikä tiettyä teknologiaa ajeta väkisin läpi. Meillä ilmiölähtöisyys tarkoittaa sitä, että opiskelijoiden ja sidosryhmien kanssa kehittämistä katsotaan metatasolta ja tervettä kriittisyyttä osoittaen. Tarvelähtöisyys on ensisijaista ja tekniikan mahdollisuuksia on opittava käyttämän oikein, hän korostaa ja lisää:
Esimerkiksi telakuorma-autoprojektissa merkityksellisyyttä lisäsi se, että teknologian avulla jo käytöstä poistetulle ajoneuvolle pystyttiin antamaan uusi etäohjattu elämä.
KOTKA-projekti ei jäänyt vain yhteen kokeiluun, vaan sen tulokset näkyvät tulevaisuudessa todennäköisesti sarjatuotannon kehittämisessä. Pelkästään Metropoliassa KOTKA-alkuisia osaratkaisuja ja jatkoprojekteja on meneillään jo seitsemän.
Metropoliaan on osin KOTKA-projektinkin ansiosta perustettu Smart Mobility Garage, ainutlaatuinen ja joustava projektityötila ajoneuvo- ja konetekniikan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tuotekehitysprojekteille”, Nissin huomauttaa.
Instagramissa KOTKA-hanketta ihasteltiinkin ja todettiin sen olevan suomalaista inttikulttuuria parhaimmillaan, kun yhdistetään uutta ja vanhaa:
Seuraavassa vaiheessa autonomian astetta lisätään entisestään siihen, että kohta noi myyryt (maataistelurobotit) menee ihan itsekseen. Näitähän voisi käyttää esimerkiksi haavoittuneiden evakuointiin ja huoltotäydennyksiin!
Antureiden ja sensoreiden tuottama kiinteistödata kokonaisturvallisuuden varmistamisessa
Metropoliasta on kehittynyt multimodaalisen Mobility-robotiikan ja monianturointitekniikan edelläkävijä, ja tässä keskeistä on ollut mielekkäät, opiskelijoiden oppimismotivaatiota edistävät aidot yhteistyöprojektit esimerkiksi juuri Maanpuolustuskorkeakoulun ja Puolustusvoimien kanssa.
Anturointi ja erilaiset sensorit liittyvät varautumiseen myös Metropolian kiinteistö- ja rakennusalan koulutuksessa.

Teknologiapäällikkö Harri Hahkalan mukaan olisi tärkeä, että rakennusten osalta on tehty asianmukaiset varautumissuunnitelmat, koska erilaisissa kriiseissä juuri huoltovarmuus joutuu koetukselle:
Kuten puolustusministeriön laatima opas Sähköriippuvuus modernissa yhteiskunnassa korostaa, yhteiskuntamme on nykyisin täysin riippuvainen energiasta ja erilaisista sähköisistä järjestelmistä. Lähes kaikki toimintomme tarvitsevat sähköä, ja digitaalisten järjestelmien elinkaaren hallinta on hyvin haastavaa niiden häiriöherkkyydestä johtuen.
Hahkalan mukaan kiinteistöjen resilienssiin ja varaenergiajärjestelmiin tulee kiinnittää amk-opetuksessa yhä enemmän huomiota. Vaikka rakennusinfra kuuluu virallisesti Pelastuslaitoksen vastuulle, ammattikorkeakoulujen nykyaikaiset laboratoriot ja testiympäristöt ovat varautumisen ja kokonaisturvallisuuden kannalta suuri voimavara.
Metropolian kansainvälisestikin täysin ainutlaatuinen simulaatiosairaala, jossa voidaan harjoitella ja kehittää potilaan hoitoa simulaatioympäristössä, on oiva esimerkki siitä, miten varautumista häiriötilanteisiin voidaan harjoitella. Siihen voitaisiin kytkeä vaikkapa hankkeissa myös sotilaslääketieteen näkökulma, Hahkala visioi.

Kybervarusmieskoulutuksesta 60 op väylä amk-opintoihin
Yhteiskunnan ja yleisen puolustustahdon kannalta on tärkeää, että Puolustusvoimissa hankittua osaamista voidaan arvioida myös työelämässä ja korkeakouluopinnoissa. Tästä syystä Metropolia, HAMK ja Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus ovat neuvotelleet varusmiespalveluksessa saavutetun kyberturvallisuusosaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Sen tuloksena vuodesta 2026 alkaen Riihimäen varuskunnassa kybervarusmieskoulutuksessa olevien tai sieltä kotiutettujen on mahdollista suorittaa ammatilliset 60 op:n väyläopinnot osana palvelustaan tai erillisinä.
Kybervarusmieskoulutuksen suorittaneen väyläopinto-opiskelijan tulee hakea tutkinto-opiskelijaksi 1,5 vuoden sisällä koulutuksen suorittamisesta. Metropoliassa väyläopintokokonaisuuden nimi on Kybersotilaan tieto- ja viestintätekniikan ammatilliset väyläopinnot. Jatkossa se on oma hakukohteensa, jos kokonaisuuden suorittaja hakee tutkinto-opiskelijaksi Metropoliaan.
Kybervarusmieskoulutukseen valikoituu joukko sekä motivoituneita että tietoteknisesti hyvät valmiudet omaavia toisen asteen suorittaneita nuoria. Tällaisten erityislahjakkaiden varusmiesten polun mahdollistaminen Metropolian ICT:n ja tuotantotalouden tutkinto-opiskelijaksi on etuoikeus. Kiitämme lämpimästi sekä Puolustusvoimia että HAMK:ia mahdollisuudesta toimia yhdessä sekä alasta kiinnostuneiden että laajemmin isänmaan hyväksi, osaamisaluejohtaja Janne Salonen toteaa.
Metropolialla on myös Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n kanssa jatkuvaa yhteistyötä 5 op verkkokurssin ”Näkökulmia kyberturvallisuuteen” toteuttamisessa. Opintojakson tarkoituksena on antaa perustiedot kybertoimintaympäristöstä, lainsäädännöstä, jatkuvuuden ja varautumisen keskeisistä kysymyksistä sekä operaatio- ja pilviturvallisuusasioista. Janne Salonen kuvailee kurssin sisältöä aivan erityiseksi:
Kyseessä ei ole yleisluonteinen tietoturvakurssi, vaan selvästi tekninen opintojakso, jossa edetään huomattavasti perustason tietoturvakoulutusta pidemmälle. Opintojakson suorittanut reserviläinen kykenee jo itsenäisesti toteuttamaan ja kehittämään tietoturvasuojausta omassa verkko-ympäristössään. Opintojakso on saavuttanut laajaa kiinnostusta, ja sen on suorittanut tähän mennessä jo yli 130 osallistujaa, mikä osoittaa koulutuksen tarpeellisuuden ja yhteiskunnallisen merkityksen
Aktiivinen toiminta maanpuolustus- ja teknologia-alan verkostoissa
Yhteiskunta luottaa ammattikorkeakoulujen kykyyn innovoida uutta ja tehdä erilaisissa teknologisissa hankkeissa käytännössä toimivia sovelluksia. Projektit eivät jää teorian tasolle eivätkä hyviksi aikeiksi, vaan sovituista asioista pidetään kiinni. Metropolian kehittämistyössä on aina mukana opiskelijoita, joille erityisesti tuo ammatillista ylpeyttä nähdä uurastuksen lopputulos aidossa toimintaympäristössä. Toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola antaa esimerkin:
Metropolia pääsi esimerkiksi tammikuussa 2026 DEFINE-innovaatioekosysteemiin (Defence Innovation Network Finland), jonka tavoitteena on rakentaa kansainvälisesti korkeatasoinen puolustus- ja turvallisuusalan verkosto. Siinä kootaan parhaat sotilas- ja siviilipuolen osaajat yhteen luomaan uusia innovaatioita ja kasvattamaan yritysten liikevaihtoa. Jäsenyys on tunnustus Metropolian luotettavuudesta ja teknologisesta kyvykkyydestä.
Viime vuonna Metropolia liittyi myös suomalaiseen maanpuolustus- ja teknologia-alan verkostoon Digital Defence Ecosystemiin (DDE), jota koordinoi asiantuntijayritys XD Solutions. Verkostossa on mukana yrityksiä sekä tutkimuslaitoksia ja yliopistoja, kuten VTT, Aalto-yliopisto, Jyväskylän ja Oulun yliopistot sekä Lapin ammattikorkeakoulu. Ytimessä on erityisesti maanpuolustus digitaalisen sodankäynnin avulla. Metropolia tuo verkostoon mukanaan teknologisten prototyyppien testausosaamista ja tuotekehityksen testaushuoneita.
Metropolialla on esimerkiksi ajoneuvojen testaukseen tarkoitettuja olosuhdehuoneita, joissa voidaan säätää ilmastoa +40 asteesta jopa -40 celsiusasteeseen ja testata ajoneuvojen käyttäytymistä eri lämpötiloissa. Verkostossa mukana olevat organisaatiot voivat saada kauttamme uusia osaajia ja opiskelijamme taas voivat saada työllistymismahdollisuuksia, teemavastaava Oscar Nissin sanoo.
Kun verkostossa on yrityksiä kyberturvallisuusalalta aina avaruusteknologiaan keskittyviin yrityksiin asti, tärkeää on yhteisen pöydän ääreen kokoontuminen ja arvokkaan tiedon jakaminen puolin ja toisin. Metropolia on iloinen myös Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa syksyllä 2023 solmitusta yhteistyösopimuksesta. Se antaa kehyksen tarkastella maanpuolustusta, varautumista ja kokonaisturvallisuutta niin opetuksen, tutkimuksen ja innovaatioiden näkökulmista. Yhteistyössä voidaan arvioida myös näiden osa-alueiden laatua ja vaikuttavuutta. Ennakointi ja varautuminen ovat niin korkeakoulujen kuin Suomen etu.
Tuire Ranta-Meyer, FT, yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu, tuire.ranta-meyer(at)metropolia.fi




Vastaa