
Kristiina Ojala & Mauri Kantola
Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus ja alueellinen elinvoima edellyttävät laajaa varautumisen osaamista ja resilienssikykyä (Pursiainen, 2023, ks. myös OPH, 2024), yksilön selviytymiskyvystä yhteiskunnan kriisinkestävyyteen. Ammattikorkeakouluilla on keskeinen rooli kyseisen osaamisen kehittämisessä.
Varsinais-Suomen Ennakointiakatemian työryhmät ovat työpajoissaan tunnistaneet häiriöosaamiseen liittyviä taitoja ja mallintaneet koulutuspolun, joka vahvistaa näitä osaamisia varhaiskasvatuksesta perusopetukseen, toiselle asteelle ja lopulta korkeakouluihin ja työelämään. Häiriöosaamisen koulutuspolkumallin kehittelyä tulisi vielä jatkaa laajassa yhteistyössä Ennakointiakatemian verkoston kanssa. Koulutuspolkumalli tarjoaa konkreettisia suuntaviivoja, miten ammattikorkeakoulut voivat integroida varautumisen ja häiriötilanteiden hallintaa osaksi toimintaansa ja toisaalta, millaista tähän liittyvää osaamista tulisi vahvistaa osana ammattikorkeakoulujen opetusta ja TKI-toimintaa.
Häiriöosaaminen tulevaisuuden osaamistarpeena
Kielitoimiston sanakirjaa mukaillen häiriön voidaan ymmärtää olevan tilapäinen tai nopeasti syntyvä epäjärjestys, haitta, hankaluus tai viivästys jossakin toiminnassa (Kotimaisten kielten keskus, 2024). Häiriö on selvästi kriisiä lievempi olosuhde, mutta voi toki johtaa kriisiin asioiden edetessä ei-toivottuun suuntaan (Niskanen, 2025). Häiriöosaamisen voidaan ajatella tarkoittavan kykyä varautua, reagoida ja selviytyä tällaisissa vikatilanteissa – vakavimmillaan kyberuhista luonnonkatastrofeihin, taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin kriiseihin. Tällainen osaaminen liittyy, paitsi vahvasti kokonaisturvallisuuteen, varautumiseen, huoltovarmuuteen ja alueelliseen resilienssiin, myös teknisemmin kykyyn tunnistaa, analysoida ja korjata nopeastikin ilmeneviä palvelu- tai prosessivikoja (Pursiainen, 2023). Sosiaalisen näkökulman voidaan ajatella kohdistuvan ymmärrykseen häiriöiden vaikutuksista arkeen ja sopivan tuen tarjoamiseen (Valli, 2020).
Ennakointiakatemian työryhmät ovat työpajoissaan tunnistaneet häiriöosaamiseen liittyviä yksilöllisiä osaamistarpeita ja rakentaneet häiriöosaajan tulevaisuuden osaamisprofiilin vuoteen 2035 (taulukko 1). Osaamisprofiili sisältää keskeisimpiä geneerisiä ja erityistaitoja sekä kvalifikaatioita, joita olisi hyvä tulevaisuuden osaajan hallita ja kehittää. (ks. Varsinais-Suomen Ennakointiakatemia, 2025.) AMKeissa olisikin hyvä tarkastella, miten taulukossa 1 esitettyjä häiriöosaamisia voidaan oppilaitoksissa vahvistaa opiskelijoille ja henkilökunnalle tarjottavina tulevaisuustaitoina. (ks. myös OPH 2024.)
Taulukko 1. Ennakointiakatemian työryhmien työpajoissa rakennettu häiriöosaajan tulevaisuuden osaamisprofiili 2035.
| Geneeriset taidot | Erityistaidot | Kvalifikaatiot |
| • Kriittinen medialukutaito • Disinformaation tunnistamistaidot • Tieto- ja viestintäteknologinen (TVT) osaaminen, digitaidot • Tekoälylukutaito • Tietoturvaosaaminen • Tiedonhallintataidot • Ongelmanratkaisutaidot • Varautumistaidot (esim. kyberhyökkäykset, sähkökatkokset), henkilökohtaiset varautumistaidot • Epävarmuuden sietokyky • Henkinen kriisinkestävyys • Sinnikkyys • Sopeutumiskyky ja resilienssi • Kärsivällisyys • Vuorovaikutus-, viestintä- ja yhteistyötaidot • Monikulttuuritaidot • Ennakointitaidot • Työturvallisuusosaaminen • Päätöksentekokyky • Kädentaidot • Erätaidot • Sääntöjen noudattamistaito • Liikunnan ja hyvinvoinnin merkityksen ymmärrys • Systeemiajattelu ja kompleksisuudenhallinta | • Riskinhallintaosaaminen • Kyberturvallisuus- osaaminen • Varasuunnitelmataidot • Avunantovalmiudet • Psykologinen kriisinkestävyys ja johtaminen • Ensiaputaidot • Tilanteiden ymmärrys ja hallintataidot • ’Ammattisivistys’ aiemmista häiriötilanteisiin liittyvistä toimintatavoista • Energiankäyttöjärjestelmien osaaminen (esim. tuulivoima) • TKI-osaaminen • Kriisi- ja varautumisviestintätaidot • Kyky ottaa vastuuta yhteisön hyvinvoinnista • Alakohtaiset erityistaidot | • Ensiapupätevyys • Turvallisuuskortit • Pätevyydet ja ajokortit • Erikoisosaamiset (esim. erityistuntemus jostakin aihealueesta) |
Häiriöosaamisen työpajatoteutus Varsinais-Suomen Ennakointiakatemiassa
Ennakointiakatemiassa toteutettua häiriöosaamisen teemaa on työstetty eri alojen työpajoissa, jotka toteutettiin yhteistyöprosessina osana kesäkuussa 2025 järjestettyä Ennakointiakatemian ennakointifoorumia ‘Maailma murroksessa – häiriöosaamisen jäljillä’. Kyseessä ei siis ollut yksittäinen harjoitus, vaan vuodesta 2024 toteutettu prosessi, jonka osana toteutettiin ennakointifoorumi. Kokonaisuus linkitti kokonaisturvallisuuden ja koulutuspolkuja yhteen. Näin muodostui kaksiosainen rakenne, tilannekuvasta ratkaisuihin:
A: Turvallisuuden kokonaiskuva (Alustukset):
Työskentelyä pohjustettiin asiantuntijapuheenvuoroilla, jotka avasivat realistista kuvaa nykyisistä riskeistä ja uhkista. Tähän osallistuivat mm. Turvallisuuskomitea ja Maanpuolustuskorkeakoulu. Teemoina käsiteltiin kovaa turvallisuutta (sotilaalliset uhat vs. hybridivaikuttaminen) ja alueellista varautumista (”Plan B”). Tavoitteena oli muodostaa yhteistä ymmärrystä millaiseen maailmaan koulutuksen tulisi varautua.
B: Häiriöosaamisen konkretisointi (Soveltava osuus):
Häiriöosaamisen konkretisoinnin vaiheessa fokus siirrettiin siihen, miten kriisinkestävyys ja varautuminen integroidaan opetukseen eri koulutusasteilla. Opetushallituksen ja Turun AMK:n asiantuntijat fasilitoivat keskustelua, miten häiriöosaaminen muutetaan taidoiksi.
Häiriöosaamisen koulutuspolun näkökulma keskeisenä tarkastelumenetelmänä
Yhteistyöprosessin tuotoksena syntyi avartavien dialogien lisäksi Häiriöosaamisen koulutuspolku -malli, johon koottiin toimiviksi todettuja käytäntöjä ja uusia avauksia, joilla häiriöosaamista voidaan kehittää läpi koulutusjärjestelmän ja työelämässä. Mallin rakennustyö ei ollut perinteinen post-it-lappusulkeinen, vaan strateginen mallinnuskokeilu, johon integroitiin jatkuvuuden ulottuvuus, eli määriteltiin miten häiriöosaaminen rakentuisi varhaiskasvatuksesta perusopetukseen, toiselle asteelle ja lopulta korkeakouluihin ja työelämään.
Lisäksi hahmoteltiin TKI-integraatiota, jossa erityisesti ammattikorkeakoulutasolla pohdittiin, miten TKI-toiminta voisi toimia turvallisuuden tukijana. Teemaksi nousi myös yhteiskehittämisen ulottuvuus: Häiriöosaamisen koulutuspolku -malli syntyi joulukuussa 2025. Sen kehittelyä tulisi jatkaa laajassa verkostossa.
Mallinnusprosessin osallistujat ja häiriöosaamisen koulutuspolku
Toteutuksen onnistumisen kannalta keskeistä oli osallistujajoukon poikkialaisuus, johon on pyritty laajemminkin. Osallistujat koostuivat alueellisista toimijoista ja maakuntaliitosta, turvallisuusviranomaisista ja koulutuksen järjestäjistä.
Taulukon 1 osaamisprofilointia voidaan kategorisoida seuraaviin pääkohtiin:
- perusosaaminen (varautumisen perusteet, kriisiviestintä)
- syventävät opinnot (kyberturvallisuus, hybridiuhat)
- TKI-integraatio (kehittämishankkeet, simulaatiot)
- verkostot (viranomaisyhteistyö, yrityskumppanit)
- jatkuva oppiminen (täydennyskoulutus, lyhytkurssit)
- proaktiivinen työote (vihreä siirtymä, kiertotalous, varautuminen).
Koulutuspolku -malli nostaa esiin useita toimintamalleja, joilla häiriöosaamista voidaan vahvistaa ammattikorkeakoulussa:
- Verkostoituminen ja yhteistyö: ammattikorkeakoulut voivat lisätä yhteistyötä Huoltovarmuuskeskuksen, viranomaisten ja yritysten kanssa. Kriisinhallinnan asiantuntijoiden osallistuminen ammattikorkeakoulujen projekteihin tuo käytännön näkökulmaa ja asiantuntijaluentojen hyödyntäminen tuoretta osaamista.
- Opinnollistaminen ja TKI-hankkeet: hybridiuhkien tutkimus ja kyberturvallisuuden kehittäminen tarjoavat opiskelijoille ajankohtaista osaamista.
- Simulaatioharjoitukset ja kriisiviestintä: säännölliset harjoitukset, ensiapukoulutukset ja kriisiviestinnän kehittäminen ovat keskeisiä käytännön taitojen vahvistamisessa.
- Monikäyttörakentaminen: arkkitehtikoulutuksessa voidaan huomioida monikäyttörakentamisen periaatteet, jotka tukevat tilojen muunneltavuutta kriisitilanteissa.
- Kyberturvallisuus ja tekoälyn riskit: kehittyvän teknologian riskien tunnistaminen ja hallinta on olennainen osa häiriöosaamista. Ammattikorkeakoulut voivat tarjota tähän erikoistuneita kursseja ja kehittää digiturvaa osana opetusta.
Kohti ennakoivan resilienssin yhteiskuntaa
Häiriöosaamisen koulutuspolku osoittaa, että varautuminen ei ole vain viranomaisten tehtävä – se on osa kestävää osaamista, jota tarvitaan kaikilla koulutusasteilla ja koulutusaloilla. Ammattikorkeakoulut voivat toimia keskeisinä toimijoina tässä muutoksessa, vahvistamalla yhteiskunnan kriisinkestävyyttä ja alueellista elinvoimaa sekä juurruttamalla valmiuskulttuuria ja kriittistä riskiajattelua (ks. Alburo, 2025). Ne voivat toimia sillanrakentajina häiriöosaamisen ja sen käytännön ratkaisujen välillä, yhdistäen TKI- toiminnan ja työelämän tarpeet. Myös kyky hajautetettuun työhön, kuten monipaikkaiseen työhön, etätyöhön ja hybridityöhön (Alasoini ym., 2024) voidaan nähdä osana häiriöosaamisen kenttää. Häiriöosaamisen vahvistaminen edellyttää myös tasapainoilua avoimuuden ja turvallisuuden välillä.
Lisäksi seuraavana vuosikymmenenä siirryttäneen tilanteeseen, jossa on huomioitava yksilöiden pitkät elinkaaret yhteiskunnan toiminnassa – niin koulutuksessa, peruspalveluissa kuin työelämässäkin (Dufva ym., 2026). Tulevaisuuden kannalta oleellista on myös maahanmuuton ja huoltosuhteen kehitys ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Ammattikorkeakoulujen kyky ennakoida, kestää ja toipua erilaisista häiriötilanteista, haasteista ja kriiseistä heijastaa niiden institutionaalista eheyttä ja sitoutumista kestävään kehitykseen (Alburo, 2025). Jatkuvan oppimisen mallit ja lyhytkoulutukset tarjoavat myös ratkaisuja työelämän häiriöosaamisen osaamisvajeisiin. Resilienssi ja häiriöosaaminen rakentuvat monitahoisille kyvyille, joita yksilöt ja organisaatiot voivat kehittää ja jotka voivat kehittyä rutiineiksi ja myös ennakoiviksi toimiksi (Pursiainen, 2023).
Kirjoittajat
Kristiina Ojala, KT, koulutussuunnittelija, Turun ammatti-instituutti, kristiina.ojala(at)edu.turku.fi
Mauri Kantola, VTM, eritysasiantuntija, Turun ammattikorkeakoulu, mauri.kantola(at)turkuamk.fi
Lähteet
Alasoini, T., Hirvonen, S., & Känsälä, M. (2024). Hybridityömalli menestystekijänä: opas hybridityön mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Työterveyslaitos. https://www.ttl.fi/sites/default/files/2024-11/hybrityomalli-menestystekijana-opas.pdf
Alburo, E. A. (2025). Emergency preparedness in higher education: A literature review on institutional readiness and disaster response. International journal of multidisciplinary studien in higher education 2:3, 87-99. https://ijmshe.com/index.php/pub/article/view/192/68
Dufva, M., Kiiski-Kataja, E., & Lähdemäki-Pekkinen, J. (2026). Megatrendit 2026 – Kohti uutta yhteiskuntasopimusta. Sitran selvityksiä 251. https://www.sitra.fi/wp-content/uploads/2025/12/Sitra_Megatrendit_2026_Selvitys_web.pdf
Kotimaisten kielten keskus. (2024). Häiriö. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi
Niskanen, V-P. (2025). Käsitteet kriisissä? Katsauksessa kriisinhallinnan eräät suomenkieliset käsitteet, määritelmät, niiden suhteet ja kansainväliset vastineet. Kosmopolis – vol 55:4. https://journal.fi/kosmopolis/article/view/161868/120883
OPH. (2024). Huoltovarmuuteen liittyvät osaamiset 2035. Owalgroup. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Huoltovarmuuteen%20liittyv%C3%A4t%20osaamiset%202035_1.pdf
Pursiainen, C. (2023). Resilienssin ulottuvuudet. Kosmopolis – Vol 53:4. https://journal.fi/kosmopolis/article/view/137710/90023
Valli, L. (2020). Kuolema kuittaa univelan? Tutkimus resilienssistä ja resilienssipotentiaalin johtamisesta kriisinhallintaorganisaatiossa. Tampereen yliopiston väitöskirjat 264. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/122122/978-952-03-1587-0.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Varsinais-Suomen Ennakointiakatemia. (2025). Häiriöosaamisen koulutuspolku varhaiskasvatuksesta työelämään – Jo hyviksi havaittuja toimintatapoja ja uusia avauksia sekä osaamisen vahvistamista. Ennakointiakatemian työryhmät. https://ennakointiakatemia.fi/wp-content/uploads/2025/09/Hairioosaaminen_Ennakointiakatemia-2025-1.pdf
Abstract
Society’s overall security and regional resilience depend on the ability to anticipate and manage disruptions. This calls for disruption competence — the capacity to identify, analyze, and respond to rapidly emerging anomalies, ranging from cyber threats to natural disasters and societal crises. Universities of Applied Sciences play a key role in developing this competence, not only in critical sectors but broadly as part of education and RDI activities.
In the foresight workshops of the Southwest Finland Foresight Academy has been modeled a forward-looking educational pathway for disruption competence, extending from early childhood education to higher education and working life. The model includes concrete practices at the Universities of Applied Sciences such as simulation exercises, development of crisis communication, cybersecurity courses, and integration of security-related RDI projects into teaching. It also emphasizes networking with authorities and businesses, as well as considering multi-use solutions and security of supply.
The educational pathway model incorporates a disruption competence profile that brings together the skills and tools needed by future professionals. It serves as a strategic instrument and a starting point for dialogue, enabling Universities of Applied Sciences to strengthen crisis resilience and regional vitality by integrating foresight knowledge into curricula and RDI activities. Developing disruption competence requires broad collaboration and a balance between openness and security to build sustainable resilience in an evolving operational environment.




Vastaa