Askelmerkit Lapin ammattikorkeakoulun kestävyystoimintaan

Kestävä kehitys ja kiertotalous ovat nousseet globaalilla tasolla teemoiksi, joiden kautta valtiot ovat heränneet tarkastelemaan toimintaansa entistä kriittisemmin. Suomi on ollut vahva edelläkävijä bio- ja kiertotalouden jalkauttamisessa eri yhteiskunnan sektoreille mm. Sitran laatiman kiertotalouden tiekartan (Sitra, 2016) kautta. Tiekartta päivitettiin keväällä 2019 (Sitra, 2020) tuoden konkretiaa kiertotalouden toimenpiteiden toteuttamiseen.

Koulutusorganisaatiot ovat omalta osaltaan merkittäviä vaikuttavuuden levittäjiä kouluttamalla työvoimaa yhteiskunnan eri sektoreille. Kestävyyden ja kiertotalouden kytkeminen osaksi korkeakoulujen koulutus- sekä TKI-toimintaa ovat yksi tapa edistää tietoisuutta kestävän kehityksen ja kiertotalouden periaatteista. Syksyllä 2019 ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene linjasi kestävän kehityksen ja vastuullisuustoiminnan osaksi strategiaansa (Arene, 2019). Linjauksella Arene halusi osoittaa kuinka merkittävä rooli ammattikorkeakouluilla on kestävään kehitykseen liittyvän tiedon ja osaamisen siirtämisessä työelämään.

Kestävän kehityksen tavoitteet Lapin ammattikorkeakoulussa

Lapin ammattikorkeakoulun keskeisiä strategisia teemoja ovat luonnonvarojen älykäs käyttö sekä etäisyyksien hallinta. Bio- ja kiertotalousteeman vahvistuminen osana toimintaa käynnisti myös pohdinnan kestävän kehityksen tilasta organisaatiossa yleisellä tasolla. Vuonna 2019 Lapin AMKiin perustettiin kestävän kehityksen työryhmä kartoittamaan korkeakoulutoiminnan kestävyys sekä laatimaan toimintasuunnitelma kestävyyden edistämiseksi.

Lähtökartoitus osoitti, että kestävä kehitys on kytköksissä koulutus- ja TKI-toimintaan, mutta koko organisaation osalta puuttuivat selkeät tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit. Vuosille 2020-2022 laadittuun Lapin AMKin ensimmäiseen kestävän kehityksen ohjelmaan kiinnitettiin muutamia keskeisiä ydinteemoja, joiden kautta kehitystyö käynnistettiin. Ohjelman tavoitteita ovat organisoida kestävän kehityksen työ osaksi Lapin AMKin toimintaa, pienentää hiilijalanjälkeä vähentämällä hävikkiä ja kulutusta sekä edistää hyvien käytäntöjen ja toiminnan näkyvyyttä opiskelijoiden ja henkilökunnan keskuudessa. Ohjelman toteutumista seurataan ja päivitetään jatkossa vuosittain. Lapin AMKin tavoitteena on edistää konkreettisten toimenpiteiden kautta toiminnan kestävyyttä ja sitouttaa myös opiskelijoita ja henkilökuntaa edistämään kestävyyttä omalla toiminnallaan.

Toimenpiteet ja tulosten mittaaminen

Ohjelman toteutus käynnistyi vuoden 2020 alusta. Kevään aikana on kartoitettu nykytilannetta erityisesti organisaation hiilijalanjälkeen vaikuttavien tietojen osalta sekä asetettu konkreettisia tavoitteita vuodelle 2020. Lapin AMKin kestävän kehityksen ohjelma koostuu neljästä pääteemasta (Kuvio 1): 1) kestävän kehityksen työn organisoituminen, 2) ravintola- ja kiinteistöasiat, 3) yleinen kestävän kehityksen edistäminen sekä 4) viestintä ja tapahtumat. Toiminnassa on alkuvaiheessa keskitytty erityisesti kiinteistöjen, ravintolapalveluiden ja matkustamisen hiilijalanjäljen alentamiseen sekä kestävän kehityksen tietoisuuden kasvattamiseen henkilöstön ja opiskelijoiden osalta viestinnän kautta.

Kiinteistöjen hiilijalanjälki

Yksi toteutetuista toimenpiteistä on ollut tiedonkeruu kiinteistöjen energiankulutuksesta. Arvioinnin pohjana käytettiin mm. suurten yritysten energiakatselmointia, jossa on tarkasteltu energiankulutusprofiilia ammattikorkeakoulun kiinteistöissä. Katselmointiin koottiin energiatiedot vuodesta 2015 lähtien. Taustatiedon kartoituksella on konkreettinen vaikutus tavoitteiden asetteluun sekä todellisen tilannekatsauksen arviointiin.

Energiakatselmoinnin osalta havaittiin ongelmaksi kulutustietojen puuttuminen vuosilta 2015–2017. Tämä esti vuosittaisen kulutusprofiilin muutosten tarkemman analysoinnin kyseiseltä ajanjaksolta. Vuodesta 2018 lähtien tulokset kulutusprofiileista edustivat todenmukaisempia lukemia. Tulosten osalta todettiin kiinteistöjen lämmönkulutuksen olevan Motivan asettamia vertailuarvoja suurempaa. Lapin AMKissa suurin osa CO2 -päästöistä muodostuu lämmityksestä ja sähkön kulutuksesta. Jatkossa hiilijalanjäljen alentaminen näiden osalta on yksi keskeisistä toimenpiteistä. Kevään aikana toteutettu siirtymä vesivoimalla tuotetun vihreän sähkön käyttöön, jonka päästöluokka on 0, alentaa jo osaltaan hiilijalanjälkeä. Jatkotoimenpiteiden kartoitus on käynnissä, esim. kuinka jatkossa kiinteistöjen osalta huomioidaan hiilijalanjälkeen vaikuttavat tekijät esimerkiksi remonttien suunnittelun yhteydessä.

Ravintolapalvelut ja ruokahävikki

Ruokahävikin alentamiseksi Lapin AMKin Rovaniemen ja Kemin toimipisteissä otettiin käyttöön Hävikkimestaripalvelu (Lassila & Tikanoja Oyj n.d.) helmikuussa 2020. Palvelun kautta seurataan ruokailijoiden jättämää lautashävikkiä sekä ruoka-ainekohtaisesti ruoan valmistuksessa muodostuvaa biojätehävikkiä. Rovaniemen ja Kemin ravintolapalvelut muodostivat työryhmän, joka seuraa hävikkiä ja kehittää toimintoja hävikin vähentämiseksi. Palvelua hyödynnetään myös koulutustyökaluna ravintoloiden henkilöstölle hävikin seurantaan liittyen.

Vuoden 2020 osalta oli tarkoitus luoda kokonaiskuva ruokahävikin suhteen, mutta koronaviruksen aiheuttama ravintoloiden sulkeutuminen katkaisi seurannan maaliskuussa. Kuviossa 2 on koottu esimerkki seurantatiedoista helmi- ja maaliskuun ajalta 2020 ennen poikkeustilan vaikutusta ravintolapalveluihin. Tällä aikavälillä suurin hävikki vaikuttaa muodostuneen lautashävikistä sekä tarjolla olevasta ruoasta eli nämä voisivat olla potentiaalisia toimenpiteiden kohteita tilanteen normalisoituessa.

Ravintolapalveluiden osalta on toteutettu pieniä, lyhyellä aikavälillä vaikuttavia toimenpiteitä mm. järjestämällä kasvisruokavaihtoehto ruokalinjaston ensimmäiseksi ruokalajiksi. Toimenpide toteutettiin vain Rovaniemen kampuksella, koska Kemin ja Tornion kampuksella toteutus ei ollut mahdollista johtuen ravintolatilojen ja toimintojen sijoitteluista tiloihin. Rovaniemellä toimenpiteiden tuloksena havaittiin nopeasti kasvisruoan menekin kasvaneen 2–3-kertaiseksi edelliseen vuoteen verrattuna (esim. syksy 2018: n. 10–60 ruoka-annosta/päivä vrt. syksy 2019: n. 30–128 ruoka-annosta/päivä). Ruokahävikin vähentämisen haasteeksi taas on havaittu opiskelijoiden vaihteleva läsnäolo kampuksilla etäopiskelumahdollisuuksien lisääntyessä sekä toimipistekohtaiset erot ravintolapalveluiden suhteen. Toteutettavat toimenpiteet on siis suunniteltava kampuskohtaisesti ja huomioitava suunnittelussa erilaisia toteutukseen vaikuttavia tekijöitä.

Viestinnällä vaikuttavuutta

Kestävän kehityksen ohjelman yksi keskeisistä teemoista on viestintä, koska sen avulla voidaan kasvattaa kohderyhmien ymmärrystä kestävästä kehityksestä ja siihen liittyvistä arjen ratkaisuista. Viestinnän tukena voidaan käyttää erilaisia havainnoinnin ja visualisoinnin työkaluja, kuten infograafeja (esim. lajitteluohjeita tai hävikkiruokatempauksiin liittyviä materiaaleja). Viestinnällä on siis rooli tiedon popularisoinnissa ja datan ymmärrettäväksi tekemisessä.

Erityisen tärkeää on organisaation sisäinen viestintä, sillä kestävän kehityksen toimenpiteet kohdistuvat erityisesti henkilöstöön ja opiskelijoihin. Toisaalta ulkoinen viestintä on tärkeä osa vaikuttavuutta. Ulkoisen viestinnän merkitys konkretisoituu saavutettujen tulosten myötä, kun pystytään arvioimaan toimenpiteiden hyöty organisaatiolle. Kestävän kehityksen edistäminen toiminnan eri osa-alueilla ja selkeästi esille nostetut tulokset konkretisoivat toimenpiteiden merkitystä.

Kestävän kehityksen ohjelman myötä Lapin AMK tulee huomioimaan kestävyysnäkökulmat mm. tapahtumasuunnittelussa, toiminnasta viestimisessä sekä organisaation toiminnan raportoinnissa. Kestävän kehityksen jalkautuessa osaksi toimintaa entistä vahvemmin, se tulee myös todennäköisesti näkymään entistä enemmän myös koulutus- ja TKI-toiminnassa ja niiden sisällöissä.

Yhteenveto

Lapin ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen ohjelma on saanut ensimmäisen muotonsa ja työskentely ohjelman jalkauttamiseksi osaksi korkeakoulun toimintaa on aloitettu. Vuosi 2020 on Lapin AMKin kestävän kehityksen toiminnan käynnistämisen ja pohjatyön vaihe. Keskeisiä jo saavutettuja tuloksia ovat siirtyminen vihreään sähköön, hiilijalanjäljen arviointiin tarvittavan tiedon keruu, joka tosin jatkuu edelleen, ravintolapalveluissa käyttöön otettu Hävikkimestari-palvelun hyödyntäminen sekä viestintätoimenpiteiden käynnistäminen kestävän kehityksen toiminnasta.

Toiminnan alkuvaiheessa keskeiseen roolin on noussut datan keräys sekä valittujen mittareiden toimivuuden arviointi. Kerätyn aineiston avulla voidaan asettaa tarkempia suuntaviivoja ja indikaattoreita tulevalle kehitystyölle ja strategisille linjauksille. Viestinnän osalta on tärkeää saattaa henkilöstö ja opiskelijat tietoisiksi tehdyistä toimenpiteistä ja saavutetuista tuloksista. Tietoisuuden kasvattaminen ja toimintaan sitouttaminen ovat keskeisimpiä tavoitteita vuodelle 2020.

Kestävän kehityksen toiminnan käynnistymisen alkuvaiheessa on jo havaittu, että kolmelle eri paikkakunnalle sijoittuvat toimipisteet tuovat omat haasteensa toimenpiteiden toteuttamiselle. Kestävän kehityksen ohjelmat ja niihin sisällytetyt toimenpiteet on syytä tarkastella organisaatio- tai jopa toimipaikkakohtaisesti.

Lapin AMKin kestävän kehityksen ohjelma on laadittu ensimmäisessä vaiheessa vuosille 2020–2022. Vuosittaisen arvioinnin yhteydessä on syytä tarkastella kriittisesti toteutuneiden toimenpiteiden onnistumista ja tarvittaessa päivittää toimenpiteitä sekä niiden tavoitteita. Tulevat vuodet muokkaavat varmasti ohjelmaa mutta ensimmäiset askeleet tiellä kohti kestävämpää korkeakoulutoimintaa on nyt otettu Lapin AMKin osalta.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS

Mentorin rooli AMK-opiskelijan ammatillisen kehittymisen tukijana

Kestävää elinkaariajattelua muotoiluun – Elinkaarikartalla ja META-taulukoinnilla mallinnetaan tuotteen kestävyyttä

Kumppanuutta kehittämässä – Kumppanuuden rakentamiskokeiluja ammattikorkeakoulun, ammatillisen koulutuksen ja työelämän välillä

Sosionomiopiskelijat lapsen osallisuuden tukijoina alakoulussa