Jonna Brandt & Paula Väliaho
Pedagoginen osaaminen on yksi korkeakoulujen avaintekijöistä. Ammattikorkeakouluissa pedagogiikan ytimessä on myös työelämä, niin työelämän tarpeisiin vastaaminen kuin sen kehittäminenkin. Tulevaisuuden osaajia kouluttamalla kannamme myös yhteiskuntavastuutamme ja olemme rakentamassa parempaa tulevaisuutta. Osaamisen vahvistumisen pelikenttää voikin tarkastella systeemisesti.
Artikkelissa kuvaamme, kuinka rakennamme yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Barnahus-hankkeen kanssa automatisoitua opintojaksoa lasten kaltoinkohtelun tunnistamisesta ja siihen tarttumisesta erityisesti varhaiskasvatuksessa. Aihe on ajankohtainen ja tunteita herättävä. Aiheen luonne pitää huomioida pedagogiikassa opintojakson jokaisessa vaiheessa. Opintojakson tulee vastata osaamisen vahvistumisen tavoitteeseen pedagogisen turvallisuuden periaattein automatisoidulla opintojaksolla, jonka opiskelija suorittaa itsenäisesti aikaan ja paikkaan sitomatta.
Systeemiajattelu pedagogisena lähtökohtana
Opintojaksolla systeemiajattelu toimii lähestymistapana jäsentämään opiskelijan todellisuuden muodostumista ja ammattikorkeakouluopetuksen muuttuvaa ympäristöä. Opetuksen suunnittelussa joudutaan huomioimaan tiedollisten tarpeiden lisäksi systeemit, joissa opiskelija tietoa jäsentää ja soveltaa. Tästä selkeimmät esimerkit toteutuvat sosionomitutkinnoissa tilanteissa, joissa opiskelijalla on alan työkokemusta ja opintoja suoritetaan työn ohella. Opiskelijalla tunnistetaan ainakin vertais- ja ammatillinen systeemi, jotka huomioidaan myös automatisoidulla opintojaksolla.
Systeemiajattelu tulkitsee todellisuutta verkostomaisesti, jolloin tunnistetaan niin kokonaisuus kuin sen osatkin sekä niiden väliset yhteydet. Tällöin voidaan tarkastella systeemien vahvuuksia, heikkouksia ja vuorovaikutuksen rakentumista. (Salonen & Salonen 2023.) Laureassa pyritään sen pedagogisen ohjelman mukaisesti opiskelijan osaamisen kehittämiseen, jotta se vastaa työelämän tulevaisuuden osaamistarpeisiin tutkimukseen pohjautuen. Laurealainen Learning by Developing –malli korostaa opiskelijan aktiivisuutta oppijana, kokijana, kehittäjänä ja tutkijana. (Laurea-ammattikorkeakoulu 2022.) Kun opintojakson automatisointia suunnitellaan, tulee pedagogisessa käsikirjoituksessa huomioida myös tiedon ja käytännön kohtaaminen.
Systeemisyys ilman analyyttistä ajattelua voi jättää kokonaisuuden pinnalliseksi (Mämmelä 2017, 32). Asiantuntijuuden vahvistuminen vaatii käytännön rinnalle analyyttiseen ajatteluun tukevia rakenteita. Se on myös pedagogisesti perusteltua.
Pedagoginen turvallisuus ja sensitiiviset aiheet automatisoidulla opintojaksolla
Väkivalta, erityisesti lapsiin kohdistuva, aiheuttaa ihmisissä ahdistavia tunteita. Sosiaalialalla tarvitaan mentalisaatio- ja reflektointikykyä, jotta lapseen kohdistuvan väkivallan tunnistaminen sen kaikissa muodoissaan mahdollistuu. Pedagogisen – ja psykologisen – turvallisuuden merkityksen tunnistaminen ja sen vahvistaminen on erityisen tärkeää, kun käsiteltävä aihe on sensitiivinen ja sitä käsitellään automatisoidulla opintojaksolla.
Oppiminen voi mahdollistua vain, jos tilanne on riittävän turvallinen (Pietikäinen & Sassali 2023, 50). Pedagoginen turvallisuus muodostuu paitsi kasvu- ja oppimisympäristöjen turvallisuudesta ja opettajan pedagogisista valinnoista, myös siinä toimivista ihmisistä, heidän välisistä verkostoistaan ja toiminnastaan. (Opetushallitus 2025; Rikander 2021, 143.)
Opintojaksolla vuorovaikutus tapahtuu verkkoalustalla ja opiskelijan ammatillisessa yhteisössä samalla systeemien vaikuttaessa toisiinsa.
Lapsen kaltoinkohtelu: ilmiön tunnistaminen ja lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa
Opintojakso rakennetaan Barnahusin ja Laurean yhteistyönä. Barnahusilla on asiantuntijuus lapsen kaltoinkohtelun tematiikassa. He varmistavat tiedon ajantasaisuuden. Opintojakso suoritetaan osin THL:n verkkokoulussa. Lisäksi Barnahus tuottaa videomateriaalia opiskelijoiden oppimisprosessin vahvistamiseksi. Laurean opettajat vastaavat pedagogiikasta ja osaltaan sekä materiaalin tuottamisesta että opiskelijoiden työn arvioinnista ja heidän ammatillisen kasvunsa tukemisesta.
Pedagoginen suunnittelu pohjautuu kysymyksiin: mitä opiskelijan pitää oppia? Millaisia oppimistekoja opiskelijan pitää tehdä missäkin vaiheessa opintojaksoa, että hän voi saavuttaa opintojaksolle asetetut tavoitteet? Punaiseksi langaksi opintojaksolla tulivat myös opintojakson toimiminen opiskelijan turvallisena lähisysteeminä, opintojakson tiedon soveltaminen opiskelijan ammatillisessa yhteisössä sekä asenteisiin vaikuttaminen.
Opintojakson oppimistavoitteet ovat; opiskelija osaa soveltaa ajantasaista lainsäädäntöä lapsen kaltoinkohtelutilanteissa sekä opiskelija osaa arvioida ja soveltaa lapsen tukemisen prosessia varhaiskasvatuksessa. Sovitun käytännön mukaisesti sähköisen oppimisympäristön osiot muodostetaan tavoitteista orientaatio- ja päätösosioiden lisäksi. Opintojakson rakenne on esitetty kuvassa 1.
Asenteiden ja arvojen tarkastelun vahvistamiseksi opintojaksolla käytetään toistuvaa indikaattorikysymystä: ”Millä keinoin lisäät omalla toiminnallasi lapsen kokemaa turvallisuutta?”. Sen tavoitteena on tuoda lapsen näkökulma esiin ja kiinnittää opiskelijan huomio lapsen turvallisuuden vahvistamiseen. Samalla indikaattorikysymys pysäyttää opiskelijan analyyttiseen pohdintaan ja tuo esiin opiskelijan oman oppimisprosessin ja parhaimmillaan ajattelun muutoksen. Barnahus myös vastaa jokaiseen indikaattorikysymykseen omalla videollaan.
Automatisoidun opintojakson sensitiivinen aihe vaatii turvallisuutta ja opiskelijalle turvallista, vertaisopiskelijoista koostuvaa lähisysteemiä. Käytännössä opintojaksolle rakennetaan opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta, joka tukee turvallisuutta, oppimista ja osaamisen kehittymistä. Tämä toimii myös arvo- ja asennemuutoksen mahdollistajana. Vertaissysteemissä vuorovaikutusta on luotu tehtävärakenteilla, jotka sisältävät kommunikaatiota alustalla. Keskustelutehtävä antaa mahdollisuuden käsitellä lapsen kaltoinkohtelua ilmiönä, siihen puuttumista sekä niiden herättämiä ajatuksia ja tunteita.
Havaintojemme mukaan lapsen kaltoinkohtelun puheeksiottaminen voi joskus herättää huomattavan vastareaktion myös työyhteisössä. Tämänkin käsitteleminen opintojakson puitteissa omassa vertaissysteemissä on tärkeää. Opintojakso vahvistaa opiskelijoiden ammatillista toimintaa heidän omissa työyhteisöissään. Edellä mainitun vastareaktion tunnistaminen onkin merkittävä osa myös opintojakson rakentamista. Mahdollisen vastareaktion tuominen rakentavalla tavalla esiin opintojaksolla tukee opiskelijan ammatillista kasvua. On kuitenkin huomioitava, että opintojakson opettajat eivät voi vaikuttaa opiskelijan työyhteisöihin ja että opiskelijat ovat itse vastuussa omasta ammatillisesta toiminnastaan. Opintojaksolla vuorovaikutus tapahtuu verkkoalustalla ja opiskelijan ammatillisessa yhteisössä samalla systeemien vaikuttaessa toisiinsa.
Käytännön vinkkejämme
Käymämme prosessi on mielenkiintoinen ja opettava. Tässä huomioitamme ja käytännön vinkkejämme.
- Opiskelijan osaamiseen vaikuttavat lukuisat eri systeemit. Tunnista jo opintojakson suunnitelmaa tehdessäsi, mihin pystyt vaikuttamaan ja mihin et. Päätä, missä määrin avaat näitä asioita opiskelijalle.
- Oppiminen perustuu oppijan aktiivisiin tekoihin. Tunnista oppilaitoksen, opetuksen, opettajan rooli osaamisen vahvistumisessa.
- Tee pedagoginen käsikirjoitus opiskelijan näkökulmasta ja hänen systeemeihinsä kiinnittyen.
- Automatisoitu opintojakso vaikuttaa passiiviselta: älä passivoi opiskelijaa.
Artikkelikuva luotu ChatGPT:llä.
Kirjoittajat
Jonna Brandt, yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiaalialan lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu, jonna.brandt(at)laurea.fi
Paula Väliaho, kasvatustieteiden maisteri, sosiaalialan lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu, paula.valiaho(at)laurea.fi
Lähteet
Laurea-ammattikorkeakoulu. (2022). Pedagoginen ohjelma 2023-2025. Vantaa: Laurea-ammattikorkeakoulu.
Mämmelä, A. (2017). Ilman analyyttista ajattelua syntyy kaaos. Tieteessä tapahtuu, 35(4). Helsinki: Tieteellisten seurain valtuuskunta. Saatavissa: https://journal.fi/tt/article/view/64675, 32.
Opetushallitus (2025). Pedagoginen turvallisuus. Opetushallitus. Saatavissa: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/pedagoginen-turvallisuus.
Pietikäinen, V. & Sassali, N. S. (2023). “Meen varmaan taas ihan kipsiin!” Psykologinen turvallisuus oppimisessa. Teoksessa Suviniemi, M., Maikkola, M., Vaskuri, P. & Kinnunen, M. (toim.). Pessimismi opetuksessa. Vaatimattomia vinkkejä opettajalle. Jyväskylä: PS-kustannus, 50.
Rikander, H. (2021). Oppilaitosturvallisuus. Helsinki: Otava, 143.
Salonen, A. O. & Salonen, E. (2023). Systeeminen ymmärrys – Avain kestävään tulevaisuuteen. Teoksessa Uusikylä, P. & Jalonen, H. (toim.) Epävarmuuden aika: kuinka ymmärtää systeemistä muutosta? Helsinki: Into Kustannus.
Abstract
Pedagogical competence is a core issue for higher education institutions. In universities of applied sciences, the core of pedagogy also includes the working life, both in responding to its needs and in developing it. By educating future professionals, we also bear our social responsibility and are building a better future. The field of strengthening competence can be viewed systemically.
In this article we describe the process of making an automated study unit in collaboration with the Finnish Institute for Health and Welfare’s Barnahus project. The topic of the study unit is recognizing and addressing child abuse, particularly in early childhood education and care. The topic is timely, and it evokes emotion. The nature of the topic must be considered in the pedagogy at every stage of the study unit. The study unit must meet the goal of strengthening competence with the principles of pedagogical safety on an automated study unit where the student works on their own.
Vastaa