Kirjoittaja: Marja Kopeli.
Työelämä digitalisoituu vääjäämättä. Se haastaa ammattikorkeakoulut tuottamaan uudenlaista osaamista hyödyntämällä työelämäyhteistyötä ja digitalisaation tuomia mahdollisuuksia. OKM:n rahoittaman eAMK-hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikorkeakouluja kehittämään koulutusratkaisuja, jotka vastaavat tulevaisuuden osaamistarpeita ja takaavat opiskelijoille sujuvat digitaaliset oppimispolut. (eAMK-projektisuunnitelma 2016, 1‒2.)
Oppiminen siirtyy entistä enemmän verkkoon ja verkostoihin. Päivä- ja monimuoto-opiskelussa hyödynnetään jo laajasti sähköisiä ympäristöjä blended learning -periaatteella. Lisäksi ammattikorkeakouluilla on lisääntyvissä määrin koulutusmalleja, joissa ei ole lainkaan kampusopiskelua vaan opiskelu tapahtuu kokonaan verkkoympäristössä ja työelämäkonteksteissa ubiikin eli sulautuvan oppimisen periaatteella. Ubiikki oppiminen edellyttää opiskelijalta digikyvykkyyttä.
Digikyvykkyyskysely opiskelijoille syksyllä 2017
Digikyvykkyyden käsite on noussut laajasti keskusteluun viime vuosina ja sitä on määritelty mm. Europass- ja EU:n DigComp-viitekehyksessä. Korkeakoulutukselle laaditusta digikyvykkyyden määrittelystä esimerkkinä on Irlannin Digital Skills for Higher Education, joka pohjautuu Euroopan Unionin digitalisaatiotavoitteisiin ja Irlannin korkeakoulutuksen digi-tiekarttaan.
HAMK, Humak, KAMK ja Savonia toteuttivat eAMK-hankkeessa syksyllä 2017 kyselyn, jonka tavoitteena oli kartoittaa opiskelijoiden näkemyksiä omasta digikyvykkyydestään. Irlannin korkeakoulujen digiosaamisen metrokarttaa ja Europass-itsearviointikehikkoa soveltaen kyselyyn muodostui kuusi osa-aluetta:
- online-opiskelu ja -oppiminen
- välineet ja teknologiat
- identiteetti ja hyvinvointi
- viestintä ja yhteistyö
- tiedon hankinta, käyttö ja tuottaminen
- sisällöntuotanto.
Niistä laadittiin kyselyyn 48 väittämää, joissa vastaaja otti kantaa siihen,
- millaiseksi hän mielestään arvioi väittämän kuvaaman osaamisensa ja
- miten tärkeänä hän väittämän kuvaamaa osaamista pitää.
Kyselylomake on nähtävissä eAMK-hankkeen nettisivuilla https://www.eamk.fi/fi/digipedagogiikka/
kohdassa Digipedagogiikan julkaisuja.
Webropol-kysely suunnattiin sekä amk- että yamk-tutkinnon opiskelijoille ja se oli auki 8.–24.11.2017. Opiskelijoita informoitiin kyselystä sisäisten informaatiokanavien kautta, mm. Savoniassa opiskelija-intran tiedotteella. Humakissa myös opiskelijakunta oli mukana aktiivisesti kyselystä informoimisessa.
Kyselyyn saatiin 671 vastausta. Vastaajien taustatiedot on koottu taulukkoon 1. Noin puolet vastaajista on Savoniasta, joten Savonian näkemykset painottuvat sen kokoa enemmän. Muutoin vastaajamäärät noudattavat varsin hyvin taustaryhmien kokoa. Koulutusaloilta eniten vastauksia on tekniikasta, soteli-alalta ja liiketaloudesta. Vastaukset painottuvat amk-tutkinnon päivätoteutukseen, alle 25-vuotiaisiin ja ensimmäisen vuoden opiskelijoihin. Vastauspyynnössä kysely kohdennettiin ensimmäisen ja neljännen vuoden opiskelijoille, mutta vastanneissa on myös toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoita.
Taulukko 1. Digikyvykkyyskyselyyn vastanneiden määrät eri ammattikorkeakouluissa taustatietoineen
| Vastaajien profiili | HAMK | Humak | KAMK | Savonia | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Sosiaali, ja terveys- ja liikunta-ala | 52 | - | 44 | 120 | 216 |
| Tekniikka | 15 | - | 25 | 114 | 154 |
| Matkailu- ja ravitsemisala | - | - | 12 | 22 | 34 |
| Kulttuuri | 4 | 23 | - | 32 | 59 |
| Luonnonvara-ala | 17 | - | 1 | 13 | 31 |
| Liiketalouden ala | 8 | - | 55 | 59 | 122 |
| Humanistinen ja kasvatusala | 2 | 37 | - | - | 39 |
| Luonnontieteiden ala | 7 | - | 9 | - | 16 |
| Yhteensä | 105 | 60 | 146 | 360 | 671 |
| AMK-päivätoteutus | 77 | 37 | 102 | 256 | 472 |
| AMK-monimuotototeutus | 22 | 21 | 22 | 65 | 130 |
| AMK-verkkototeutus | 5 | 1 | - | 1 | 7 |
| YAMK | 1 | 1 | 22 | 38 | 62 |
| Yhteensä | 105 | 60 | 146 | 360 | 671 |
| 18 – 24 vuotta | 42 | 14 | 75 | 161 | 292 |
| 24 – 34 vuotta | 38 | 19 | 32 | 97 | 186 |
| 35 – 44 vuotta | 14 | 13 | 26 | 61 | 114 |
| yli 44 vuotta | 11 | 14 | 13 | 41 | 79 |
| Yhteensä | 105 | 60 | 146 | 360 | 671 |
| 1. opiskeluvuosi | 74 | 33 | 103 | 144 | 354 |
| 2. opiskeluvuosi | 8 | 8 | 8 | 79 | 103 |
| 3. opiskeluvuosi | 9 | 10 | 13 | 71 | 103 |
| 4. opiskeluvuosi | 14 | 9 | 22 | 66 | 111 |
| Yhteensä | 105 | 60 | 146 | 360 | 671 |
Verkko-opiskelu on hallussa, verkkoidentiteetin rakentamiseen kaivataan lisää osaamista
Kyselyn kiinnostavin tulos lienee opiskelijoiden arvioiman osaamisen ja tärkeyden vertailu. Ehkä yllättävääkin on, että opiskelijat arvioivat osaamisensa sen tärkeyttä suuremmaksi noin 20 prosentissa väittämistä, mm. chat-palvelujen hyödyntämisessä, sähköpostin käytössä, tunnetilojen lukemisessa verkossa ja ajankäytön välineiden hallinnassa.
Suuri kuva kuitenkin on, että kuudesta digikyvykkyyden osa-alueesta viidessä opiskelijat arvioivat tärkeyden suuremmaksi kuin oman osaamisensa (kuvio 1). Suurin ero on osa-alueilla ”identiteetti ja hyvinvointi” (ero 0,5) ja ”tiedon hankinta, käyttö ja tuottaminen” (ero 0,4). Ensimmäisessä ero on tilastollisesti merkitsevä. Ainoastaan viestinnässä ja yhteistyössä osaaminen yltää tärkeyden kanssa samaan.
Online-opiskelussa ja -oppimisessa osaaminen yltää tärkeyden tasolle eli tähän perehdyttämisessä ammattikorkeakoulut onnistuvat nykyisellään jo varsin hyvin. Ainoastaan opintojen suunnittelutyökalujen hyödyntämiseen kaivataan lisää osaamista. Nuorimmat eli 18–24-vuotiaat osaavat mielestään käyttää ajankäytön välineitä muita paremmin, toisaalta muita huonommin etäopiskelun yhteyksiä, välineitä ja ohjelmistoja. Humakissa online-/etäopiskeluun liittyvä osaaminen näyttää olevan muita paremmalla tasolla, mikä osittain selittynee sillä, että Humakista vastasi suhteessa eniten monimuoto-opiskelijoita.
Välineet ja teknologiat -osa-alueen kymmenestä väittämästä vain ”osaan suojata laitteet ja tiedostot asiattomilta käyttäjiltä, viruksilta ja haittaohjelmilta”-osaaminen jäi selvästi jälkeen tärkeydestä. Viestintä ja yhteistyö -osaamista kaivataan lisää tiedon löytämiseen viestivirroista ja oman korkeakoulun opiskelija-intrasta. Muutoin osaaminen näillä osa-alueella arvioidaan riittäväksi suhteessa tärkeyteen.
Identiteetti ja hyvinvointi -osa-alueen osaamisessa on eniten parannettavaa (kuvio 2). Suurimmat puutteet ovat väitteissä
- osaan suojata verkkoidentiteettini
- osaan markkinoida osaamistani verkossa
- osaan rakentaa verkossa ammatillista asiantuntijaidentiteettiä.
Yamk-opiskelijat pitävät identiteettiin ja hyvinvointiin liittyvää osaamista tärkeämpänä kuin amk-opiskelijat.
Tiedon hankinta, käyttö ja tuottaminen on toinen osa-alue, jonka osaamisessa on vastausten perusteella selvästi parannettavaa (kuvio 3). Yksittäisinä poimintoina mainittakoon, että ensimmäisen vuoden opiskelijat osaavat mielestään tehdä paremmin tiedonhakuja ja pitävät muita tärkeämpänä syötteiden hyödyntämistä. Neljännen vuoden opiskelijat osaavat taas käyttää plagioinnin tunnistamisohjelmaa selvästi muita paremmin. Yamk-opiskelijoiden arvio osaamisen tärkeydestä tässä kokonaisuudessa on 0,2 suurempi kuin kaikkien vastanneiden. Osaamisensa tässä kokonaisuudessa yamk-opiskelijat arvioivat taas amk-opiskelijoita alhaisemmaksi.
Sisällöntuotannossa opiskelijoiden digitaalisen sisällön (teksti, puhe, video ym.) tuottamisosaaminen näyttää olevan opintojen edellyttämällä tasolla. Koodaamista ja animaatioiden tekemistä ei pidetä kovin tärkeänä, mutta niissä osaaminen jää silti jälkeen tärkeydestä.
Opetussuunnitelma on avainroolissa digikyvykkyydessäkin
Kyselyn perusteella opiskelijat hallitsevat sähköiset oppimisympäristönsä ja niihin liittyvän teknologian ja osaavat käyttää sähköisiä viestintäkanavia. Osaamista tarvittaisiin lisää verkkoidentiteetin hallintaan ja rakentamiseen sekä tiedon hakuun, käyttöön ja luomiseen verkossa. Opiskelijat ovat tietoisia, että verkossa oleva tieto ei aina ole luotettavaa ja että verkossa toimimisessa on riskinsä. Kiinnostavana vertailuna mainittakoon, että tiedon laadun ja luotettavuuden arviointia pidetään jopa tärkeämpänä osaamisena kuin ammattikorkeakoulun oppimisalustan käyttöä.
Onko ammattikorkeakoulujen painotus digikyvykkyyden varmistamisessa tasapainossa? Onko ubiikin yhteiskunnan näkökulma tarpeeksi mukana vai keskitytäänkö liikaa antamaan valmiuksia vain opiskelusta selviytymiseen? Opiskelijat elävät yhteiskunnassa, joka alkaa olla läpidigitalisoitunut. Opintojen alun digistartissa onkin syytä keskittyä antamaan valmiudet sujuvaan opiskeluun, mutta opiskelupolun aikana pitäisi ehkä nykyistä enemmän käyttää aikaa muiden digikyvykkyyden osa-alueiden haltuun ottamiseen.
Onko jokin digikyvykkyyden osa-alue, jota opiskelijat eivät vielä osaa kovin hyvin ja jota he eivät pidä kovin tärkeänä mutta joka olisi syytä nostaa kattavammin opetussuunnitelmiin. Työelämän robotisaatio- ja automaatiokehitys herättävät kysymyksen mm. koodausosaamisen merkityksestä. Se on kyselyssä arvioitu vähiten osatuksi ja myös vähiten tärkeäksi väittämäksi. Voidaanko koodausosaamista edellyttää jatkossa kaikilta korkeakoulutetuilta vai tekevätkö robotit jatkossa koodaustyön? Tai miten yleisesti pitäisi käyttää henkilökohtaista oppimisympäristöä eli PLE:tä, joka kyselyssä arvioidaan kolmanneksi vähiten tärkeäksi taidoksi eikä sitä osata juurikaan enemmän. Se on kuitenkin väline oman osaamisen näkyväksi tekemiseen ja verkkoidentiteetin rakentamiseen, johon taas kaivataan lisää osaamista.
Inhimillisen ajattelun piirre on, että sitä mitä osataan, pidetään myös tärkeänä osata. Sen vuoksi ammattikorkeakoulujen tekemät ratkaisut digitaitojen painotuksista ovat osaltaan rakentamassa huomisen digikyvykkäitä asiantuntijoita ja kehittäjiä.
Kirjoittaja
Marja Kopeli, FM, koulutusvastuusuunnittelija, Savonia-ammattikorkeakoulu, marja.kopeli(at)savonia.fi
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Lähteet” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
All Abroad 2018, Begin your digital journey. Haettu 5.1.2018 osoitteesta http://www.allaboardhe.ie
DigComp 2018, Being digitally competent – a task for the 21st century citizen. Haettu 5.1.2018 osoitteesta https://ec.europa.eu/jrc/en/digcomp
eAMK-projektisuunnitelma 2016, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
EuroPass 2018, Digital competence. Haettu 5.1.2018 osoitteesta http://europass.cedefop.europa.eu/resources/digital-competences[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]
