Opitaan kestävän kehityksen taitoja tiimeissä ja projekteissa

Kestävän kehityksen osaaja on luonteeltaan muutosagentti, joten erilaiset osallistumisen ja ideoiden eteenpäin viemisen taidot ovat tärkeitä kestävän kehityksen edistämisessä. Esimerkiksi UNESCOn mukaan ne ovat kaikkia kestävän kehityksen tavoitteita läpileikkaavia kompetensseja (UNESCO 2017, 10). Tällaisten taitojen oppiminen edistää myös sosiaalista kestävyyttä: tasa-arvon, yhteistyön ja demokratian toteutumista.

Harva meistä kuitenkaan syntyy muutosagentiksi, vaan näidenkin taitojen oppimiseen on tarjottava mahdollisuuksia. Onnistuaksemme kouluttamaan kestävää kehitystä edistäviä ammattilaisia tarvitsemme erilaisia avoimia oppimisympäristöjä ja pedagogisia ratkaisuja, jotka kutsuvat niin opiskelijoita kuin oppilaitoksen henkilökuntaakin tekemään muutosta (Asikainen ym. 2020).

Kuvaamme tässä artikkelissa Tampereen ammattikorkeakoulussa toimivaa Learning Labia, joka perustuu kehittävään oppimiseen ja tiimityöhön. Siellä eri alojen opiskelijat työskentelevät projektivalmentajan ohjauksessa toimeksiantajilta tulevien kehittämistehtävien parissa. Lisäksi Learning Lab toimii notkeana erilaisten osallistavien pedagogisten kokeiluiden, kuten Sustainability Open Spacen, alustana.

Kehittävä oppiminen ja tiimityö pedagogisena taustana

Kehittävän oppimisen ytimessä on sellainen oppimisprosessi, joka antaa valmiuksia vaikuttaa yritysten ja muiden organisaatioiden vastuulliseen toimintaan. Siinä on kolme tärkeää ulottuvuutta: uudistava oppiminen, yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden yhdistäminen sekä oppimisympäristölähtöisyys. Tavoitteena on oppia viemään läpi organisaation toimintaa uudistavia ideoita ottamalla vastuuta ja toimimalla ryhmässä kiinteässä yhteydessä jokapäiväiseen elämään ja sekä organisaation päätöksentekijöihin (Rohweder 2006, Laininen 2018).

Tiimioppiminen toimii taas Learning Labin toiminnan organisoinnin mallina. Opiskelijat toimivat monialaisissa tiimeissä, joista löytyy hyvien tulosten saavuttamiseen tarvittavaa monenlaista osaamista. Tiimeissä erityisesti luottamuksella ja verkostoista saadulla tuella on suunnaton merkitys. Kun tiimissä työskentelevillä on yhteinen käsitys tavoitteista, menetelmistä, yhteistyöstä ja työnjaosta, sosiaalinen pääoma karttuu kestävällä tavalla (Ilmonen 2000).

Sustainability Open Space yhteisten pohdintojen alustana

Vuoden 2019 lopussa Tampereen ammattikorkeakoulussa heitettiin ilmaan ajatus, että opiskelijoille ja korkeakouluyhteisön henkilökunnalle sekä laajemmalle verkostolle halutaan tarjota mahdollisuus osallistua kestävän kehityksen teemojen edistämiseen. Tästä syntyi Learning Labissa toimivien opiskelijoiden luotsaama Sustainability Open Space -toiminta (SOS), jossa ryhmä kestävyydestä kiinnostuneita kokoontuu kerran kuussa yhteen pohtimaan: Mikä tällä hetkellä puhuttaa? Miten asioita viedään eteenpäin?

Tapaamiset järjestettiin aluksi kasvokkain (kuva 1), mutta kevään edetessä siirryttiin etänä toteutettaviin kokoontumisiin. Etäyhteys mahdollisti myös ulkomailla asuvien osallistumisen keskusteluihin, joiden teemana olivat mm. Sustainability – what is it?, Affecting our future together, Covid-19 ja Sustainable lifestyle. Kaikkien tapaamisten kielenä on ollut englanti.

Opiskelijat organisoivat tilaisuudet ja alustivat kokoontumisten teemat. Jokaisessa kokoontumisessa on kuitenkin ollut mukana henkilökuntaa, opiskelijoita ja muita asiantuntijoita. SOS-tilaisuudet ovat siis toimineet tasa-arvoisesti pyöreän pöydän keskusteluiden hengessä.

Lisäksi Tampereen ammattikorkeakoulun henkilökunnalle helmikuussa suunnatussa konferenssissa järjestettiin yhteisöllisyyden kehittämiseksi Sustainability Open Space Café, missä vierailijat saivat jakaa ajatuksiaan ja kehittämisehdotuksiaan kestävyyden teemoista kahvilaa vetäneille opiskelijoille (kuva 2). Myös näistä ajatuksista nousi keskusteluteemoja ja kehittämisideoita TAMKin toimintaan.

Sustainability Open Space tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden tasaveroiseen keskusteluun ammattilaisten kanssa. Esimerkiksi muodista ja kaupunkiviljelystä käytiin opiskelijajohtoisia keskusteluja, joissa oli mukana myös henkilökuntaa. Tilanne ei kuitenkaan ollut luonteeltaan perinteinen seminaari, jossa opiskelija osoittaa oppineisuuttaan, vaan pikemminkin tasa-arvoinen pyöreän pöydän keskustelu. Todennäköisesti toimintatapa, jossa opiskelijat toimivat verkkokeskustelutilanteiden järjestäjinä ja fasilitaattoreina auttoi tämän ilmapiirin syntymisessä.

Opiskelijat oppivat yhteistyötä ja muutoksen tekemistä

Kestävyys oli Learning Labin läpileikkaava teema myös kesän 2020 aikana (kuva 3), kun 70 eri alojen opiskelijaa työskentelivät etänä 15 eri kehittämistiimissä. Projektien toimeksiannot liittyivät mm. kiertotalouden edistämiseen, kompostointiin, ravinteiden kierrätykseen, etätyöskentelyyn ja omien vahvuuksien tunnistamiseen sekä hyvinvointiin, viestintään ja markkinointiin. Tekniikan, liiketalouden, hallintotieteiden, kulttuurialan, yhteiskuntatieteiden ja monen muun alan opiskelijoista koostuvat tiimit tuottivat teknisiä ratkaisuita, palveluita ja selvityksiä sekä raportoivat työskentelyprosessinsa laajasti.

Kesän tiimeissä syntyneistä lopputuotoksista mainittakoon erityisesti podcastit, jotka ovat kuunneltavissa Soundcloud-palvelussa Kohinakampus-kanavalla (Kohinakampus n.d.). Lisäksi syntyi Remote Learning Handbook -ohjekirja opiskelijoilta opiskelijoille. Se lähti laajaan jakoon heti syksyllä alkavien opintojen yhteydessä. Lisäksi useat TKI-projektit saivat arvokkaita näkökulmia tiimeiltä ja muutama asiakas tarkasti suunniteltuja ja oikein kohdistettuja sisältöjä sosiaalisen median kanaviin. Projekteissa syntyneiden arvokkaiden tulosten lisäksi asiakkaat mainitsivat saaneensa uusia näkökulmia ja oppineensa uutta työskenneltyään aktiivisesti opiskelijatiimien kanssa.

Opiskelijoiden kokemusten perusteella Learning Lab onnistuu kehittämään sosiaaliselle kestävyydelle tärkeitä yhteistyön muutoksen tekemisen taitoja (Learning Lab Summer 2020 Reflection -kysely). Opiskelijat kuvasivat oppimista vuorovaikutuksen tärkeydestä seuraavasti:

“Mielestäni saimme aikaan hyvän lopputuotteen kuudessa viikossa. Kaikki saivat äänensä kuuluviin, kun keskustelimme projektista ja sen tavoitteista.”

“Me jätettiin alun väittelyt taakse ja opittiin ehkä puhumaan omista mielipiteistä paremmin ilman turhaa kinastelua. Ainakin tässä projektin lopussa suurin osa tiimistä on oppinut antamaan mielipiteensä, kun sitä pyydetään ja sanomaan jos joku asia ei miellytä, mikä auttaa päätöksen teossa ja vie projektia eteenpäin.”

Palautteen perusteella tiimityön onnistumisen kannalta merkittävimmiksi tekijöiksi tunnistettiin luottamus, salliva ilmapiiri ja tasapainoinen vastuunotto. Lisäksi opiskelijat kertoivat kiinnittymisen korkeakouluyhteisöön vahvistuneen toiminnan kautta.

”Kurssi on myös osaltaan kiinnittänyt minua tiukemmin omaan korkeakouluun. Olen siis saanut lisätietoa myös yhteisön toiminnasta ja tunnen olevani tiukemmin osa sitä.”

AMKit kestävän muutoksen alustoiksi

Näiden tulosten perusteella rohkaisemme kaikkia ammattikorkeakouluja kehittelemään opiskelijoita ja henkilökuntaa mukaan kutsuvia toimintatapoja. Ne vahvistavat koko korkeakoulun sosiaalista pääomaa, vievät kohti kestävämpää toimintakulttuuria, antavat valmiuksia tehdä muutoksia työpaikoilla ja lisäävät kiinnittymistä korkeakouluyhteisöön. Samalla opiskelijat oppivat toimimaan aloitteellisina työyhteisöjensä tai muiden organisaatioiden toiminnan kehittäjinä ja tekemään kestävää muutosta. Henkilökunnan on näissä tilanteissa siedettävä epävarmuutta ja oltava valmis muuttamaan käsityksiään toimintatavoista – kestävän kehityksen edistämisen taitoja nekin.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS

Kestävää elinkaariajattelua muotoiluun – Elinkaarikartalla ja META-taulukoinnilla mallinnetaan tuotteen kestävyyttä

Kiusaaminen ja yhteisöllisyys opiskelijakunnissa

Palvelumuotoilu ja pelillisyys nuorten osallisuuden tukena

SERPA: ”Tässä kaiken pitäisi lähteä ihan oikeasti nuorista”