3/2020

Robotilla yksinäisen ikäihmisen luokse

Lapsenlapsi Double 3 -etäläsnäololaitteella vierailulla Ritva-mummon ja Tarmo-kissan luona

Kirjoittajat: Teppo Leppälahti & Sari Heikkinen.

Ikäihmisten sosiaalinen yksinäisyys on vakava ja yleinen ongelma. Sukulaiset voivat olla kaukana ja kotona pitäisi selvitä mahdollisimman pitkään. Yksinäisen auttamisen ajatellaan olevan ensisijaisesti hänen lähipiirilleen kuuluva asia (Grönlund & Falk 2016, 254). Uuden teknologian avulla etäälläkin asuva omainen pystyy olemaan läsnä yksinäisen ikäihmisen luona, vaikka tämä ei itse enää kykenisi käyttämään teknisiä laitteita. Kotiin sijoitettavan teknologian tulee soveltua juuri kotioloihin ja sen käytön on oltava helppoa (Ympäristöministeriö 2017). Myös ammattikorkeakoululla voi olla merkittävä rooli etäläsnäoloteknologian käyttöönotossa ja yleistymisessä ikäihmisten sosiaalisen yksinäisyyden vähentäjänä.

Sosiaalisen yksinäisyyden lievittäminen

Yksinäisyys on todettu merkittäväksi hyvinvointi- ja terveysongelmien syyksi ja yksinäisyys voi olla myös näistä ongelmista johtuva seuraus (Rogers 2019, 211; Saari 2016, 10). Älyteknologiaratkaisujen kehittämisen suurimmat tarpeet ikäihmisten osalta kumpuavat mm. yksinäisyydestä ja kommunikaatioon liittyvistä tarpeista (Nguyen, Irizarry, Garrett & Downing 2015, E12). Yksinäisyyden ulottuvuuksista sosiaalinen yksinäisyys tarkoittaa sitä, ettei oma sosiaalinen verkosto ole halutun mukainen, kun taas emotionaalinen yksinäisyys merkitsee luotettavan, tärkeän ja läheisen ystävän puuttumista (Junttila 2018, 16). Sosiaalisesti yksinäinen ihminen tuntee itsensä poissuljetuksi ja ulkopuoliseksi (Junttila 2015, 34). Eri elämänvaiheissa sosiaalinen yksinäisyys kytkeytyy erilaisiin kohdattuihin tilanteisiin ja niiden muutoksiin, jotka ovat yhteydessä sosiaalisen identiteetin ja omanarvontunnon kokemiseen (Tiilikainen 2016, 130-132).

Ikääntyessä sosiaalisen yksinäisyyden tunteen voivat kohdata yllättäen myös sellaiset henkilöt, jotka eivät ole kokeneet yksinäisyyttä aikaisemmissa elämänvaiheissaan. Tähän voivat johtaa esimerkiksi työelämästä pois jääminen, kodin tyhjentyminen ja oman terveydentilan heikkeneminen (Tiilikainen 2016, 144-146). Yksinäisyys voi myös seurata ihmistä läpi koko hänen elämänsä ja siitä voi olla vaikea irtautua (Tiilikainen 2016, 147). Yksinäisyyden kokemisessa ovat samanaikaisina tekijöinä persoonatekijät, koetut puutokset, ympäristö- ja tilannetekijät sekä näihin vaikuttamisen mahdollisuudet (Kangasniemi 2008, 34). Näistä ympäristö- ja tilannetekijöihin vaikuttamalla voi sosiaalista yksinäisyyttä olla mahdollista lievittää. Voisiko yksi ratkaisu ikäihmisten sosiaalisen yksinäisyyden helpottamiseen löytyä uudesta etäläsnäoloteknologiasta?

Etäläsnäolo yleistyy

Etäläsnäolon ajatellaan muuttavan tiedonvälityksen kokemusten jakamiseksi kuulo- ja näköaistin lisäksi kosketuksina, hajuina ja makuina, mihin liittyen uutta tekniikkaa on kehitteillä (Yleisradio 2015). Jo olemassa olevaa kaupallistettua teknologiaa sen sijaan edustavat etäläsnäolorobotit, joiden soveltuvuudesta ikäihmisten hoitamisessa ja sosiaalisen yksinäisyyden vähentämisessä on saatu rohkaisevia kokemuksia (Rodrigues 2020, 3; Koceski & Koceska 2016, 121).

Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus (ROSE) on monitieteinen tutkimushanke, jossa tutkitaan kuinka palvelurobotiikan edistyminen mahdollistaa uusien tuotteiden innovoinnin sekä hyvinvointipalvelujen uudistumisen erityisesti ikääntyvän väestön tarpeita ajatellen (ROSE 2020). Osana ROSE-projektia Laurea-ammattikorkeakoulu kokeilee yhteistyössä Sipoon asumis- ja hoivapalveluiden kanssa Double 3 -etäläsnäolorobottia ikäihmisten ja näiden omaisten välisessä yhteydenpidossa. Robotin kehittäjät määrittelevät sen videoneuvottelurobotiksi (Doublerobotics 2020), jonka erityisominaisuus kahdensuuntaisen kuvan ja äänen välittymisen lisäksi on liikutettavuus etäohjauksella.

Erilaisia teknologiaan nojautuvia ja digitaalisia palveluja tarjotaan yhä kiihtyvällä vauhdilla. Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta tuli voimaan 1.4.2019 (Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019). Lain myötä on tarkoitus panna toimeen Euroopan unionin direktiivi 26, jossa pureudutaan julkisen hallinnon verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuuteen (EU 2016/2102 2016). Pyrkimyksenä on välttää digisyrjäytymistä. Sähköisiä palveluja kehitettäessä puhutaan paljon käyttäjälähtöisyydestä ja digitaidoista (VM 2020). Double 3 soveltuukin verraten helppokäyttöisenä paitsi hoitoalan ammattilaisen myös omaisen yhteydenpitoon ikäihmisen kanssa.

Etäläsnäolon taitajat yksinäisyyden helpottajina

Samalla kun sosiaali- ja terveyspalvelujen robotiikka on kehittyvässä vaiheessa (Turja & Porokuokka 2020) on ajankohtaista kehittää myös sosiaali- ja terveyspalvelujen koulutusta paitsi vastaamaan kehittyvää tilannetta myös viemään kehitystä eteenpäin. Etäläsnäoloroboteilla on mahdollista vähentää sosiaalista yksinäisyyttä (Rodrigues 2020, 3; Koceski & Koceska 2016, 121) ja yhä enemmän kysymys onkin teknisten rajoitteiden sijaan siitä, miten ajattelu- ja toimintatapamme kehittyvät teknologisia mahdollisuuksia vastaaviksi. Lisäksi eettiset kysymykset, tietoturva ja yksityisyyden suoja tulee huomioida kotiin vietävää teknologiaa kehitettäessä (Ympäristöministeriö 2017).

Sosiaali- ja terveysalan koulutusorganisaatiot voivat paitsi opettaa etäläsnäolorobottien hyödyntämistaitoja myös vähentää sosiaalista yksinäisyyttä välittömästi. Se onnistuu ottamalla osaksi opetusta esimerkiksi opiskelijoiden kummitoiminta etäläsnäolona yksinäisten ikäihmisten luona ja suuntautumalla etäläsnäolon tutkimiseen ja kehittämiseen. Haasteena Double 3 kaltaisen helppokäyttöisen laitteen osalta on ollut sen käytön jalkauttaminen hoivahenkilöstölle. Aikapulan vuoksi henkilöstön on vaikea sitoutua oppimaan laitteen käyttöä ja kokeilemaan sitä tarvittavan laajasti. On ensiarvoisen tärkeää, että henkilöstö osaa hyödyntää teknologisia laitteita ja saa tukea siihen, vaikkapa opiskelijoilta. Tämä tarkoittaa myös tulevien ammattilaisten koulutusta ja teknologian liittämistä oleelliseksi osaksi koulutusta.

ROSE-hankkeen etäläsnäolorobottikokeilu tuottaa tietoa siitä, mitä asioita etäläsnäolon järjestämiseen liittyy sekä hoiva-asumisyksikössä että omaisen näkökulmasta. Vaikka lisää tutkimusta tarvitaankin etäläsnäolon ja terveyden ja hyvinvoinnin sekä tasa-arvon paranemisen välisten yhteyksien tarkemmaksi selvittämiseksi, on etäläsnäolon ottaminen työkaluvalikoimaan yksi varteenotettava keino ammattikorkeakouluille vähentää digisyrjäytymistä ja yksinäisyyttä ja edistää sosiaalista kestävyyttä.

Kirjoittajat

Teppo Leppälahti, KTM, lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu, teppo.leppalahti(at)laurea.fi

Sari Heikkinen, FT, tutkimusohjelmajohtaja, Kestävä ja monipuolinen sosiaali- ja terveysala, Laurea-ammattikorkeakoulu, sari.heikkinen(at)laurea.fi


EU 2016/2102, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102, (2016) julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta. Haettu 14.9.2020 osoitteesta: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32016L2102

Grönlund, H. & Falk, H. (2016). Kolmas sektori ja yksinäisyyden vähentäminen, teoksessa Yksinäisten Suomi, toim. Saari, J. Gaudeamus, Helsinki. (254).

Junttila, N. (2015). Kavereita nolla, Lasten ja nuorten yksinäisyys. Tammi, Helsinki. (34).

Junttila, N. (2018). Kaiken keskellä yksin, Aikuisten yksinäisyydestä. Tammi, Helsinki. (16).

Kangasniemi, J. (2008). Yksinäisyyden kokemisen avainkomponentit Yleisradion tekstitelevision Nuorten palstan kirjoituksissa, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä. (34).

Koceski, S & .Koceska, N. (2016). Evaluation of an Assistive Telepresence Robot for Elderly Healthcare. Journal of Medical Systems. New York, Vol. 40, Iss. 5. (121 6/7).

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019, Finlex. Haettu 14.9.2020 osoitteesta: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2019/20190306

Nguyen, T., Irizarry, C., Garrett, R. & Downing, A. (2015). Access to mobile communications by older people. Australasian Journal on Ageing. (E12)

Rodrigues, V. (2020). Technology at the Service of the Elderly — Alternate title: La tecnología al servicio de los adultos mayores; A tecnología ao serviço das pessoas idosas. Aquichan. Vol. 20, Iss. 1, (3)

Rogers, W. (2019). Technology Design to Support Social Engagement for Older Adults. Innovation in Aging. Vol. 3. No. S1. (211)

ROSE, Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus. Haettu 30.8.2020 osoitteesta: http://roseproject.aalto.fi/fi/

Saari, J. (2016). Aluksi: Matkalla yksinäisyyteen, teoksessa Yksinäisten Suomi, toim. Saari, J. Gaudeamus, Helsinki. (10).

Tiilikainen, E. (2016). Polkuja yksinäisyyteen, teoksessa Yksinäisten Suomi, toim. Saari, J. Gaudeamus, Helsinki. (130—132, 144—146, 147).

Turja, T. & Porokuokka, J. (2020) Hoivarobottien monet kasvot, Ketju, nro 3. Haettu 30.8.2020 osoitteesta: https://ketju-lehti.fi/aiheet/tutkimuksessa-tapahtuu/hoivarobottien-monet-kasvot/

VM:n Digi arkeen -neuvottelukunta (2020), Valtiovarainministeriö. Haettu 14.9.2020 osoitteesta: https://vm.fi/digi-arkeen-neuvottelukunta

Yleisradio, Tiede, Prisma Studio, Etäläsnäolo tulee, oletko valmis. (2015). Haettu 30.8.2020 osoitteesta: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/09/18/etalasnaolo-tulee-oletko-valmis

Ympäristöministeriö, Älyteknologiaratkaisut ikääntyneiden kotona asumisen tukena. (2017) Ympäristöministeriön raportteja 7/2017, Ympäristöministeriö. Haettu 25.9.2020 osoitteesta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4730-2

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *