Riikka Partanen, Tanja Kyykkä & Sisko Häikiö
Kestävää tulevaisuutta rakentava korkeakoulupedagogiikka edellyttää kykyä uudistaa ajattelua ja toimintatapoja (Konst 2022). Yksi ajankohtainen muutos liittyy opiskelijoiden monimuotoistumiseen; yhä useampi korkeakouluopiskelija on ulkomaalaistaustainen (Suomen virallinen tilasto 2022). Englanninkielisissä koulutusohjelmissa opiskelevat selviävät opinnoissaan yleensä ilman suomen kieltä, mutta heräävät työelämän kielivaatimuksiin työnhakuvaiheessa (Tuononen ym. 2021). Korkeakouluissa tämä haaste on jo tunnistettu (ks. Leskinen 2024; Korkeamäki 2023), ja yksi ratkaisuehdotus esitellään tässä artikkelissa.
Artikkeli kuvaa Lapin ammattikorkeakoulussa (AMK) kehitettyä Suomi-polkua osana pyrkimystä kehittää suomen kielen opetusta pitkäjänteisesti. Suomi-polku on koko korkeakouluyhteisöä osallistava toimintamalli, joka tukee kansainvälisen opiskelijan kielenoppimista osana opintoja, arkea ja työelämää. Polku muistuttaa opiskelijaa kielitaidon kehittämisen tavoitteellisuudesta, jossa huomio kohdistetaan jo opintojen alkuvaiheessa urakehitykseen ja kotoutumiseen (ks. Leskinen 2024). Uudistus pohjautuu ekologiseen oppimisnäkemykseen (van Lier 2007), jossa opiskelija nähdään aktiivisena toimijana, jolta kielenoppiminen edellyttää, että ympäristön tarjoamia oppimismahdollisuuksia hyödynnetään. Suomi-polulla arjen tilanteet ja kohtaamiset muuttuvat kielenoppijan resursseiksi (mm. Dufva, Aro & Suni 2014).
Suomi-polku on rakennettu Kielibuusti-hankkeen (2021–2024) alkuperäisidean pohjalle ja Lapin AMKissa sitä pilotoivat syksyllä 2025 aloittavat kansainväliset insinööriopiskelijat. Pilotissa vahvistetaan erityisesti opinto-ohjausta ja innostetaan korkeakouluyhteisö kielitietoiseen toimintaan (mm. Komppa, Lehtimaja & Toikko 2024).
Suomi-polku tehostaa yksilöllistä opintojen suunnittelua
Suomi-polku on nimitys oppijalähtöiselle kielenoppimisprosessille, joka toteutuu sekä formaalisti että informaalisti. Opiskelijaa tuetaan, jotta hän asettaa selkeät tavoitteet kielenoppimiselle, hyödyntää oppimisstrategioita sekä valitsee taitotasolleen sopivia opintojaksoja ja mielekkäitä oppimistapoja, mikä tukee oppimismotivaatiota ja aktiivista kielenkäyttöä.
Suomenopettajat ovat mallintaneet viisi erilaista Suomi-polkua, jotka vastaavat Lapin AMKin englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa opiskelevien kansainvälisten opiskelijoiden opiskelijaprofiileja (vrt. Aho, Iso-Heiniemi & Korpela 2024). Opiskelija aloittaa polkunsa jo orientaatioviikolla ja etenee sitä pitkin valmistumiseensa asti (Aho ym. 2024). Esimerkiksi hoitoalan opiskelijan Suomi-polku (kuvio 1) voi sisältää ammattikieleen painottuvia opintojaksoja.
Opiskelijalle Suomi-polun ensiaskel on kysely (Asikainen-Kunnari & Komppa 2023; Jäppinen & Kokkonen 2022), joka motivoi pohtimaan kielitaidon merkitystä opinnoissa ja vapaa-ajalla sekä sosiaalisten suhteiden että työllistymisen kannalta. Kysely auttaa oivaltamaan, että kieltä voi oppia tavoitteellisesti kuuntelemalla musiikkia tai seuraamalla somea. Viikoittainen tavoite voi olla esimerkiksi: Vaihdan kuulumisia kavereiden kanssa suomeksi.
Opinto-ohjaajalle kysely toimii ohjauskeskustelun tukena ja auttaa tunnistamaan opiskelijan tarpeita. Näin käynnistyy koko korkeakouluyhteisön yhteinen keskustelu kielen merkityksestä – keskustelu, joka jatkuu koko opintojen ajan (Komppa ym. 2024).
Henkilökohtaiseen Suomi-polkuun voi sisältyä monipuolisia oppimisstrategioita (kuvio 2) ja aktiviteetteja, kuten tapahtumia, tutustumiskäyntejä, kielikummitoimintaa, alumnivierailuja sekä työpajoja. Oppimista, joka tapahtuu kieliympäristössä, voidaan myös opinnollistaa esimerkiksi työharjoittelun yhteydessä. Valinnaisilla opintojaksoilla opiskelija voi kerryttää opintopisteitä, kun hän dokumentoi kielenoppimistaan Suomi-passiin, johon merkitään esimerkiksi, että hän on osallistunut kielikahvilaan, vapaaehtoistoimintaan tai käyttänyt suomen kieltä harrastuksissa.
Opiskelija rakentaa Suomi-polkunsa visuaalisesti ensimmäisille lukukausille (kuvio 3). Polun toteutumista ja kielitaidon kehittymistä seurataan ja sitä päivitetään tarvittaessa yhdessä opinto-ohjaajan ja suomen opettajan kanssa. Säännölliset keskustelut tarjoavat tilaisuuden ideoida uusia kielenoppimisen keinoja (Komppa ym. 2024).
Suomi-polun rakentaminen perustuu verkostoihin ja yhteiseen suunnitteluun
Pohjoisilla leveyksillä Suomi-polun toteuttaminen edellyttää korkeakoulujen yhteistyötä, verkko-opetustarjonnan hyödyntämistä ja opintojen opinnollistamista. Kun alueen korkeakoulut synkronoivat eri taitotasoille suunnattuja opintojaksoja, opiskelija voi sisällyttää tutkintoon juuri omaan kieliprofiiliinsa sopivia opintoja. Ristiinopiskeluverkostosta opiskelija voi poimia polulleen lisäksi vaikkapa Savonia AMKin laadukkaita verkkokursseja.
Kun kielenoppimista tuetaan työharjoittelujaksoilla, se edellyttää puolestaan tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa (Korkeamäki 2023; Virtanen 2017). Lapin ammattikorkeakoulu kehittää tätä yhteistyötä vuoropuhelussa paikallisyritysten kanssa. Parhaimmillaan kielitietoinen harjoittelu tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden kehittää ammatillista kielitaitoa aidossa työympäristössä (Virtanen 2017). Tämä edellyttää kuitenkin työyhteisöiltä valmiuksia kohdata kielenoppija ja antaa hänelle tilaa osallistua vuorovaikutukseen kehittyvällä kielitaidollaan (Partanen & Häikiö 2024b).
Lapin AMKissa kielitietoista työharjoittelua on jo pilotoitu suomenkielisen ja englanninkielisen opiskelijan pariharjoitteluna S-ryhmässä. Tavoitteena on, että yhä useampi alueen yritys sitoutuu ottamaan vuosittain tietyn määrän opiskelijapareja kielituettuun työharjoitteluun (ks. Korpela, Iso-Heiniemi & Aho 2023). Kun olemassa olevia kielityöharjoittelun malleja testataan ja kehitetään edelleen myös Lapin alueella, monikieliset käytännöt vakiintuisivat myös pohjoisessa (ks. Lehtimaja, Kotilainen & Kurhila 2021; Partanen & Häikiö 2023) ilman, että opiskelijan läsnäolo koetaan kuormittavana (Jäppinen 2011).
Monimuotoinen kielituki luo kestävää korkeakoulupedagogiikkaa
Suomi-polku motivoi korkeakouluyhteisöä suunnitelmallisuuteen. Lapin AMKin aiemmat kieli- ja kulttuuritietoiset kokeilut (Partanen & Häikiö 2024a) ja kielenoppimisen pelillistäminen (Partanen, Koutonen & Taikina-Aho 2022) ovat osoittaneet, että innovatiiviset ratkaisut voivat tukea kielenoppimista. Kun sopivia kieliopintoja sisällytetään tutkintoon (Tuononen ym. 2021), Peppi-järjestelmään ja siten opiskelijan lukujärjestykseen, on merkityksellinen osa Suomi-polkua (ks. Komppa ym. 2024). Kielenopiskelu muodostuu liian kuormittavaksi, jos se tapahtuu opiskelijan omalla ajalla ilman ryhmän, opettajan ja yhteisön tukea.
Kun kehitetään taloudellisia kannustimia, voidaan ne valjastaa keinoksi lisätä korkeakouluopiskelijan motivaatiota oppia kieltä (Komppa ym. 2024), kuten Itä-Suomen yliopistossa ja Centria AMK:ssa on jo tehtykin. Lapin AMKissa lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden apurahan perusteita uudistetaan parhaillaan siten, että se palkitsee opiskelijaa konkreettisista edistysaskelista, kuten kielityöharjoittelun suorittamisesta.
Pohdinta
Suomi-polku osallistaa korkeakouluyhteisöä ja paikallisyhteisöä myönteiseen korkeakoulupedagogiikkaan, josta hyötyvät kaikki. Opiskelija kerää polulta opintopisteitä, mutta myös ystäviä, harrastuksia ja mahdollisesti työharjoittelupaikan. Yritysten ohjeistukset ja toimintamallit voivat selkiytyä monikielisen viestintäkulttuurin kehittyessä (Korpela ym. 2023), mikä säästää myös resursseja (Häikiö & Partanen 2023). Monikielinen työntekijä asiakaspalvelussa on kasvuhakuiselle yritykselle merkittävä vahvuus.
Suomi-polku asettuu osaksi laajempaa yhteiskunnallista tavoitetta vahvistaa
yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja toimijuutta eri koulutusasteilla. Esimerkiksi esi- ja perusopetuksen oppimisen tuen uudistus painottaa varhaista, ryhmässä toteutettavaa tukea, mikä heijastaa lisääntynyttä tuen tarvetta – ilmiötä, joka näkyy myös toisella ja korkea-asteella (Opetushallitus 2025). Erityisesti s2-opiskelijat toivovat formaalia ja informaalia kielenoppimisen tukea korkeakouluopinnoissa.
Tulevaisuudessa olisi luontevaa, jos myös suomenkielisissä koulutusohjelmissa opiskelevat saatetaan Suomi-polulle. Samalla on tärkeä varata riittävästi resursseja, joiden avulla kehitetään monikielisyyttä ja kielitietoisuutta tukevia käytänteitä korkeakouluissa (Partanen & Häikiö 2023), työharjoitteluissa (Partanen & Häikiö 2024b) ja työyhteisöissä (Korkeamäki 2023), sillä tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja koulutuksen laatu säilyvät keskeisinä kriteereinä korkeakoulujen rahoitusmalleissa vuosina 2025–2028. Korkeakoulujen yhteisissä tavoitteissa mainitaan kansainvälisten opiskelijoiden valmiudet työllistyä Suomeen valmistumisen jälkeen. Samalla OKM:n sopimuskauden yhtenä indikaattorina on lisätä kansainvälisten opiskelijoiden määrää, mikä tekee jatkuvasta kielituen kehittämisestä tarkoituksenmukaista.
Suomi-polku-pilotin päättyessä vuonna 2028 sen vaikuttavuutta arvioidaan yhdessä opiskelijoiden, ohjaajien, työharjoittelupaikkojen ja paikallisyhteisöjen kanssa. On tärkeää käydä yhteistä keskustelua siitä, miten kansainvälisen opiskelijan identiteettiä tuetaan uudessa kotikaupungissa ja miten yhteisön jäsenet voivat edistää integroitumista mielekkäällä tavalla. Toimiva Suomi-polku reagoi yhteisöjen muuttuviin tarpeisiin ja vahvistaa korkeakoulun kulttuurisesti ja sosiaalisesti vastuullista kädenjälkeä.
Riikka Partanen, FM, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu, riikka.partanen(at)lapinamk.fi
Tanja Kyykkä, FM, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu, tanja.kyykka(at)lapinamk.fi
Sisko Häikiö, FM, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu, sisko.haikio(at)lapinamk.fi
Lähteet
Aho, H., Iso-Heiniemi, E. & Korpela, E. (2024). S2-kielipolkumalli kansainvälisille opiskelijoille. https://www.kielibuusti.fi/fi/opinto-ja-uraohjaajat-ja-korkeakoulut/korkeakoulujen-keinoja-tukea-kielenoppimista/s2-kielipolkumalli-kansainvalisille-opiskelijoille
Asikainen-Kunnari, T. & Komppa, J. (2023). Kieli-HOPS tueksi korkeakouluopiskelijan urasuunnitteluun ja opinto-ohjaukseen. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 14(2). https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2023/kieli-hops-tueksi-korkeakouluopiskelijan-urasuunnitteluun-ja-opinto-ohjaukseen
Dufva, H., Aro, M. & Suni, M. (2014). Language learning as appropriation: how linguistic resources are recycled and regenerated. Teoksessa Lintunen, P.,
Peltola, M. S. & Varila, M.-L. (toim.) AFinLA-e: Soveltavan kielitieteen tutkimuksia 2014/6, 20–31. https://journal.fi/afinla/article/view/46278
Häikiö, S. & Partanen, R. (2023). Kielitietoisuus työpaikalla on resurssiviisautta. Lumen – Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti, 9(1). https://blogi.eoppimispalvelut.fi/lumenlehti/2023/02/08/kielitietoisuus-tyopaikalla-on-resurssiviisautta/
Jäppinen, T. (2011). Suomen kielen taidon riittävyys yritysten aikapaineisissa puhetilanteissa esimiesten ja työharjoittelijoiden kuvaamana. Puhe ja kieli 31 (4), 193–214. https://journal.fi/pk/article/view/4754
Jäppinen, T. & Kokkonen, A.-R. (2022). Pohja kielitietoiselle työelämälle luodaan jo opintojen aikana. eSignals. https://esignals.fi/kategoria/opiskelu/pohja-kielitietoiselle-tyoelamalle-luodaan-jo-opintojen-aikana/#93c4a1b0
Komppa, J. Lehtimaja, I. & Toikko, M. (2024). Kielitaidon tukeminen korkeakouluopintojen aikana. https://www.kielibuusti.fi/fi/opinto-ja-uraohjaajat-ja-korkeakoulut/korkeakoulujen-keinoja-tukea-kielenoppimista/kielitaidon-tukeminen-korkeakouluopintojen-aikana
Konst, T. (2022). Kestävää tulevaisuutta rakentava korkeakoulupedagogiikka. (toim.) K. Mäki & L. Vanhanen-Nuutinen. Korkeakoulupedagogiikka – Ajat, paikat ja tulkinnat. Haaga-Helian julkaisut 7/2022, 99–110. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022090156974
Korkeamäki, A. (2023). Insinöörin työtehtävissä tarvittava suomen kielen taito ja sen oppiminen ammattikorkeakoulujen S2-opiskelijoiden sekä suomenopettajien käsitysten mukaan. JYU Dissertations 860. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9711-3
Korpela, E., Iso-Heiniemi, E. & Aho, H. (2023). Kielituettu työharjoittelu on kielenoppimisen momentum – Kielibuustia 3/5. Hiiltä ja timanttia -blogi, Metropolia Ammattikorkeakoulu. https://blogit.metropolia.fi/hiilta-ja-timanttia/2023/02/01/kielituettu-tyoharjoittelu-on-kielenoppimisen-momentum-kielibuustia-3-5/
Lehtimaja, I., Kotilainen, L. & Kurhila, S. (2021). Monikielisyyden haasteet työyhteisössä. Työelämän tutkimus 19 (3) 2021, 452–463. https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/109950/65403
Leskinen, K. (2024). Korkeakoulutaustaiset maahanmuuttaneet koulutuspolulla Suomessa: neksusanalyysi tekstitoiminnasta, kielellisistä resursseista ja osallisuuden mahdollisuuksista. JYU Dissertations 860. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0436-5
Opetushallitus (2025). Oppimisen tuen uudistus. https://www.oph.fi/fi/oppimisen-tuen-uudistus
Partanen, R. & Häikiö, S. (2023). Toimiva monikielinen korkeakouluympäristö edistää kansainvälisten opiskelijoiden yhdenvertaisuutta: tapaustutkimus Lapin ammattikorkeakoulussa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 25(3), 30–48. https://doi.org/10.54329/akakk.137488
Partanen, R. & Häikiö, S. (2024a). Kieli- ja kulttuuritietoisia kokeiluja Lapin ammattikorkeakoulussa. Lumen – Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti, 10(2/2024). https://blogi.eoppimispalvelut.fi/lumenlehti/2024/04/25/kieli-ja-kulttuuritietoisia-kokeiluja-lapin-ammattikorkeakoulussa/
Partanen, R. & Häikiö, S. (2024b). Kielitietoisuus työharjoittelujaksoilla yhdenvertaistaa kansainvälistä sairaanhoitajaopiskelijaa ja koko työyhteisöä. AMK-lehti/UAS Journal, no. 3. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024100175559
Partanen, R., Koutonen, J. & Taikina-Aho, J.-M. (2022). VR-simulaatiopeli suomalaiseen työelämään tähtäävien aikuisten kielenoppijoiden tukena. Aikuiskasvatus, 42(3), 230–236. https://doi.org/10.33336/aik.122028
Suomen virallinen tilasto (SVT). (2022). Opiskelijat ja tutkinnot. Tilastokeskus. https://stat.fi/julkaisu/clr7pmvhj14t20cumlxlaf626
Tuononen, M., Uotila, M., Loikkanen, J., Ylimaula, R., Marjomaa, N. & Latvanen, E. (2021). Korkeakouluohjaus ulkomaisen opiskelijan työllistymisen ja integraation tukena. Eurostudent VII -tutkimuksen artikkelisarja, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021: 7. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-896-0
van Lier, L. (2007). Action-based teaching, autonomy and identity. Innovation in language learning and teaching, 1(1), 46–65. https://doi.org/10.2167/illt42.0
Virtanen, A. (2017). Toimijuutta toisella kielellä. Kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillinen suomen kielen taito ja sen kehittyminen työharjoitteluissa. Jyväskylä Studies in Humanities 311. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7021-5
Abstract
The My Finnish Path is a guidance tool developed at Lapland University of Applied Sciences to support international students in learning the Finnish language as part of their studies, everyday life, and working life.
It helps students set goals, choose suitable study units, and use a range of learning strategies. The Path begins with a pre-survey, which initiates a shared discussion about the meaning of language skills. The students visually design their Path, which is regularly monitored and updated together with advisors. Students can earn study credits by documenting and reflecting on their use of the language in everyday situations.
Developing the Path requires closer collaboration. For example, internships that strengthen professional language skills are carried out in cooperation with local companies. A successful Finnish Path promotes equality, inclusion, and employment opportunities for international students.
Vastaa