Mervi Kastari & Kosti Nivalainen
Osallisuus on keskeinen osa ammatti-identiteetin säilymistä ja uudelleen muotoutumista uudessa kotimaassa maahanmuuttaneelle. Toisesta kieli- ja kulttuuripiiristä tulleen urakehitys vahvistuu, kun hän pääsee osalliseksi yhteiskunnassa. Tarkastelemme ulkomailla opettajan tutkinnon suorittaneiden maahanmuuttajien työuran edistämistä ja vahvistamista opetusalalla Suomessa. Positiivinen erityiskohtelu (ks. Yhdenvertaisuusvaltuutettu n.d.), inklusiivisuus ja joustavat haku- ja valintamenettelyt ovat tässä keskeisiä keinoja.
Kun Suomessa edistetään kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta, se edellyttää järjestelmätason muutoksia. TAMKissa tähän on kehitetty inklusiivisia keinoja muun muassa ammatillisessa opettajankoulutuksessa, mutta ne soveltuvat muillekin aloille. Jotta saavutetaan yhdenvertaisuutta ja lisätään moninaisuutta, eräs keskeinen keino on, että opiskelijahaussa sovelletaan positiivisen erityiskohtelun periaatteita maahanmuuttajahakijoihin. Kyseessä ovat kotimaissaan pätevät opettajat, jotka tarvitsevat Suomessa täydennyskoulutusta ja ammatillisen kotoutumisen tukea, jotta he voivat toimia ammatissaan.
Osassa ammateista ulkomailla tutkinnon suorittaneet korkeakoulutetut tarvitsevat maahan tullessaan, että heidän tutkintonsa tunnistetaan Suomessa. Prosessissa ulkomaista tutkintoa tarkastellaan ja selvitetään, voidaanko se rinnastaa suomalaiseen tutkintoon. Yleensä näin voidaan tehdä. Rinnastamisprosessin tuloksena määrätään usein Suomessa suoritettavia täydentäviä opintoja ennen lopullista tutkinnon tunnustamista. (Ks. myös OPH n.d.a.) On kuitenkin havaittu, että näihin täydentäviin opintoihin pääsy ja valituksi tuleminen on vaikeaa (Nivalainen ym. 2023), ja lisäksi Suomessa on yleisemminkin tarvetta tunnistaa entistä paremmin koulutettujen ulkomaalaistaustaisten henkilöiden osaamista (Kastari & Valkeapää 2025; Kastari & Parkkonen 2019).
Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK) on otettu käyttöön joustava haku ammatilliseen opettajankoulutukseen OPH:n rinnastamispäätöksen saaneille ulkomaisen tutkinnon suorittaneille opettajille. Näin on poistettu keskeisin hallinnollinen este, jossa jo valmiiksi pätevät opettajat voivat hakea vain kerran vuodessa ammatilliseen opettajankoulutukseen ja silloinkin kaikkien muiden hakijoiden joukossa. Aiemmin nämä pätevät opettajat jäivät usein hakijoina välitilaan, koska ulkomaalaistaustaisina heillä oli heikommat edellytykset tulla valituksi käytössä olevilla valintakriteereillä.
Jotta maahanmuuttajataustainen opettaja pääsee opetusalalle Suomessa, hän tarvitsee tukea ja ohjausta. Infograafi 1 esittää prosessin pääpiirteet havainnollisena polkuna, jota voi käyttää esimerkiksi ohjauksen tukena. Kielen oppiminen, kotoutuminen ja uralla eteneminen ovat koko prosessin ajan keskeisiä tavoitteita.
Infograafissa 1 kuvataan maahanmuuttaneen opettajan etenemisprosessin eri vaiheita, toimintoja ja palveluita. Alkuvaiheen ohjauksessa Suomeen saapunut opettaja tarvitsee yleensä erityisesti kotoutumisen ja kielenoppimisen tukea. Kotoutumiskoulutus on tässä keskeinen palvelu, ja siitä vastaa TE-toimisto. Opettajia ohjataan poluille, jotka antavat heille tarvittavat valmiudet siirtyä asteittain työelämään. Tässä apuna voivat olla kunnalliset ohjauspalvelut. Paikkakunnalla voi olla esimerkiksi International House -palvelu (ks. esim. International House Tampere n.d.) tai muita maahanmuuttaneille suunnattuja kotoutumista ja työllistymistä tukevia palveluja. Aivan erityisesti korkeakoulutetuille ja korkeakoulutukseen hakeutuville maahanmuuttaneille on suunnattu SIMHE-palvelu (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland). SIMHE on Opetushallituksen hallinnoima korkeakoulujen ohjauspalvelu, jossa alueelliset SIMHE-vastuukorkeakoulut tarjoavat tukea maahanmuuttaneille (OPH n.d.).
Infograafin 1 esittämä polku etenee Opetushallitukseen. Jotta voi toimia opettajana Suomessa, maahanmuuttaneen tulee saada opetushallituksesta tunnustus ulkomaisen korkeakoulututkintonsa tuottamasta opettajan pätevyydestä. Tarve tähän todetaan yleensä alkuvaiheen ohjauksessa. Kotoutumiskoulutuksen jälkeen monille sopii jatkopoluksi esimerkiksi Korkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille, jotta he saavuttavat riittävän kielitaitotason ennen täydentäviä opintoja (Miikkulainen & Kastari 2024). SIMHE-palvelu ohjaa opetusalan ammattilaista OPH:n edellyttämiin täydennysopintoihin ja tarvittaessa sitä ennen soveltuviin kieliopintoihin. Opintoihin haetaan valtakunnallisessa Opintopolku-palvelussa (Opintopolku n.d.).
Opettajan polku etenee Infograafin 1 kuvaamalla tavalla edelleen täydentäviin pedagogisiin opintoihin. Täydentävissä opinnoissa opettajat opiskelevat inklusiivisesti tavanomaisilla opettajankoulutuksen opintojaksoilla opetussuunnitelman mukaisesti. Koska suoritettavat opinnot perustuvat Opetushallituksen edellytyksiin, ne ovat yksilölliset kaikille.
Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) ja opinto-ohjaus ovat keskeisiä opintojen aikana ja loppuvaiheessa. Kohderyhmän erityistarpeita huomioidaan niin, että tuetaan heidän suomen kielen oppimistaan ja vahvistetaan kulttuuritietoisella lähestymistavalla ura- ja työelämätaitoja HOPS-keskusteluissa ja muussa ohjauksessa.
Lopuksi opettaja hakee lopullista tutkinnon tunnustamista OPH:lta suorittamiensa täydentävien opintojen valmistumisen perusteella. Opettajalta saatetaan kuitenkin edellyttää vielä muitakin täydentäviä opintoja esimerkiksi opetettavassa aineessa, joten ohjauspalveluiden, kuten SIMHE-palvelun, tuki on edelleen tarpeen myös tässä vaiheessa sekä edettäessä kohti työelämää.
Mahdollisuuksien avautuminen hallinnollisten ja rakenteellisten esteiden ohi on konkretisoitunut opiskelijapalautteissa, joita joustavan haun opiskelijat ovat antaneet. He ovat kokeneet (ks. Nivalainen 2025), että opinnot ovat laajentaneet heidän mahdollisuuksiaan toimia opettajina Suomessa ja parantaneet suomen kielen taitoa. Lisäksi osallistujat ja sidosryhmät ovat tuoneet esille, että ammatillisessa opettajankoulutuksessa tehdään yhteiskunnallisesti merkittävää työtä, jolla vahvistetaan yhdenvertaisia mahdollisuuksia toimia opettajana Suomessa, osallisuutta työelämässä ja yhteiskunnassa.
Pääsy osalliseksi yhteiskunnassa ja opetustyössä merkitsee yhdenvertaisuutta kollegojen joukossa. Täydennysopinnot suorittaneet kokevat kuuluvuustunteensa kasvaneen suomalaisessa työelämässä, yhteiskunnassa ja omalla ammattialallaan (Nivalainen 2025; Nivalainen ym. 2023). He ovat täysivaltaisia opettajia lain määrittelemällä tavalla muun opetushenkilön joukossa. Joustava haku opettajan pedagogisiin opintoihin tukee inkluusiota saavutettavalla tavalla ja esteitä poistaen.
Kirjoittajat
Mervi Kastari, FM, ammatillinen opinto-ohjaaja, lehtori, SIMHE-ohjaaja, Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK, mervi.kastari(at)tuni.fi
Kosti Nivalainen, KM, nuorisotyönohjaaja, sosionomi (AMK), AmE, lehtori, ammatillinen opettajankoulutus, Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK, kosti.nivalainen(at)tuni.fi
Lähteet
Kastari, M. & Parkkonen, V. (2019). Korkeakoulutetut maahanmuuttajat ja osaamisen tuonti ohjaustyön näkökulmasta. HAMK Unlimited. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111390340
Kastari, M. & Valkeapää, A. (2025). Kansainvälinen osaaminen vaatii taitoja uraohjaajilta. Uraohjaajat ja valmentajat ry. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060561057
Miikkulainen, T. & Kastari, M. (2024). Maahanmuuttaneet ja Suomen korkeakoulujen tulevaisuus. TAMK tulevaisuuden tekijänä, TAMK-konferenssi 2024. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja, s. 91-94. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024112195664https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7592-00-7
Nivalainen, K. (2025). ”Kiitos mahdollisuudesta tulla täysivaltaiseksi opettajaksi uudessa maassa!” TAMK-blogi. https://blogs.tuni.fi/tamkblogi/teema2/kiitos-mahdollisuudesta-tulla-taysivaltaiseksi-opettajaksi-uudessa-maassa/
Nivalainen, K., Levo-Aaltonen, S. Lehtonen, H. & Janhonen, S. (2023). Opettajaksi Suomeen ulkomailla hankittua opettajan osaamista täydentäen. TAMK Journal. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231115146780
OPH (N.d.) Tutkintojen tunnustaminen. https://www.oph.fi/fi/palvelut/tutkintojen-tunnustaminen
OPH. (N.d.) Korkeakoulujen SIMHE-palvelut. https://www.oph.fi/fi/kehittaminen-ja-kansainvalisyys/korkeakoulut-tukemassa-maahanmuuttajia/simhe
Opintopolku (N.d.) Studieinfo. https://opintopolku.fi/konfo/fi/
Tampere. (N.d.) International House Tampere. Yhden luukun palvelupiste kansainvälisille asiakkaille asettautumiseen, työhön, opiskeluun ja työnantajien kohtaamiseen. https://internationalhouse.tampere.fi/
Yhdenvertaisuusvaltuutettu. (N.d.) Positiivinen erityiskohtelu. https://yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi/positiivinen-erityiskohtelu
Abstract
Promoting inclusion in higher education and employment is essential for immigrant teachers to maintain and reshape their professional identity in a new country. In Finland, supporting the career development of teachers with foreign qualifications involves inclusive practices, such as positive discrimination and flexible admission procedures.
At TAMK, vocational teacher education has been adapted to better serve immigrant applicants by removing administrative barriers and offering tailored support. Immigrant teachers study alongside others, with additional guidance in Finnish language and cultural awareness.
The flexible admission process for those with recognized foreign degrees (by the Finnish National Agency for Education) has improved access and equity. Feedback from participants highlights increased opportunities to work as teachers in Finland, improved language skills, and a sense of contributing to socially meaningful work. These efforts support systemic change in higher education and promote linguistic and cultural diversity in higher education and working life.
Vastaa