Johanna Kero, Mervi Rasilainen, Teija Franck, Anniina Tohmola, Virpi Rantanen & Eeva-Maria Berggren
Suomi kansainvälistyy hoitoalalla. Hoitoalan ammattilaisista on pulaa ja ulkomaalaistaustaisia terveydenhuoltoalan ammattilaisia tarvitaan lisää paikkaamaan osaajavajetta. Vuonna 2022 työllisten yleisin ammattiryhmä oli hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät, joita työskenteli Suomessa 199 000 henkilöä. Heistä ulkomaalaistaustaisia oli jo 9,7 % eli yli 19 000 työntekijää (Tilastokeskus, 2024).
Suomen- ja ruotsinkielisiin sairaanhoitajatutkintoihin on haastavaa houkutella riittävästi hakijoita ja aloituspaikkoja jää täyttämättä johtuen esimerkiksi alan veto- ja pitovoiman puutteesta. Yhä useammat sairaanhoitajan opinnot aloittavista ovat ensimmäisen tai toisen polven ulkomaalaistaustaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi ja jotka ovat opiskelleet toisen asteen tutkinnon suomeksi tai ruotsiksi. Toistaiseksi suomen- tai ruotsinkielisiin kielituettuihin ryhmiin, englanninkielisiin sairaanhoitajatutkintoihin sekä Toiminnallisesti kaksikielinen sairaanhoitaja eli TOKASA -koulutukseen on riittänyt viime vuosina runsaasti hakijoita (TOKASA, 2025).
Uusia avauksia hoitoalan opetuksen kehittämiseen tarvitaan, jotta suomi tai ruotsi toisena kielenä eli S2/R2-opiskelijat saavuttaisivat riittävän suomen tai ruotsin kielen osaamisen työllistyäkseen Suomessa sairaanhoitajiksi. Tähän kielitaidon tukemisen haasteeseen halusimme tarttua simulaation keinoin.
Yksi skenaario, tarkkailijat ympäri Suomea
Turun, Hämeen, Lapin ja Seinäjoen ammattikorkeakoulut toteuttivat helmikuussa 2025 ensimmäisen verkkovälitteisen kielituetun suomenkielisen yhteissimulaation gerontologisen hoitotyön opiskelijoille. Kielituetulla simulaatiolla tarkoitetaan sitä, että materiaali on kirjoitettu selkeästi suomeksi, ohjeistukset ja keskustelu ovat selkeällä suomen kielellä.
Verkon välityksellä simulaatioon osallistui yhteensä 119 opiskelijaa, joista ulkomaalaistaustaisia S2-sairaanhoitajaopiskelijoita oli enemmistö eli 64 osallistujaa Seinäjoen ja Lapin ammattikorkeakouluista. Lisäksi SAILA-hankkeen eli Suomessa sairaanhoitajan pätevyyttä hakevia (OKM, 2023), omassa maassaan jo valmistuneita sairaanhoitajia osallistui Turun ammattikorkeakoulusta 15. Suomenkielisessä tutkinto-ohjelmassa opiskelevia Hämeen ammattikorkeakoulun sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoita osallistui 40 (kuva 1).
Simulaatio toteutettiin Zoom-verkkoyhteydellä Turun ammattikorkeakoulun simulaatiotiloissa, HAMK:n, Seinäjoen ja Lapin ammattikorkeakoulujen opiskelijat seurasivat sitä verkkoyhteydellä omissa oppilaitoksissaan tai kotoaan.
Simulaatio osana keinoja kielitaidon tukemiseen työyhteisössä ja kurkistus moniammatillisuuteen
Yhteisissä verkkosimulaatioissa on tullut tavaksi esitellä uusia toimintamalleja ja hyvinvointiteknologiaa. Tällä kertaa Attendon Kuninkaanhaan hoivakodin johtaja Eija Rannikko esitteli Suomi-kielikahvila-mallin, joka tukee suomen kielen oppimista arjen hoitotyössä (Komppa ym. 2024). Ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä kehitetty malli on vakiintunut käytäntöön ja haluttiin jakaa myös muille (kuva 2).
Oli hienoa kuulla, että Suomi-kielikahvila oikeasti tukee suomen kielen oppimista – vain puhumalla kieli kehittyy. Vielä hienommalta kuulosti se, että kielikahvilaan osallistuu koko työyhteisö asukkaat mukaan lukien! Simulaatioon osallistuneista 70 % (n=52) kokikin, että kielikahvila voisi olla toimiva malli suomen kielen kehittymiseen työpaikalla.
Poliisi voi olla osa moniammatillista tiimiä myös ikääntyneiden hoidossa. Kotona asuvat muistisairaat muodostavat yhä kasvavan asiakasryhmän kotihoidossa, ja joskus tapahtuu katoamisia. Tästä syystä ennen simulaatiota esiteltiin poliisin tehtäviä Suomessa tilanteessa, jossa muistisairas asiakas on kadonnut. Me suomalaiset olemme tottuneet luottamaan poliisiin, mikä ei suinkaan ole kaikissa kulttuureissa itsestään selvää. Suomessa on tärkeää ilmoittaa katoamisesta poliisille – se on vastuullista toimintaa, ei rangaistavaa. Poliisi auttaa, jotta kukaan ei jää yksin (kuva 3).
Simulaatioskenaario: Ikääntyneen muistisairaan kohtaaminen päivystysosastolla
Simulaatioskenaario sijoittui päivystysosastoympäristöön. Potilaaksi valittiin ikääntynyt nainen, Eila Lampinen, jolla on todettu muistisairaus. Nykypäivän hoivapolitiikan mukaisesti hän asuu vielä omassa kodissaan apujen turvin. Hänellä on vain taipumus lähteä kotoaan – ja eksyä. Mitä tapahtuu, jos hän ei löydä kotiin?
Eilan tytär oli hädissään soittanut poliisille, koska hän oli saanut viestin äitinsä naapurilta: ulko-ovi on auki ja Eila kadonnut. Onneksi ystävällinen ohikulkija oli löytänyt hänet harhailemasta ulkoa kylmissään ja ilmoittanut poliisille. Poliisi oli vienyt Eilan päivystysosastolle ja tyttären soitettua poliisille oli hänen henkilöllisyytensä saatu selville.
Kaksi laillistuvaa sairaanhoitajaa valittiin sairaanhoitajien rooleihin. Heidän tehtävänään oli tutkia potilas todellista tilannetta jäljitellen. Eilan roolissa oli hoitotyön lehtori, joka oli pukeutunut vanhaa aikaa henkivään asuun harmaata peruukkia myöten (kuva 4).
”Oppimisen kannalta oli kyllä hyvin mielenkiintoista kuulla aiheesta/ nähdä simulaatio maahanmuuttajan silmin.” Palaute suomalaiselta sairaanhoitajaopiskelijalta
Oppimiskeskustelu: Mitä opin?
Simulaation viimeinen ja tärkein vaihe, oppimiskeskustelu, oli värikästä ja skenaario herätti hyvää keskustelua yhteissimulaatioon osallistuneiden keskuudessa. Vaikka skenaariossa puhuttiin suomea, oppimiskeskustelut käytiin kunkin ryhmän opetuskielellä joko suomeksi tai englanniksi.
Kaikilla simulaatioon osallistuneilla oli kokemusta ikääntyneen muistisairaan asiakkaan hoidosta. Skenaariossa sairaanhoitajan roolissa olleet ja hoitotyötä pitkään Suomessa tehneet kokivat edelleen, että heikko kielitaito estää ikääntyneen muistisairaan syvällisemmän kohtaamisen. Kädentaidot ja kliininen toiminta sujuvat hienosti, mutta suomen kieli on vaikeaa.
S2-sairaanhoitajaopiskelijat tunnistivat myös vaadittavan kielitaidon haasteet arjen hoitotyössä. Simulaatio auttoi ymmärtämään suomen kielen merkityksen vuorovaikutuksessa ja miten vaikeaa hoitotyötä on toteuttaa ilman yhteistä kieltä ja ymmärrystä. Vastaavasti suomenkieliset opiskelijat ymmärsivät paremmin ulkomaalaistaustaisia kollegojaan erityisesti kielen haasteiden osalta (kuva 5).
Palaute auttaa kehittämään skenaarioita
Yhteissimulaation lopuksi osallistujilta kerättiin palautetta palautekyselyllä, joka sisälsi kymmenen monivalintakysymystä ja kaksi avointa vapaan tekstin kysymystä. Simulaatioon osallistuneet opiskelijat ja laillistuvat sairaanhoitajat antoivat kaiken kaikkiaan hyvää palautetta kielituetusta simulaatiosta alun teknisistä ongelmista huolimatta.
Simulaatioon aiemmin osallistuneita oli 73 % (n=54) ja ensikertalaisia 27 % (n=20). Yhtä vastaajaa lukuun ottamatta kaikki kokivat simulaation hyvänä oppimismenetelmänä ja 73 % (n=53) mielestä simulaation aihe oli riittävän helppo kielituettuun simulaatioon. Samankaltaiseen verkkovälitteiseen yhteissimulaatioon 64 % (n=46) haluaisi osallistua jatkossakin, yksi vastaaja ilmoittautui jo vapaaehtoiseksikin!
Suomen kielen osalta esiintyi enemmän hajontaa vastanneiden keskuudessa: lähes kolmanneksen (n=21) mielestä simulaatiossa puhuttu suomen kieli oli helppo ymmärtää. Simulaatioon osallistui suomenkielinen ryhmä ja äidinkielen helppous on toki heidän kohdallaan selvää. Melko helppoa ymmärtää arvioi reilu kolmannes (n=26) vastaajista. Osalla vastanneista oli jo vuosien työkokemus Suomesta ja siten kielitaitokin on kehittynyt sujuvammaksi. Lähes kolmannes koki suomen kielen simulaatiossa melko vaikeaksi tai liian vaikeaksi (n=27) ymmärtää. Tämä selittynee sillä, että osa osallistujista oli vasta ensimmäisen vuoden opiskelijoita, jotka opiskelivat englanninkielisessä tutkinto-ohjelmassa.
Simulaatiosta on hyötyä vain, jos sen avulla tapahtuu oppimista. Kuvassa 6 parhaimmin opitut asiat: Poliisille voi soittaa, jos vanhus on eksynyt 72 % (n=54) ja Sairaanhoitajan tehtävät päivystyksessä 68 % (n=51). Yli puolet, 57 % (n=42), arvioi oppineensa potilaan tutkimisesta päivystyksessä.
Lähes kaksi kolmasosaa eli 60 % (n=44) koki keskustelun potilaan kanssa suomeksi hyödylliseksi suomen kielen oppimisen näkökulmasta, mutta vain reilu kolmannes, 36 % (n=27), oli oppinut uusia sanoja suomeksi. Suomen kielen oppimista kannattaakin painottaa enemmän tulevissa simulaatioissa. Toki mukana olivat myös suomenkieliset opiskelijat ja siten vastaukset ovat suuntaa antavia (kuva 6).
Kielituettu simulaatio kehittyy ja laajenee moniammatilliseksi
Kun kysyttiin tulevaisuuden kielituettujen simulaatioiden aiheita, ehdotuksia tuli paljon. Eniten toivottiin elvytykseen, toimenpiteisiin ja akuuttien tilanteiden hallintaan liittyvien kliinisten taitojen simulointia, kuten lasten akuutti sairaanhoito, tajuttoman potilaan tai huumausaineita käyttävän potilaan hoitoon liittyviä simulaatioita. Suomen kielen oppimiseen tai potilaan kohtaamiseen liittyviä toiveita esitettiin vain kuuden vastaajan toimesta.
Tulevaisuudessa suomenkielinen verkkovälitteinen yhteissimulaatio laajenee moniammatilliseksi, jolloin eri terveysalan opiskelijat simuloivat yhdessä oppilaitoksesta tai tutkinto-ohjelmasta riippumatta. Yhteistyö suomenkielisten, kielituettujen ja englanninkielisten opiskelijoiden välillä kehittää kulttuurisensitiivisyyttä ja valmiuksia toimia monikielisissä työyhteisöissä. Tämä on erityisen tärkeää kansainvälistyvässä terveydenhuollossa.
Jos olet kiinnostunut yhteissimulaatioista, ota rohkeasti yhteyttä johanna.k.kero@turkuamk.fi
Kirjoittajat
Johanna Kero, TtM, Sh AMK, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu, johanna.k.kero(at)turkuamk.fi
Mervi Rasilainen, TtM, Sh AMK, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu, mervi.rasilainen(at)turkuamk.fi
Teija Franck, TtM, Sh AMK, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu, teija.franck(at)turkuamk.fi
Anniina Tohmola, TtT, Sh AMK, Lapin ammattikorkeakoulu, anniina.tohmola(at)lapinamk.fi
Virpi Rantanen, KM, TtM, Sh AMK, lehtori, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, virpi.rantanen(at)seamk.fi
Eeva-Maria Berggren, Sh (ylempi AMK), AmO, Hämeen ammattikorkeakoulu, eeva-maria.berggren(at)hamk.fi
Lähteet
Komppa, J., Backlund, A., Lätti, K., Raappana, H. & Rannikko, E. (2024). Kielikahvila työajalla, perehdytysyksikön kautta osaksi työyhteisöä vai talon oma kielenopettaja? Kolme ratkaisua kielenoppimisen tukemiseen työssä. Kieli, koulutus ja yhteiskunta: 15(4). Viitattu 3.6. 2025. https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2024/kielikahvila-tyoajalla-perehdytysyksikon-kautta-osaksi-tyoyhteisoa-vai-talon-oma-kielenopettaja-kolme-ratkaisua-kielenoppimisen-tukemiseen-tyossa
OKM. (2023). Ulkomaalaisten sairaanhoitajien pätevöitymistä sujuvoitetaan hankerahoituksella. Viitattu 3.6. 2025. https://okm.fi/-/ulkomaalaisten-sairaanhoitajien-patevoitymista-sujuvoitetaan-hankerahoituksella
Tilastokeskus. (2024). Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöistä ulkomaalaistaustaisia 9,7 % vuonna 2022. Viitattu 3.6. 2025. https://stat.fi/julkaisu/clmfyyestsed40bw37zi6j800
TOKASA. (2025). Toiminnallisesti kaksikielinen sairaanhoitajakoulutus. Viitattu 3.6. 2025. https://www.tokasa.fi/
Abstract
Finland is becoming more international in the healthcare sector due to a shortage of professionals. In 2022, 9.7% of healthcare workers had a foreign background. In February 2025, four universities of applied sciences organized a language-supported online joint simulation for nursing students specializing in gerontological care with Finnish as a second language (S2), as well as for nurses seeking qualification in Finland through the SAILA project.
The simulation supported language learning and enhanced understanding of interprofessional collaboration. As part of the simulation, the “Suomi Language Café” was introduced—a low-threshold method that supports Finnish language learning in workplaces. The simulation reinforced the understanding of how crucial a shared language is in healthcare, especially when interacting with patients with memory disorders.
Vastaa