Saavutettavassa korkeakoulussa on vaihtoehtoisia tapoja oppia ja opiskella

Korkeakouluissa on viime vuosina korostunut tarve kehittää saavutettavampia ja esteettömämpiä opintoja sekä yhdenvertaista korkeakoulupedagogiikkaa. Oppimisen tuen järjestelmämuutokset ja vahvistaminen varhaiskasvatuksessa ja toisella asteella on mahdollistanut, että korkeakouluun voi hakea ja siellä opiskella myös henkilöt, joilla on erilaisia oppimisen haasteita tai toimintarajoitteita (Pesonen & Äikäs 2025).

Tässä artikkelissa kuvataan Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Vamlasin yhdessä toteuttaman Polku monimuotoiseen työelämään ESR+ hankkeen työpajojen tulosten pohjalta yhdenvertaisuutta edistävää toimintakulttuuria ja sitä, miten pedagogiikan keinoin voidaan tukea moninaisten oppijoiden oppimista.

Yhteiskehittäminen hankkeessa

Polku monimuotoiseen työelämään -hankkeessa keskeisenä tavoitteena on ollut edistää yhdenvertaista toimintakulttuuria ja pedagogiikkaa korkeakoulussa. Saavutettavia ja esteettömiä sosiaali- ja terveysalan opintoja on tarkasteltu koulutukseen hakeutumisesta työelämään siirtymiseen asti, erityisesti vammaisten ja toimintarajoitteisten opiskelijoiden näkökulmasta.

Hankkeessa on sovellettu YK:n vammaissopimuksen määritelmää, jossa ”Vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa.” (Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2016). Vammaisuus-käsite on hankkeessa tulkittu laajasti koskemaan opiskelijoita, joilla on koettuja toiminnan rajoitteita tai oppimisen vaikeuksia eri syistä.

Vuoden 2024 aikana hankkeessa toteutettiin yhteensä 17 työpajaa ja keskustelutilaisuutta, joissa oli osallistujia yhteensä noin 400 henkilöä. Työpajojen teemana oli opiskelun yhdenvertaisuus ja saavutettavuus opiskelupolun eri vaiheissa. Osallistujat olivat sote-alan opiskelijoita, alasta kiinnostuneita toisen asteen opiskelijoita, ammattikorkeakoulun lehtoreita ja muuta henkilökuntaa (kuten opintopsykologeja) sekä työelämäyhteistyökumppaneita. Hankkeen toimijat osallistuivat työpajoihin keskustelujen fasilitoijina. Keskustelun keskeisiä teemoja kirjattiin muistiinpanoina, post-it lapuille ja sähköisille alustoille.

Yhdenvertaisuutta edistävä pedagogiikka

Polku monimuotoiseen työelämään -hankkeessa kerättiin aineisto, jonka mukaan yhdenvertaisen opiskelupolun toteutumisen ydintekijät liittyvät

• saavutettavaan pedagogiikkaan
• tarvittavaan yksilölliseen tukeen
• yhdenvertaisuutta mahdollistaviin tekijöihin
• sujuvaan polkuun opiskeluun hakeutumisesta työelämään (Kuvio 1).

Työpajojen yhteiskehittämisessä kerättiin aineisto, jonka mukaan opiskelun saavutettavuutta voidaan edistää pienilläkin pedagogisilla ratkaisuilla kuten oppimisalustoja, materiaaleja ja viestintää selkiyttämällä. Opintojakson selkeästi kuvattu rakenne, vaihtoehtoiset suoritustavat ja tehtävät selkeästi kuvattuina esimerkiksi listamuodossa jäsentävät oppimista. Muina ratkaisuina esiin nousivat sujuva kommunikaatio ja nopea viesteihin vastaaminen sekä monipuolisten opetusmateriaalien käyttö. Vaihtoehtoiset toteutus- ja arviointitavat voivat vähentää yksilöllisen tuen tarvetta.

Kiinnostavasti yhdenvertaisuutta edistävän pedagogiikan kuvaus (Kuvion 1 kolmio) rinnastui muun muassa Hutchinson & Robinson (2014) kuvaamaan porrastettuun malliin opiskelun saavutettavuuden edistämisestä. Siinä perustana on kaikille sopiva suunnittelu ja pedagogiikka, kuten selkeä viestintä ja saavutettavat materiaalit. Kaikille sopiva suunnittelu (Design for All) pohjaa esteettömyyteen ja saavutettavuuteen niin fyysisissä kuin digitaalisissa ympäristöissä. Korkeakouluja koskettaa tästä ajattelutavasta johdettu saavutettavan pedagogiikan Universal Design for Learning -malli, jonka tavoitteena on toteuttaa sellaisia pedagogisia ratkaisuja, jotka jo lähtökohtaisesti tukevat erilaisten oppijoiden tarpeita (CAST 2024).

Huomioitavaa on, että kaikkien opiskelijoiden oppimista edistävien ratkaisuiden perustalle tulisi rakentaa erilaisia tukitoimia ja yksilöllisiä opetuksen järjestelyjä tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi (Kuvio 1). Tukitoimet voivat olla korkeakoulun henkilökunnan, kuten ammatillisen erityisopettajan, tarjoamaa tukea, ryhmämuotoista tukea tai joustoja suoritustavoissa.

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus toteutuu, kun tukea ja mahdollisia yksilöllisiä järjestelyjä tarjotaan yksilöllisen tarpeen mukaan eikä kaikille yhtä paljon. Positiivinen erityiskohtelu ei ole syrjintää, jos se on oikeasuhtaista tavoitteeseen ja tarpeeseen nähden (Yhdenvertaisuuslaki 2014). Tällä tarkoitetaan korkeakoulussa sitä, että yksittäistä opiskelijaa tuetaan sellaisilla keinoilla, jotka mahdollistavat hänen pääsynsä vaadittuun osaamistasoon.

Yhdenvertaisuutta mahdollistava ympäristö ja toimintakulttuuri

Yhteiskehittämisessä tunnistettiin yhdenvertaisuutta mahdollistavina tekijöinä:

• opettajien osaamisen vahvistaminen
• yhdenvertaisuutta edistävä johtaminen ja riittävät resurssit
• osallisuuden edistäminen
• hyväksyvä asenne
• turvallinen esteetön kampus
• henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen (Kuvio 1).

Korkeakouluopintojen aikana opintojaksoja on monia ja sen myötä opettajia voi olla lukuisia. Jokaisella opettajalla on oma tapansa opettaa, rakentaa opintojaksot sekä ohjata opiskelijoita. Jos opiskelijalla on tarvetta yksilöllisiin oppimisratkaisuihin, niin viime kädessä tämä kulminoituu opettajan ja opiskelijan väliseen vuorovaikutukseen. Tämän vuoksi ei riitä, että vain harvat opettajat tunnistavat oppimisen haasteita ja osaavat soveltaa saavutettavan pedagogiikan ratkaisuja. Kaikkia oppijoita tukeva pedagogiikka ja tieto yksilöllisistä järjestelyistä tulisi olla osa jokaisen korkeakouluopettajan osaamista.

Työpajoissa keskeisenä teemana korostui hyväksyvä asenne tuen tarvetta kohtaan.

Yhdenvertaisuutta edistävässä johtamisessa keskeistä on luoda yhteiset selkeät toimintatavat. Lisäksi tarvitaan riittävät resurssit, jotka mahdollistavat opetuksen saavutettavuuden ja joustavien opetusratkaisujen kehittämistä. Opiskelijoiden määrä suhteessa resursseihin haastaa opetusjärjestelyitä ja joustoja.

Opettajien ja opiskelijoiden hyvinvointi vaikuttaa siihen, kuinka yhdenvertaisesti oppiminen toteutuu. Hyvinvoiva oppimisyhteisö mahdollistaa sen, että jokainen saa tarvitsemansa tuen ja voi osallistua täysipainoisesti. Jos voimavarat ovat vähissä, vaarana on, että opiskelijat jäävät yksin ja eriarvoisuus lisääntyy. Jokaisella opettajalla on keskeinen rooli opiskelijan ohjaamisessa ja tukemisessa. Opiskelijat kokevat usein kuormitusta niin opinnoista kuin yksilöllisten tukitoimien hakemisesta, ja siksi on tärkeää, että heidän tarpeisiinsa vastataan ymmärtävästi. Yhdenvertaisuutta edistävä yhteisö mahdollistaa yhteistoimintaa ja osallistumista kaikille. Ratkaisuja olisi hyvä miettiä yhdessä opiskelijoiden kanssa ja edistää yhteistoimintaa esimerkiksi opettajien ja ammatillisten erityisopettajien kanssa.

Sujuva opiskelupolku käynnistyy yhdenvertaisesta opiskelijavalinnasta ja etenee sosiaali- ja terveysalalla työelämäharjoitteluiden kautta työelämään. Työpajoissa tunnistettiin tarve kehittää työelämäharjoittelun saavutettavuutta yhteistoiminnassa työelämän kanssa. Työelämäharjoittelussakin tarvitaan kaikille sopivaa pedagogiikkaa ja joskus myös yksilöllisiä mukautuksia yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Monimuotoiselle oppimista tukevalle pedagogiikalle on tarvetta korkeakoulussa

Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT) mukaan opiskelijoista noin kolmannes kokee itsellään olevan terveyteen liittyviä toiminnanrajoituksia ja merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta (THL 2024). Korkeakoulussa tarvitaan keinoja, joilla huomioidaan erilaiset oppijat sekä yhteinen ymmärrys yksilöllisten opetusjärjestelyiden tarjoamisesta opiskelijoiden yhdenvertaisuuden edistämiseksi

Yhdenvertaisuuslain mukaan koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta niin, että arvioidaan sen toteutumista ja tehdään toimenpiteitä sen varmistamiseksi (Yhdenvertaisuuslaki 2014). Yhdenvertaisuus koulutuksessa toteutuu, kun opiskelupolku mahdollistuu kaikille, taustasta, henkilökohtaisista ominaisuuksista, toiminnanrajoituksista tai muista haasteista riippumatta.

Korkeakouluissa on edistetty koulutuksen yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta, mutta kehitettävää on erityisesti konkreettisten toimenpiteiden toteutuksessa, asenteissa, yksilöllisissä joustoissa ja opetuksen järjestelyissä (Kosunen 2021; Tanhua 2020; Lehto ym. 2019).

Polku monimuotoiseen työelämään -hankkeen työpajoissa keskeisenä teemana korostui hyväksyvä asenne tuen tarvetta kohtaan. Opiskelija ei ole toiminnan kohde, vaan aktiivinen toimija, joka tuntee itsensä ja suunnittelee itselleen sopivia tapoja oppia yhteistoiminnassa opettajien ja muun henkilökunnan kanssa.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS