Kirjoittaja: Hanna Rajalahti.
Luovien alojen osaamisen hyödyntäminen on (ainakin) kolmatta hallituskautta yksi elinkeinorakenteen vahvistamisen tavoite (ks. TEM 2014, OKM 2017, Valtioneuvosto 2019). Luovat alat tarkoittavat taiteista, muotoilusta ja arkkitehtuurista kumpuavaa toimintaa, joka tuottaa erilaisia tuotteita, palveluja, sisältöjä ja osaamista (OKM 2017, 17).
Yhteiskunnallisena tavoitteena ei ole vain luovien alojen työllisyystilanteen parantaminen, vaan ennen kaikkea aineettoman arvonluonnin kehittäminen Suomessa. Tämäkin tavoite on ”helpommin sanottu kuin tehty” ja edellyttää monia uudistuksia, sosiaaliturvan päivityksestä ekosysteemien luomiseen (OKM 2017).
Yksi työkalu yhteistyön edistämiseen ovat välittäjäorganisaatiot, jotka auttavat toimijoita löytämään toisensa. Tässä katsauksessa tarkastelen välittäjäorganisaatioita julkisen taiteen kontekstissa: Taidekonsultit ovat asiantuntijoita, jotka auttavat tilaajaa, esimerkiksi rakennuttajaa, hankkimaan taidetta julkisiin tiloihin (ks. RTS 2018).
Haaga-Helia pilotoi Ornamon vetämässä ja ESR:n rahoittamassa Taide käyttöön -hankkeessa valmennusta, jossa taiteilijat ja muotoilijat kehittivät yrittäjävalmiuksiaan toimiakseen taidekonsultteina. Valmennus koostui viidestä kuukauden välein järjestetystä työpajapäivästä ja virtuaalisista vertaiskeskusteluista niiden välillä. Osallistujat työstivät valmennuksen aikana työkirjaan omaa palvelukonseptiaan. Lisäksi he verkostoituivat agenttien ja managerien sekä kuntien tilaajatoimijoiden kanssa. Pilottiin osallistui 19 taiteilijaa, muotoilijaa tai muuta luovan alan ammattilaista.
Valmennuksen lähtökohtana olivat yritysten havainnot taiteen hankkimisen vaikeuksista sekä osallistujien itsearvioinnin tuloksena kirkastuneet osaamistarpeet. Ornamon selvityksen (2014) mukaan yritysten on vaikea tunnistaa taiteen myyntikanavia ja hankkia taidetta. Yritykset toivovat omista lähtökohdistaan lähtevää palvelua, jossa mielellään saisi olla välittäjä yrityksen ja taiteilijan välillä (emt., 30).
Osallistujien itsearviointi näytti samat taiteen hankinnan vaikeudet myyjän vinkkelistä: Taiteilijat ja muotoilijat kokivat vaikeaksi potentiaalisten asiakkaiden tunnistamisen ja kontaktoinnin sekä markkinoinnin ja myyntineuvottelut. Luovien alojen edustajat ymmärtävät taidealaa, mutta rakentamisen eri toimijoiden ja rakentamisen prosessin tuntemus on heikko.
Lähdimme liikkeelle vertaisoppimisella: Alalla jo toimivat taidekonsultit kertoivat työstään. Tämän jälkeen aloimme rakentaa asiakasymmärrystä. Ensinnäkin, julkisen taiteen tilaajat ja rakentamista edustavat asiantuntijat tulivat työpajaan kertomaan työstään. Työpajan jälkeen osallistujat saivat tehtäväksi tunnistaa yhden mahdollisen asiakasryhmänsä ja selvittää, minkälaista tietoa asiakas tarvitsee julkisen taiteen tilaamista koskevan päätöksenteon tueksi.
Harjoittelimme myös myyntikohtaamista tilaaja-asiakkaan kanssa Haaga-Helian Sales Labissa, joka mahdollistaa myyntitilanteen videoinnin ja arvioinnin jälkikäteen. Se, mikä aluksi kuulosti osallistujista pelottavalta, osoittautui Sales Labissa erinomaisen innostavaksi roolipeliksi! Lisäksi osallistujat määrittelivät ja kehittivät omaa, julkisen taiteen markkinoilla tunnistettavaa asiantuntijabrändiään.
Valmennuksen jälkeen tehdyn kyselyn mukaan osallistujat kokivat valmiuksiensa kehittyneen. He tunnistivat uusia mahdollisuuksia taiteen ja oman osaamisensa hyödyntämiseen. Myös rakennusalan toimintatapojen tuntemus vahvistui. Neljä 19:stä osallistujasta sanoi aloittaneensa uutta liiketoimintaa valmennuksen jälkeen.
Pilottivalmennus osoitti, että asiakasymmärryksen vahvistaminen tuottaa uudenlaista osaamista luovien alojen ammattilaisille. Mahdollisesti valmennus myös tuki osallistujien valmiuksia asettua luovien alojen ja muun elinkeinotoiminnan välittäjäksi. Saimme myös vahvistusta siihen, että välittäjäorganisaatioiden koulutuksessa asiakasymmärryksen kehittäminen on keskeinen osaamisalue.
Jos ja kun poliittinen tahto synnyttää Suomeen lisää luovien alojen välittäjäorganisaatioita, olisi tärkeää myös tutkia välittäjien toimintaa ja tarvittavaa osaamista. Näin voisimme yhdistää luovien alojen ja liiketoiminnan koulutusta vastaamaan nykyistä paremmin aineettoman arvonluonnin tarpeita.
Kirjoittaja
Hanna Rajalahti, VTT, Yliopettaja, Haaga-Helia, hanna.rajalahti(at)haaga-helia.fi
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Lähteet” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM). 2017. Luova talous ja aineettoman arvon luominen kasvun kärjiksi. Luovat alat Suomen talouden ja työllisyyden vahvistajina -työryhmän raportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:18. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79725/Luova%20talous%20ja%20aineettomat%20arvot_FINAL.pdf?sequence=3&isAllowed=y Luettu: 28.10.2019.
Ornamo. 2014. Taiteen markkinatutkimus. Raportti kuvataiteen ja taidekäsityön markkinoista Suomessa 2014. https://www.ornamo.fi/app/uploads/2015/10/Ornamo_Taiteen_markkinatutkimus_tiivistelma.pdf Luettu 28.10.2019.
Rakennustietosäätiö (RTS). 2018. Taide rakentamisessa: Taidekonsultointi. https://taiderakentamisessa.fi/taidekonsultointi Luettu 28.10.2019.
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). 2014. Valtioneuvoston periaatepäätös aineettoman arvonluonnin kehittämisohjelmasta. https://ek.fi/wp-content/uploads/Paatos_aineettoman_arvonluonnin_kehittamisohjelmasta2014-1.pdf Luettu: 28.10.2019.
Valtioneuvosto. 2019. Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelma 2019. https://valtioneuvosto.fi/rinteen-hallitus/hallitusohjelma Luettu 28.10.2019.
[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]
