Oppimisympäristöt lähemmäksi työelämää
Satakunnan ammattikorkeakoulun Palveluliiketoiminnan osaamisalueella käynnistettiin vuoden 2013 alussa yritysyhteistyöprojekti ”SAMKin kanssa Saksaan”, jonka tarkoituksena on auttaa satakuntalaisia pk-yrityksiä etabloitumaan saksankieliselle markkina-alueelle. Pilottiprojektiin valittiin pieni elintarvikealan yritys, jonka tavoitteena oli osallistua projektin aikana kansainvälisille elintarvikealan Anuga 2013 -messuille Kölnissä.
”SAMKin kanssa Saksaan” -projektissa sovelletaan integratiivista pedagogiikkaa, joka yhdistää teoreettista ja käytännön tietoa. Lisäksi projektissa opitaan, kuinka erilaisissa työelämän tilanteissa, erilaisten organisaatioiden ja henkilöiden kanssa toimitaan. Tähän sosiokulttuuriseen tietoon liittyy myös ajatus siitä, että asiantuntijaksi tuleminen edellyttää asiantuntijayhteisöjen kanssa toimimista. Integratiivinen pedagogiikka korostaa myös itsesäätelytietoa, johon kuuluu oman toiminnan reflektoiminen. (Tynjälä 2010.) Virtasen (2011) mielestä käytäntöjä, joissa integroidaan koulussa ja työssä tapahtuvaa oppimista, pitäisi integroida enemmän myös korkeakouluasteella.
”SAMKin kanssa Saksaan” -projektissa yhdistetään teoreettista ja käytännön tietoa. Lisäksi projektissa hyödynnetään sosiokulttuurista tietoa, koska opiskelijat joutuvat toimimaan erilaisissa työelämän tilanteissa yhteistyössä yrityksen, asiakkaiden ja messuun liittyvien muiden organisaatioiden ja henkilöiden kanssa. Itsesäätelytietoa tarvitaan projektin kaikissa vaiheissa ja erityisesti projektin päätyttyä, jolloin saavutettuja tuloksia sekä yrityksen että opiskelijoiden kannalta tarkastellaan yhteisessä keskustelussa.
Projekti yhdistää myös kaksi eri oppiainetta, markkinoinnin ja saksan kielen. Korkeakouluun tulevien opiskelijoiden kielivalikoima on viime vuosien aikana kaventunut, ja samalla opetussuunnitelmissa muiden kuin englannin ja ruotsin kielen osuus on vähentynyt. Myös Elinkeinoelämän keskusliitto (2010) on ilmaissut huolensa suomalaisten kielitaidon kaventumisesta. Kielten opetuksen integroiminen muihin oppiaineisiin ja käytännön projekteihin onkin yksi mahdollisuus pitää niin sanotut harvinaiset kielet mukana opetuksessa.
Työelämän kieli- ja viestintätaito osana markkinoinnin osaamista
Työelämässä ei riitä enää pelkkä vieraiden kielten taito vaan tarvitaan kieli- ja viestintäosaamista, jossa korostuu muun muassa interaktiivisuus, suullinen esiintymiskyky ja kulttuuriin liittyvien asioiden huomioiminen (Huhta, Jaatinen & Johnson 2006). Työelämässä tarvittavaa kieli- ja viestintätaitoa ei tulisi myöskään tarkastella erillisenä osaamisalueena, vaan se tulisi nähdä osana ammattitaitoa, jolloin myös kielten opetusta tulisi tarkastella ammatillisten aineiden muodostamassa kokonaisuudessa (Härmälä 2008; Lax 2006).”SAMKin kanssa Saksaan” -projektissa työelämän kieli- ja viestintätaitoa tarkastellaan nimenomaan osana koko markkinoinnin ja markkinointiviestinnän osaamista.
Kuvattu pilottiprojekti keskittyi messutoimintaan, joka on sales promotionia eli myynnin edistämistä tyypillisimmillään. Traditionaalisen massamarkkinoinnin tehon väheneminen ja medioiden kriisi ovat entisestään lisänneet vuorovaikutteisen markkinointiviestinnän merkitystä, jossa korostuvat henkilökohtaisten kontaktien hallinta ja osaaminen. Vuorovaikutteinen markkinointi on tapauskohtaista ja se sisältää inhimilliselle kanssakäymiselle ominaisia jännitteitä, jotka korostuvat etenkin tilanteissa, joissa yhteinen kieli ei ole kenenkään osapuolen äidinkieli. Lisäksi markkinoinnin tavoitteellisuus luo lisäpaineita. Koska sales promotion on toimintaa ja pääosin vuorovaikutusta, se soveltuu erittäin hyvin käytännön oppimisprojektin aiheeksi ja kehykseksi. (Kotler, Armstrong, Wong & Saunders 2008.)
Uutuustuotteen lanseeraus
Pilottiprojektissa opiskelijat osallistuivat markkinoinnin lanseerausprosessiin. Lanseerattava tuote oli paikallinen elintarvike, Ruusun Terälehtihillo. Koska kyseessä on suppean kohderyhmän erikoistuote, se sopi hyvin tällaiseen oppimisprojektiin. Varsinainen massamarkkinointituote edellyttää yleisesti paljon markkinointipanostusta, jolloin projektin markkinoinnillinen vaikutus jäisi hyvin vähäiseksi. Vaikka tuote oli ollut jonkin aikaa markkinoilla, oli sen tunnettuus niin vähäinen, että tätä markkinointiprosessia voidaan pitää lanseerausmarkkinointina. Lanseerausprosessiin kuuluvia markkinoinnin toimia projektissa olivat – messutoiminnan lisäksi – koti- ja facebook-sivujen rakentaminen, sähköpostiyhteydenotot maahantuojiin sekä osallistuminen Herkkujen Suomi -tapahtumaan Helsingissä.
Kohti Anuga 2013 -messuja
Pilottiprojekti käynnistettiin vuoden 2013 alussa valitsemalla kolme opiskelijaa matkailun ja liiketalouden koulutusohjelmista. Yhteistyöyritysten etsinnässä auttoi Satakunnan Yrittäjät ry. Valintaprosessissa korostettiin sitoutumista, tavoitteellisuutta ja tavoitteiden konkreettisuutta. Konkreettisuus ilmeni esimerkiksi valmiina tuotteena sekä valmiina suunnitelmina laajentaa markkinointia saksankieliselle alueelle.
Valinta kohdistui pieneen elintarvikealan yritykseen, joka oli jo ilmoittautunut kansainvälisille Anuga 2013 -messuille. Yrityksellä oli selkeä uutuustuote, jota oli päätetty lähteä markkinoimaan Saksan alueelle. Tämä helpotti projektin tavoitteiden asettamista. Yrityksen valintaan vaikutti myös aikataulu, joka mahdollisti koko projektin läpiviennin kalenterivuoden aikana. Projektin konkreettisiksi tavoitteiksi asetettiin kontaktien etsiminen ja yhteydenotot sidosryhmiin. Lisätavoitteita olivat erilaisten markkinointidokumenttien muokkaaminen ja kääntäminen saksan kielelle sekä konkreettinen työ messuosastolla eli käytännön sales promotion -toiminta. Opiskelijoiden oppimistavoitteet liittyvät markkinoinnin osaamiseen ja markkinoinnilliseen asenteeseen, kielellisiin valmiuksiin ja kulttuurilliseen markkinointiviestintään. Keskeistä oli vastaanottavan ja rohkean asenteen kehittyminen kansainvälisiin vuorovaikutustilanteisiin, jotka ovat useille opiskelijoille epämukavia ja haastavia tilanteita. Lisäksi opiskelijoiden tuli saada kokemus aidon työelämänprojektin hallinnasta.
Suoraan yrityksen tarpeisiin liittyviä oppimistehtäviä ja toimia olivat yritysten tuote-esitteiden ja yhteydenottokirjeiden käännöstyö, matkajärjestelyt, yhteydenotot, messutilanteeseen liittyvä viestinnän harjoittelu ja saksankielisen sanaston laadinta. Lisäksi opiskelijat tekivät yritykselle facebook-sivun. Opiskelijat olivat mukana myös messuosaston suunnittelussa. Näitä tehtäviä opiskelijat tekivät sekä ryhmässä keskenään että yhdessä ohjaajien kanssa. Myös yrittäjien kanssa neuvoteltiin säännöllisissä tapaamisissa eri ratkaisuista ja niiden toteutuksista. Eri tehtävien suorittamisessa opiskelijat tukeutuivat markkinoinnin ja saksan kielen kursseilla käsiteltyihin asioihin. Lisäksi opiskelijat etsivät itse taustatietoa sekä hyödynsivät ohjaajien asiantuntemusta.
Anuga 2013 -messut olivat Kölnissä 4–9.10.2013. Opiskelijat olivat mukana rakentamassa messuständiä ja toimivat sen jälkeen joka päivä tuote-esittelijöinä sekä hoitivat yleisiä avustavia messutehtäviä. Sales promotion on luonteeltaan hyvin kontaktikeskeistä, mikä tuli erittäin selvästi esille messujen aikana. Kontaktin otossa ja tuote-esittelyssä tapahtui huomattavaa kehitystä messupäivien aikana. Yrittäjät ja opiskelijat pystyivät luomaan ständillä yhden sales promotionin onnistumisen keskeisen edellytyksen eli positiivisen ja myyntihenkisen ilmapiirin.
Yrityksen kannalta messuviikko oli erittäin onnistunut, sillä kirjattuja kontakteja saatiin yli 80 kappaletta. Samalla havaittiin tuotteen markkinakelpoisuus, sillä palaute oli lähes poikkeuksetta erittäin positiivista. Koko projektista ja opiskelijoiden työskentelystä oli merkittävää hyötyä yrittäjälle: opiskelijat pystyivät hoitamaan ständiä keskenään, jolloin yrittäjien oli mahdollista käydä neuvotteluja, hakea kontakteja sekä pitää myös vapaa-aikaa messupäivien aikana. Yhteisosasto muiden suomalaisten yritysten kanssa mahdollisti verkottumisen ja antoi samalla laajemman näkökulman markkinointiin.
Pilottiprojektin kokemuksia
Yhteistyö yrityksen kanssa sujui erinomaisesti. Joulukuussa 2013 projektin ohjaajien, työelämän edustajien ja opiskelijoiden kanssa käytiin yhteinen loppukeskustelu, jossa tarkasteltiin sekä yritykselle asetettujen yleisten tavoitteiden että opiskelijoiden oppimistavoitteiden saavuttamista. Lisäksi opiskelijat kirjoittivat projektista loppuraportin, jossa he arvioivat oppimistaan. Opiskelijoiden palaute oli erittäin positiivista; he kokivat oppineensa paljon yrittämisestä, uuden tuotteen markkinoinnista ja messutoiminnasta sekä saaneensa esiintymisvarmuutta ja rohkeutta käyttää vieraita kieliä. Myös ohjaajat saivat uutta ammatillista tietoa ja kokemusta erityisesti messuosallistumisesta ja siihen liittyvästä taustatyöstä. Näitä voidaan hyödyntää monilla tulevilla opintojaksoilla. Myös yrittäjät olivat erittäin tyytyväisiä projektiin ja siitä saamaansa hyötyyn. Opiskelijoiden mukana olo helpotti heidän työmääräänsä messuvalmisteluissa ja messutyöskentelyssä. Messuilta saatu kontaktien määrä ylitti odotukset, joten myös siltä osin tavoitteet täyttyivät.
Tulevissa projekteissa on kiinnitettävä enemmän huomioita opiskelijoiden oma-aloitteisuuden tukemiseen, jotta ohjaajat voivat toimia enemmän taustatukena ja asiantuntijoina ongelmakohdissa ja erilaisia vaihtoehtoja punnittaessa. Opiskelijoita ja yhteistyöyritystä pitäisikin ohjata toimimaan enemmän keskenään. Jatkossa pitää pohtia myös vaihto-opiskelijoiden hyödyntämistä projektissa sekä yhteistyötä jonkun saksalaisen korkeakoulun kanssa. Näin voitaisiin tuoda projektiin lisää kieliosaamista sekä arvokasta taustietoa saksalaisesta kulttuurista ja markkina-alueesta. Seuraava projekti onkin käynnistetty uuden yrityksen ja uusien opiskelijoiden kanssa.
Kirjoittajat
Eila Minkkinen, lehtori, FT, Satakunnan ammattikorkeakoulu, eila.minkkinen@samk.fi
Yki Myntti, lehtori, KTM, Satakunnan ammattikorkeakoulu, yki.myntti@samk.fi
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Lähteet” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
Elinkeinoelämän keskusliitto. 2010. Työelämässä tarvitaan yhä useampia kieliä. EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2009. Helsinki: Elinkeinoelämän keskusliitto.
Huhta, M., Jaatinen, R. & Johnson, E. 2006. Työelämään valmentavan kieltenopetuksen perusteet. Teoksessa M. Huhta, U. Lax & S Hantula (toim.) Työelämän kieli- ja viestintätaito. Kohti ammatillisen kielen täsmäopetusta. Helsinki: Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian julkaisuja, Sarja A: Tutkimukset ja raportit 8, 32–57.
Härmälä, M. 2008. Riittääkö ett ögönblick näytöksi merkonomilta edellytetystä kielitaidosta? Kielitaidon arviointi aikuisten näyttötutkinnoissa. Jyväskylä Studies in Humanities 101. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Viitattu 24.1.2014.https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/18900/9789513933401.pdf?sequence=1
Kotler, P., Armstrong, G., Wong, V. & Saunders, J. 2008. Principles of Marketing. Upper Saddle River, N.J.: Pearson Prentice Hall.
Lax, U. 2006. Työelämään valmentava kieltenopetus ammattiosaamisen kokonaisuudessa. Teoksessa M. Huhta, U. Lax & S Hantula (toim.) Työelämän kieli- ja viestintätaito. Kohti ammatillisen kielen täsmäopetusta. Helsinki: Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian julkaisuja, Sarja A: Tutkimukset ja raportit 8, 58–76.
Tynjälä, P. 2010. Asiantuntijuuden kehittämisen pedagogiikkaa. Teoksessa K. Collin, S. Paloniemi, H. Rasku-Puttonen & P. Tynjälä (toim.) Luovuus, oppiminen ja asiantuntijuus. Helsinki: WSOYpro, 79–95.
Virtanen, A. 2011. Kohti tulevien asiantuntijoiden oppimisympäristöjen rakentamista. Kieli, koulutus ja yhteiskunta – marraskuu 2011. Viitattu 28.11.2013. http://www.kieliverkosto.fi/article/kohti-tulevien-asiantuntijoiden-oppimisymparistojen-rakentamista/
[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]
