Olemme kehittäneet verkko-opetusta suomalaisissa ammattikorkeakouluissa pian kahden vuosikymmenen ajan. Sille on tarjonnut edellytykset kehittyvä tekniikka, ja erityisen tarpeen on luonut opiskelijoiden työssäkäynnin lisääntyminen. Mahdollista siitä ovat tehneet innovatiiviset opettajat, jotka ovat rohkeasti rakentaneet uusia pedagogisia ratkaisuja ja soveltaneet opetuksessa nopeasti kehittyvää teknologiaa. Yhä useamman opiskelijan yhdistäessä työn ja opiskelun on kysyntä lisääntynyt myös ympärivuotiselle opiskelulle. On myös syntynyt kasvava tarve kesäopinnoille. Tähänkin tarpeeseen ammattikorkeakouluissa on vastattu, yhä useammin tarjoamalla verkko-opintoja. Oppiminen on järjestetty verkko-opetusta hyödyntäen ammattikorkeakouluissa siten, että opiskelu on joustavampaa riippumatta paikasta ja myös ajasta. Ei ole yllätys, että opettajat tuovat nykyään voimakkaasti esille opettajan osaamisvaatimuksiin kuuluvan verkossa tapahtuvan opetuksen ja ohjaamisen sekä tietotekniset taidot (Eskola-Kronqvist, Mäki-Hakola, Mäntylä ja Nikander 2015, 21).
Samaan aikaan kehitettäessä verkko-opetusta olemme kehittäneet merkittävästi ammattikorkeakoulujen työelämäyhteistyötä. Se on ollut ammatilliselle korkeakoulutukselle tärkeää ja luontevaa. Ammattikorkeakoulupedagogiikka on kehittynyt ja eri korkeakouluissa on syntynyt luovia pedagogisia sovelluksia ja toimintamalleja, jotka ovat lisänneet vuorovaikutusta ja yhteistyötä yritysten ja yhteisöjen kanssa. Asiantuntijatyön modernisaatio muuttaa paljon ja entistä nopeammin ammatteja, jolloin työelämäyhteistyöhön nojaava ammattikorkeakoulupedagogiikka on merkittävää niin opiskelijoiden ammatillisen kasvun kuin urasuunnittelun ja työllistymisen näkökulmasta (Koski ja Mahlamäki-Kultanen 2014, 69). Ammattikorkeakoulujen tuntuvasti kasvanut tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta on samaan aikaan tarjonnut mahdollisuuden ja luonut myös paineen ammattikorkeakoulupedagogiikan kehittymiselle työelämäyhteistyötä vahvistavaan suuntaan. Olemme näin vastanneet yritysten ja yhteisöjen kasvaneeseen tarpeeseen tehdä korkeakouluyhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa.
Usein ammattikorkeakoulutoiminnassa lähestymme kehittämistä opetussuunnitelman uudistamisen kautta. Tyypillisesti jotkut osat opetussuunnitelmasta – opintokokonaisuudet ja opintojaksot – on valjastettu vastaamaan kehittämishaasteeseen. Sekä verkko-opetuksen että työelämäyhteistyön kehittämisessä olemme saaneet aikaan erinomaisia tuloksia ottamalla ne huomioon näin opetussuunnitelmassa. Olemme tunnistaneet haasteen, huomioineet sen opetussuunnitelmassa ja allokoineet siihen resurssejamme. Se on toiminut vähintäänkin hyvin. Miksi siis koulutuksen digitalisointi olisi opetussuunnitelman uudistamista tai peräti korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä suurempi haaste? Digitalisaatiota ei ole mahdollista irrottaa osaksi opetussuunnitelmaa tai jonkin ammattikorkeakoulun osan tehtäväksi, vaan meidän kaikkien on kohdattava se samaan aikaan. Digitalisaatio haastaa osaamisemme, toimintatapamme ja kaiken tekemisemme. Suomen tutkimus- ja innovaationeuvosto (2015) kuvaa, että digitalisaatio sekä aineettoman pääoman ja arvonluonnin merkityksen kasvu muuttavat yhteiskuntaa, taloutta ja TKI-toimintaa perinpohjaisesti. Tavat toimia ja tehdä asioita muuttuvat.
Opetus- ja kulttuuriministeriö (2014) kannusti meitä Tulevaisuuskatsauksessaan kehittämään ammattikorkeakoulujen työelämäyhteistyötä entisestään siten, että koulutusjärjestelmä kehittyy nykyistä tiiviimmin työelämään integroituvana kokonaisuutena. Tämän osaamme hyvin, ja entistä vahvemman työelämäyhteistyön varaan meidän kannattaa rakentaa ammattikorkeakouluissa myös tulevaisuudessa. Keskeinen opetus- ja kulttuuriministeriön Tulevaisuuskatsauksessa tunnistama vaade on pitkään kestäneen rakenteellisen kehittämisen lisäksi amattikorkeakoulujen ja yliopistojen digitalisoituminen. Suomen korkeakoulujärjestelmä ei voi olla kokonaisuutena kilpailukykyinen ja laadukas ilman koulutuksen digitalisoitumista. Myös opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamassa kansainvälisen asiantuntijaryhmän (Technopolis Group) raportissa (2015, 74–75) todetaan, että sinänsä hyvin toimiva Suomen korkeakoulujärjestelmä – eli suomalaiset ammattikorkeakoulut ja yliopistot – on hyvin tiedostanut koulutuksen digitalisoitumisen tarpeen. Miten vastaamme siihen?
Emme voi vastata digitalisoitumisen vaateeseen vain opetussuunnitelmauudistuksella tai rakenteellisella kehittämisellä. Tarvitsemme kykyä ajatella ja tehdä kaikki toisin. Sähköisen asioinnin ja sähköisten palvelujen kehittäminen vie kehitystä ammattikorkeakouluissa eteenpäin jonkin verran, mutta ei riittävästi. Digitaalisuus on pian osa kaikkea oppimista ja opettamista, jolloin se asettaa uusia vaatimuksia opettajuudelle, ammattikorkeakoulupedagogiikalle ja käytännön opetustoiminnalle – meille kaikille!
Kirjoittaja
Jouni Koski, rehtori, toimitusjohtaja, FT, Laurea-ammattikorkeakoulu, jouni.koski@laurea.fi
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Lähteet” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
Eskola-Kronqvist A., Mäki-Hakola H., Mäntylä R., ja Nikander L. 2015, Opettajat rakennemuutoksessa – muutosta luvassa. Rakennemuutoksen vaikutuksia opettajan osaamistarpeisiin, esiselvitysraportti.
Koski J. ja Mahlamäki-Kultanen S. 2014. Real-world pedagogical approach to the career planning of students at universities of applied sciences and support for professional identity. Teoksessa K. Raij (toim.) Learning by developing action model.
https://www.laurea.fi/dokumentit/Documents/36%20%20Raij%20LbD%20Action%20Model.pdf. (luettu 2.4.2015)
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2014. Tulevaisuuskatsaus. http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2014/tulevaisuuskatsaus.html (luettu 3.4.2015)
Melin, G., Zuijdam, F., Good, B., Angelis, J., Enberg, J., Fikkers, D. J., Puukka, J., Swenning, A., Kosk, K., Lastunen, J. & Zegel, S. 2015. Towards a future proof system for higher education and research in Finland. Publications of the Ministry on Education and Culture. Finland 2015:11.http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2015/liitteet/okm11.pdf?lang=en (luettu 3.4.2015)
Tutkimus- ja innovaationeuvosto. 2015. Uudistuva Suomi: Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan suunta 2015–2020. http://www.tem.fi/files/41903/Tutkimus-_ja_innovaatiopolitiikan_suunta_2015_-_2020.pdf (luettu 4.4.2015)
[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]
