1/2015, Koulutus ja oppiminen, Opiskelijat, Puheenvuoro, Tutkimus ja innovaatiot

TANKKI-hankkeen onnistunut integrointi opetukseen

Lahden ammattikorkeakoulussa on parin viime vuoden aikana ollut käynnissä EAKR- rahoitteinen TANKKI-hanke, jonka tarkoituksena on ollut toisaalta kartoittaa lämmitysöljysäiliötilannetta Hämeessä, mutta myös testata innovatiivisia in situ -puhdistusmenetelmiä lämmitysöljyllä pilaantuneissa kohteissa (Halmemies & Kanto 2012). Lisäksi hankkeessa annettiin öljysäiliön turvalliseen käyttöön liittyvää neuvontaa ja tuotettiin neuvontamateriaalia (Asikainen & Kärnä 2014). Öljysäiliökysely on tuottanut arvokasta tietoa sekä pelastus että ympäristönsuojeluviranomaisille Hämeen alueella sijaitsevista riskisäiliöistä. Hankkeen tutkimukselliseen puoleen on osallistunut mm. ympäristökonsultti ja yliopistotutkijoita. TANKKI-hanketta on onnistuttu yhdistämään myös AMK-koulutukseen niin Lahdessa kuin Forssassa, jolloin mm. tulevia ympäristöalan insinöörejä on saatu tekemään todellista oman alansa työtä opintoihinsa liittyen.

Seuraavassa on esitelty muutamia esimerkkejä opetuksen ja työelämäprojektin onnistuneesta integroinnista.

Ympäristöviestintää ja paikkatietoa

Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) ryhmä ympäristöalan opiskelijoita työsti ympäristöviestinnän opintojaksoillaan hankkeelle julisteita, lehtimainoksia, in situ-kunnostukseen liittyvästä asennuksesta videon ja nettisivuille aineistoa.

Lahden ammattikorkeakoulussa (LAMK) ryhmä ympäristöalan opiskelijoita tuotti GIS-työprojektikurssilla hankkeen yhdelle kohdekunnalle paikkatietokartan, johon liitettiin kunnassa toteutetun öljysäiliökyselyn tulokset.

Pilaantuneen maan kunnostusprosessi -opintojakso

LAMKin tulevat ympäristöalan insinöörit saivat perehtyä TANKKI-hankkeeseen sekä teorian että käytännön kautta. Opiskelijat tutkivat konsultin ohjauksessa pilaantuneita maamassoja kenttämittareilla ja raportoivat tulokset.

In situ -kunnostukseen valittuja kohteita puhdistettiin urakoitsijan toimesta, mutta LAMKin ja HAMKin opiskelijat pääsivät sekä seuraamaan, kuvaamaan että videoimaan kunnostuksessa käytettävien putkistojen asennusta (Alenius, Kanervo, Myllärinen, Ojanen & Ruuth 2014; Moilanen, Ahl, Tanninen & Vainio 2014). Näin opiskelijat rikastuttivat sekä omaa osaamistaan ja tietämystään että tuottivat opintomateriaalia tulevia pilaantuneen maan kunnostus -opintojaksoja varten. He tutustuivat myös tekemiensä kirjallisuusselvitysten avulla, tässäkin hankkeessa testatuista, pinta-aktiivisten aineiden käytöstä maaperän kunnostuksessa ja laajemmin erilaisiin kunnostusmenetelmiin (Lehtinen, Pöyhönen, Raatikainen & Ylitalo 2014).

Kuva 1. LAMKin ympäristöalan opiskelijoita oli seuraamassa in situ -koekunnostuskohteen putkiston asennustyötä. (kuva: Tarja Asikainen 2013)

Öljysäiliöiden riskienhallintatyökalu

TANKKI-hankkeessa työstettiin myös öljysäiliön omistajien ja valvontaviranomaisten käyttöön soveltuva sähköinen riskienhallintatyökalu, jonka tekemisessä hyödynnettiin LAMKin ympäristö-, tieto- ja mediatekniikan opiskelijoita (Alen 2014). Tämä oli erinomainen projekti tekniikan alalla tapahtuvasta monialaisesta ja poikkitieteellisestä projektitoiminnasta. Opiskelijoita ohjasi projektihenkilöiden ohella heidän vastuuopettajat. Riskienhallintatyökalu on saatavilla Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen verkkosivuilla.

Kuva 2. Näkymä sähköisen riskienhallintatyökalun aloitussivusta.

TANKKI-hanke tuotti suuren määrän oppimista ja opintopisteitä

Hankkeessa kerättiin suuri määrä dataa, jota käytettiin opiskelijoiden harjoitus- ja projektitöiden lähtöaineistona. Hankkeessa on ollut parin vuoden aikana tavalla tai toisella mukana lähes sata opiskelijaa, ja he ovat tuottaneet noin 260 opintopistettä erilaisina opintojaksosuorituksina, harjoitustehtävinä, opinnäytetyönä, työharjoitteluna, riskienhallintatyökaluna, videoina, julisteina ja raportteina.

Projektioppiminen, yhdessä oppiminen sekä poikkitieteellisyys

LAMKissa panostetaan nykyisin entistä enemmän projekteissa oppimiseen, jolloin työelämän haasteet saadaan luontevalla tavalla yhdistettyä opintojaksojen oppimistavoitteisiin. Entistä useammin oppiminen tapahtuu myös ryhmissä ja poikkitieteellisissä tiimeissä, jolloin opintoihin saadaan työelämässä tarvittavaa laaja-alaisuutta.

Lisätietoa TANKKI-hankkeesta.

Kirjoittajat

Sakari Halmemies, yliopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu, sakari.halmemies@lamk.fi

Tarja Asikainen, projektipäällikkö, Lahden ammattikorkeakoulu, tarja.asikainen@lamk.fi

Alen, H. 2014. Lämmitysöljysäiliöiden riskienhallinta Suomessa. Case: TANKKI-öljysäiliöriskihankkeen sähköinen riskienhallintatyökalu. http://www.theseus.fi/handle/10024/77638

Alenius, M., Kanervo, M., Myllärinen, I., Ojanen, J. & Ruuth, S. 2014. TANKKI-hankkeen in-situ –koekunnostus Hollolassa (puhevideo). Video. Lahden ammattikorkeakoulu.

Asikainen, T. & Kärnä, P. 2014. Ennakoi ja karta kalliita öljyvahinkoja – Opas öljysäiliön omistajille ja haltijoille. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu, sarja B, osa 20. Opas.

Halmemies, S., Kanto, H. 2012. TANKKI-hanke vähentää öljyvahinkoriskejä Hämeen maaperässä. Artikkeli. Pelastustieto 8/2012.

Lehtinen, T., Pöyhönen, T., Raatikainen, V. & Ylitalo, S. 2014. In-situ puhtaamman maan ja veden puolesta. Raportti. Hämeen ammattikorkeakoulu.

Moilanen, M., Ahl, E., Tanninen, S. & Vainio, A. 2014. TANKKI-hankkeen in-situ -kohde Hollolassa (tekstitetty). Video. Lahden ammattikorkeakoulu.

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli