Teematoimittajina: Francesca Cucinotta, Centria AMK ja Santeri Koivisto, XAMK.
Miten sovittaa yhteen koulutusviennin arvoketjun eettisyys ja tulonmuodostus sekä aluekehityksen vaatimukset osaavasta työvoimasta?
Opetus- ja kulttuuriministeriön määritelmän mukaan ”koulutusvienniksi voidaan lukea kaikki koulutukseen, koulutusjärjestelmään tai osaamisen siirtoon pohjautuva liiketoiminta, josta muotoillusta tuotteesta tai palvelusta ulkomainen taho maksaa”. Suomi tavoitteleekin kasvua ja lisärahoitusta korkeakoulujen kustannusten kattamiseen esimerkiksi lukuvuosimaksuilla.
Kansallinen Talent Boost 2023–2027 -ohjelma tunnistaa kansainvälisten osaajien potentiaalin Suomelle. Se asettaa tavoitteeksi kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrän kaksinkertaistamisen ja sen varmistamisen, että 75 % opiskelijoista jäisi töihin Suomeen.
Suomessa koulutus on perinteisesti ollut maksutonta ja olemme ylpeitä kattavista mahdollisuuksista kouluttautua sekä perustasolla että ammatillisella ja korkeakoulutuksen tasolla. Ilmaisenkin yleensä joku aina maksaa, ja 2018 Suomi otti käyttöön lukuvuosimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille, kuten hyvin monet muutkin ympäröivät maat. Alun notkahduksen jälkeen kansainvälisten hakijoiden määrä on kuitenkin noussut yli kaksinkertaiseksi aiempaan verrattuna. Nyt ollaan tilanteessa, jossa kysellään resurssien ja laadun perään, koska hakijasta matka varsinaiseksi opiskelijaksi on kuitenkin todella pitkä.
Korkeakoulujen lompakko tarjoilee aina niukkuutta ja kun korkeakoulujen työkalupakkiin tuli mahdollisuus koulutusvientiin, olivat toiveet rahoituksen kasvusta korkealla. Koulutusvienti on kiinnostanut myös mediaa. Värikkäät heitot korkeakoulujen rahastuksesta, ihmiskaupasta sekä ihmettelystä sen osalta, miksi kukaan tänne tulisi tai jäisi töihin, ovat olleet runsaasti esillä.
Niinpä tässä vaiheessa on tärkeää katsoa kollektiivisesti peiliin ja pohtia suomalaisten korkeakoulujen oman toiminnan arvopohjaa. Suhteellisen löyhää lainsäädäntöä on tulkittu koulutusviennin osalta julkisestikin eri tahojen toimesta. Tulkinnan hankaluus ja uusien toimintatapojen ja uusien koulutustuotteiden syntyminen on johtanut tilanteisiin, joissa koko koulutusviennin eettisyys on kyseenalaistettu.
Vastuukysymykset ovat olleet erittäin vaikeasti hahmotettavia, ja jotkut toimijat ovat päättäneet jättäytyä pois koko leikistä. Tässä vaiheessa tulisi varmasti pohtia sitä, miten toimimme virheen sattuessa tai harkintakyvyn pettäessä. Minkälaisia keinoja meillä on yhdessä korjata niitä, ja kenen vastuulla on korjaaminen?
Suomi on luottamusyhteiskunta ja sille arvopohjalle rakentuu myös korkeakoulutuksemme. Olemme ainutlaatuinen maa juuri tästäkin syystä. Globaalissa toiminnassa kuitenkin korostuvat myös lieveilmiöt, kuten koulutusperäisen maahanmuuton väärinkäyttö, erilaisten tahojen saamat taloudelliset hyödyt sekä korkeakoulun mahdollisuudet vaikuttaa ko. ilmiöihin. Uskomme suomalaisten korkeakoulujen todella välittävän opiskelijoistaan ja tahtotilamme on laadukkaan koulutuksen aikaansaaminen ja mahdollisesti sitä kautta arvonluonti toiminta-alueillemme. Toisaalta meidän täytyisi pohtia myös sitä, mitä osaajien houkuttelu toisesta maasta tarkoittaa vähemmän kehittyneille yhteiskunnille, esimerkiksi hoitajien ja lääkäreiden houkuttelussa Suomeen.
Haluamme kutsua sinut kirjoittamaan teemanumeroomme koulutusviennin ilmiöistä. Miten sinä ja korkeakoulusi toimitte ja varaudutte kansainvälisyyden sekä koulutusviennin arvoketjun eettisyyden, tulonmuodostuksen ja aluekehityksen vaatimuksiin? Avainasemassa ovat toimenpiteet, kokemukset, valmiudet ja ratkaisut, joilla te korkeakouluna lunastatte koulutusviennissä antamanne lupaukset eri intressiryhmille ja kuinka maailman onnellisimman kansan arvot toteutuvat toiminnassanne.
Voit valita fokuksesi alla olevista alateemoista, tai jos olemme unohtaneet jotain keskeistä, myös muut alateemat ovat tervetulleita:
1. LAINSÄÄDÄNTÖ
- Miten lainsäädäntö tukee eettistä toimintaa koulutusviennissä?
- Mitä ilmiöitä nykyinen lainsäädäntö on synnyttänyt?
- Mitä lainsäädännöllisiä kehittämiskohteita meillä on eettisen koulutusviennin näkökulmasta?
- Miten eri maissa toimii koulutusvientiä säätelevää lainsäädäntö vs. Suomi.
2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ
- Geopolitiikan kriittiset vaikutukset korkeakoulujen kansainvälisyyden kehittymiseen?
- Kuinka korkeakoulun tulisi huomioida geopoliittinen ympäristö?
- Millä toimenpiteillä korkeakoulu varmistaa toimintansa jatkuvuuden geopoliittisten kriisien varalta?
- Miten huomioida maailmanlaajuinen terveyspalveluiden pula?
- Miten koulutusperäinen maahanmuutto muuttaa väestön vanhenemista ja huoltosuhteen heikkenemistä?
3. TYÖLLISTYMINEN
- Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien mahdollisuudet työllistyä Suomeen?
- Mitä toimia korkeakouluilla ja yrityksillä tulisi olla lupausten lunastamiseen kv-opiskelijoiden työllistymisen osalta?
- Onko korkeakoulutetuilla maahanmuuttajilla mahdollisuuksia työllistyä asiantuntijatehtäviin?
- Mitä toimivia käytäntöjä työllistymisen tueksi on luotu?
- Miten julkinen sektori voi tukea kv-osaajien työllistymistä?
- Mitä annettavaa kv-osaajille on yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseen?
4. MARKKINOINTI
- Kilpailu kansainvälisistä osaajista kiristyy – voisiko eettisyys olla Suomen kilpailukykytekijä?
- Miten varmistaa mielikuvamarkkinoinnin ja lupausten lunastamisen kestävä suhde?
- Minkälaisia viestejä Suomen pitäisi lähettää houkutellakseen kv-opiskelijoita Suomeen?
- Miten toimijat voisivat yhdessä varmistaa eettistä rekrytointia?
5. PALVELURAKENNE
- Minkälaisia korkeakoulun ja toimintaympäristön palveluiden pitäisi olla luodakseen pitovoimaa?
- Mitä korkeakoulunne tukee ja tekee yhteistyötä lähialueen toimijoiden kanssa?
- Miten varmistaa sujuva maahantulo ja suomalaiseen tietoyhteiskuntaan sulautuminen?
- Miten kv-opiskelijat voivat luoda verkostoja ja elämän itselleen Suomessa?
- Tuntevatko kunnat vastuunsa kv-osaajien kotouttamisesta?
- Oppilaskuntien panostukset kv-opiskelijoiden integroitumiseen?
- Perheellisten opiskelijoiden palvelut tarkastelun alla.
Noin 300 sanan abstraktit tulee lähettää teematoimittajille osoitteisiin francesca.cucinotta@centria.fi ja santeri.koivisto@xamk.fi viimeistään 15.5.2024 mennessä. Abstraktin hyväksyntä ilmoitetaan 30.5.2024 mennessä.
Artikkelikäsikirjoitukset kuvineen tulee lähettää teematoimittajille 31.7.2024 mennessä. Toimittajat kommentoivat käsikirjoituksen, minkä jälkeen kirjoittajat viimeistelevät tekstinsä. Palaute artikkeleista lähetetään vastuukirjoittajalle 15.8.2023 mennessä.
Korjattu versio artikkelista tulee toimittaa 31.8.2023 mennessä teematoimittajille. Teemanumero ilmestyy lokakuun puolivälissä viikolla 42.
Asiantuntija-artikkelin enimmäispituus on 10 000 merkkiä, katsauksen 4 000 merkkiä ja vapaamuotoisempien tekstien noin 3 000 merkkiä (välimerkkeineen). Kirjoittaa voi suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
Tarkemmat kirjoittajaohjeet löytyvät www-osoitteesta https://uasjournal.fi/kirjoita-lehteen/kirjoitusohjeet/. Niihin kannattaa tutustua huolellisesti.
Välitäthän kutsua eteenpäin omassa organisaatiossasi ja omissa verkostoissasi.
Vastaa