Hallitus on asettanut ohjelmassaan tavoitteet, joilla Suomesta luodaan avoin ja kansainvälinen, korkeaan osaamiseen ja kestävään kehitykseen perustuva yhteiskunta. Tavoitteet ovat työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen, osaamisen ja koulutuksen uudistaminen, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen vauhdittaminen sekä toimintatapojen uudistaminen.
Osaamisen ja koulutuksen osalta tavoitteena on luoda Suomesta maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Hallituskauden keskeisimmät tavoitteet osaamiselle ja koulutukselle liittyvät oppimisympäristöjen modernisointiin sekä digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksien hyödyntämiseen oppimisessa. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrän sekä koulutuksen keskeyttäneiden määrän halutaan laskevan. Lisäksi tavoitellaan koulutuksen ja työelämän välisen vuorovaikutuksen lisääntymistä, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laadun ja vaikuttavuuden nousua sekä entistä vahvempaa kansainvälistymistä koulutuksessa ja tutkimuksessa.
Hallitus toteuttaa tavoitteitaan kärkihankkeiden kautta. Tutkimustoiminnassa osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeilla pyritään resurssien tehokkaampaan ja vaikuttavampaan hyödyntämiseen. Edelleen tavoitellaan sitä, että kaupallistaminen etenee ja että tutkimuksesta saadaan uutta kasvua Suomeen. Keinoina tavoitteiden saavuttamiseksi nähdään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten työnjaon ja yhteistyön selkeyttäminen sekä osaamisen kokoaminen kilpailukykyisiksi keskittymiksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi kaksi vuotta sitten 10 miljoonan euron erillisrahoituksen ammattikorkeakoulujen työelämälähtöiseen TKI-toimintaan. Erillisrahoituksen taustalla oli jo tuolloin osaamisperusteisen kasvun vauhdittaminen. Ammattikorkeakouluilta pyydettiin esityksiä hankkeiksi, joilla vahvistettaisiin ammattikorkeakoulujen edellytyksiä työelämälähtöiseen opetus-, tutkimus- ja kehitystyöhön. Alueellisen vaikuttavuuden vahvistamiseksi hankkeiden tuli olla riittävän laajoja. Myös yhteishankkeisiin kannustettiin.
Ammattikorkeakoulujen työelämälähtöisen TKI-toiminnan lisäpanostuksen tavoitteena on lisätä ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön laatua ja vaikuttavuutta. Keskeisinä keinoina on nähty henkilökunnan pätevöityminen, TKI-toiminnan vahvempi kytkentä koulutukseen sekä laajamittainen asiantuntija- ja opiskelijavaihdon kehittäminen ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja työelämän välille. Näillä keinoilla tavoitellaan vahvempaa tiedon ja osaamisen siirtoa korkeakoulujen ja työelämän välisessä vuorovaikutuksessa.
Erillisrahoituksella on rahoitettu kaikkiaan 17 hanketta, joista kaksi toteutetaan koko ammattikorkeakoulusektorin yhteisinä verkostohankkeina. Kahden vuoden aikana hankkeissa on saatu paljon aikaan; on mm. järjestetty laajamittaista osaajavaihtoa työelämän kanssa, on verkostoiduttu aiempaa vahvemmin kansainvälisesti ja on kytketty YAMK-tutkintoa tiiviimmin TKI-toimintaan. Ammattikorkeakoulujen TKI-osaajavalmennus on jatkumassa ammattikorkeakoulujen yhteisenä toimintana, mikä on erityisen ilahduttavaa pitkäjänteisen kehittämistyön kannalta. On toivottavaa, että muidenkin hankkeiden osalta erillisrahoituksen päättyessä pystytään luomaan toimintatavat tai rakenteet, joilla hyvät käytännöt saadaan osaksi ammattikorkeakoulujen perustoimintaa, koulutusta ja tutkimusta.
Tässä lehdessä julkaistavia hankkeiden raportteja lukiessa on hyvä pohtia seuraavia kysymyksiä:
- Mitä ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan laatu ja vaikuttavuus ovat?
- Miten ja millaisin toimin tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus saadaan nousuun ammattikorkeakoulujen toimin hallituskauden aikana?
- Miten ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan hyödynnettävyyttä ja kaupallistamista voidaan tehostaa?
- Miten erillisrahoitusta saaneet 17 hanketta parantavat TKI-toiminnan laatua ja vaikuttavuutta kansallisesti ja kansainvälisesti?
Kysymykset ovat keskeisiä kunkin ammattikorkeakoulun nyt pohtiessa seuraavan sopimuskauden 2017–2020 strategisia tavoitteita ja toimenpiteitä. Ammattikorkeakoulujen vahvistuva rooli työelämälähtöisessä TKI-toiminnassa näkyy toivottavasti myös strategisessa päätöksenteossa.
Kirjoittajat
Eeva Kaunismaa, opetusneuvos, Opetus- ja kulttuuriministeriö, eeva.kaunismaa@minedu.fi
Maarit Palonen, opetusneuvos, Opetus- ja kulttuuriministeriö, maarit.palonen@minedu.fi
