Globaalin vastuun sekä kestävän kasvun ja osallisuuden periaatteet osaksi kansainvälistä TKI-toimintaa (GLORE) -hankkeessa on vahvistettu osallistujakorkeakoulujen osaamista työelämälähtöisessä, erityisesti kehittyvien maiden kanssa tehtävässä opetus-, tutkimus- ja kehitystyössä. Artikkelissa kuvataan hankkeen lähtökohtia, toimintatapoja, tuloksia, vaikuttavuutta ja jatkotoimenpiteitä.
Globaali vastuu oli yksi korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian 2009–2015 painopisteistä. Perinteisesti North-South-South (NSS)- ja HEI ICI -ohjelmat ovat olleet korkeakoulujen keskeinen yhteistyömuoto kehittyvissä maissa. Myös GLORE-verkostolla on kokemusta näistä – esimerkiksi Diakonia-ammattikorkeakoulu on samaan aikaan ollut mukana neljässä NSS- ja kahdessa HEI ICI -hankkeessa.
Toisaalta uudet globaalit kestävän kehityksen tavoitteet (Agenda 2030) haastavat kaikki toimijat sektorirajat ylittäviin uudenlaisiin yhteistyökokeiluihin ja mallinnuksiin. GLORE-verkosto omaksui pragmaattiseksi kehikoksi brittitutkija Kate Raworthin kestävän talouden ”donitsimallin”, joka hyödyntää luonnontieteellistä evidenssiä planeetan rajoista tuomalla keskusteluun myös sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden (Raworth 2012 & 2013; myös Kivelä & Hauta-aho 2015). ”Donitsimalli” perustuu Stockholm Resilience Centressä kehitettyyn luonnontieteelliseen Planetary Boundaries -malliin. Taloustieteilijä Raworth kysyy, mikä on ihmiskunnan turvallinen sosiaalinen ja taloudellinen liikkumatila planeetan rajoissa.
GLORE-hankkeessa toteutettiin 50 TKI-asiantuntijavaihtoa Suomen, Nepalin, Tansanian, Swazimaan ja Namibian välillä. Toteutukset rakentuivat toimijoiden intressien ja kohdemaiden tarpeiden kohdatessa temaattisiksi osahankkeiksi. Verkoston muodostivat koordinaattorina Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak), Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak), Saimaan ammattikorkeakoulu (Saimia) ja Kajaanin ammattikorkeakoulu (Kamk). Kohdemaissa toimittiin työpariperiaatteella. Vaihdoista 42 suuntautui Suomesta etelään ja kahdeksan oli etelän kumppaneiden vastavuoroisia vierailuja Suomeen syksyllä 2015.
Kehittyvien maiden kanssa tehtävän yhteistyön mallia tarkennettiin hankkeen aikana. Diakissa aiemmin kehitettyä mallia oli testattu Swazimaassa ja Botswanassa, ja sitä on hyödynnetty myös kansalaisjärjestöhankkeen arviointityökaluna Nepalissa. Humak kehitti hankkeen aikana uuden järjestöjen hanke-evaluaatiomallin. Se perustuu hankkeen aikana kerättyyn tietoon kansalaisjärjestöjen yhteistyötarpeista (Auvinen & Mikkonen 2015). Malli pilotoitiin hyvin tuloksin Tansaniassa.
Miten käsitteet ymmärretään ammattikorkeakouluissa?
Syksyllä 2014 ja keväällä 2015 toteutettiin kyselytutkimus, jossa selvitettiin ammattikorkeakoulujen henkilökunnan ja opiskelijoiden näkemyksiä globaalin vastuun ja kestävän kehityksen edistämisestä ammattikorkeakouluissa. Vastauksia saatiin 210 (henkilökuntaa 103 ja opiskelijoita 107).
Kyselyn perusteella käsitteet olivat tuttuja, mutta niiden rajat koettiin hankaliksi määrittää: globaali vastuu oli kaikkiaan abstraktimpi ja kestävä kehitys käytännöllisempi käsite. Vastauksissa korostui ekologinen kestävyys, mutta myös sosiaalis-kulttuurisen ja taloudellisen kestävyyden merkitys tunnustettiin.
Opiskelijat toivoivat ammattikorkeakouluilta konkreettisia toimenpiteitä, kuten tehokasta kierrätystä, aiheita käsitteleviä verkkokursseja ja hankkeita, opiskelijavaihtoja sekä yhteiskuntavastuun kantamista. Henkilökunta piti tärkeänä asioiden huomioimista kaikilla tasoilla: opetuksessa ja opetussuunnitelmissa, asennetyössä, aluekehityksessä, TKI-toiminnassa ja strategiassa. Kajaanin ammattikorkeakoulun tekemässä toisessa tutkimuksessa (ilmestyy GLOREn loppujulkaisussa) ilmeni myös puutteita hoitoalan opiskelijoiden kestävän kehityksen osaamisessa. Tämä otetaan huomioon tulevassa opetussuunnitelmatyössä.
Vastauksia on hyödynnetty TKI-vaihtoon lähtevien valmennuksessa ja hanketoimintojen suunnittelussa. Tarkempi aineiston käsittely kuvataan loppujulkaisussa, ja aineistoon viitataan myös Turun ammattikorkeakoulun tuottamassa ulkoisessa hanke-evaluaatiossa.
Tuloksia ja vaikutuksia
Vaihtoihin valikoitui sekä kokeneita että uudempia kansainvälisen työn osaajia. Uskoimme, että yksilöiden saadessa kehittää osaamistaan yhteisten tavoitteiden rajoissa tuotetaan kulttuurilukutaitoa ja ennakoidaan työelämän tarpeita. Vaihtoon lähtijät valmennettiin yksilökeskusteluin, verkossa ja vertaisryhmissä.
Seuraavissa esimerkeissä kuvataan hankkeen tuottamaa lisäarvoa yksilöille, ammattikorkeakouluille ja työelämäkumppaneille.
- Yliopettaja Kajaanista ja terveystieteiden tiedekunnan dekaani Swazimaasta analysoivat elintasosairauksien esiintyvyyttä kehittyvissä maissa (julkaistaan 2016).
- Diakin terveysalan lehtori järjesti Matkailijan terveys -seminaarin yhdessä HIV-tukikeskuksen, GSK-lääkeyrityksen, HUS:n ja SPR:n kanssa. Seminaari saa jatkoa vuonna 2016 ja lehtori keskittyy työssään vahvasti kehityskysymyksiin.
- Humak kehitti kansalaisjärjestötyöhön sopivan hanke-evaluaatiomallin, joka on pilotoitu hyvin tuloksin ja pyritään tuotteistamaan 2016 aikana.
- Diakin kirkon alan yliopettaja ja lehtori solmivat Nepalissa yhteistyösopimuksen Luterilaisen maailmanliiton kanssa. Yhteistyö jatkuu globaalin koulutuspaketin ja tutkimustyön myötä. Työhön nivoutuvat muut paikalliset järjestöt ja kumppanikorkeakoulut.
- Saimia kehittää sosiaalialan palvelujen saatavuutta, digitaalisia palveluita ja verkko-opetusta yhdessä Namibian työelämä- ja korkeakoulukumppaneiden kanssa. Rakenne on hankkeen aikana vakiinnutettu ulkoasiainhallinnon ja paikallisten järjestöjen kanssa ja toimeenpano jatkuu tulevana vuonna.
- Diakissa alkaa syksyllä 2016 uusi opintokokonaisuus Prosessional work in the Developing World, johon integroituu hankkeen aikana tuotettua tuoretta opetussisältöä.
- Opiskelijat ovat tuottaneet kaksi opinnäytetyötä, neljä projektityötä, yhden tapahtumatuotannon ja muita teemaa tukevia oppimistehtäviä. Hankkeen suorassa vaikutuspiirissä on kansainvälisten intensiivikurssien, luentojen ja asiantuntijavierailujen myötä ollut satoja hyvinvointialojen opiskelijoita viidessä maassa.
- Diakissa allekirjoitettiin Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus 2050, suomalainen sosiaalinen innovaatio, joka sitoo toimijat todennettaviin tekoihin kestävämmän maailman hyväksi.
- Diakin kielten lehtori Pohjois-Suomesta sai vaihdossaan Nepaliin uutta innostusta työhönsä kansainvälisyyden yhteysopettajana. Kirkon alan lehtori puolestaan käyttää Nepalista saamiaan oppeja aktiivisesti diakonia- ja nuorisotyön opetuksessa. Alumnitoiminnan koordinaattori on nostanut haastattelututkimuksessa näkyväksi naisten ihmisarvoa. Kate Raworthin donitsimallia on hyödynnetty kielenopetuksessa niin asioimistulkkien kuin sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa.
- Ulkoisen viestinnän työkaluista käytössä ovat olleet blogi (gloreproject.blogspot.fi) ja korkeakoulujen omat www-sivut. Sosiaalisessa mediassa (Instagram, Twitter, Facebook) on käytetty hashtagia #gloreproject. Kokemusten ja tulosten esittelyä varten on tuotettu esite, postereita ja 10 videota, joiden avulla näkyvyyttä tullaan vielä lisäämään. Sisäisessä viestinnässä on käytetty Fronter-alustaa, yhteiskirjoittamisalustoja, Padlet-sovellusta ja pilvipalveluita.
TKI-vaihtojen tuloksista on julkaistu tai julkaistaan yksittäisiä tutkimus- ja asiantuntija-artikkeleja (esim. Karvinen 2015; Heusala 2015 tulossa). Alkuvuonna 2016 julkaistaan englanninkielinen kokoava yhteisjulkaisu ja ulkoinen hanke-evaluaatio.
GLORE-verkosto on sitoutunut yhteiseen hankevalmisteluun tulevana keväänä. Kuluvan vuoden aikana arvioidaan parasta tapaa käytännön toteutukseen. Myös muut ammattikorkeakoulut ovat ilmaisseet kiinnostuksensa yhteistyöhön sekä Mikkelissä järjestetyssä Liike-seminaarissa että pienemmässä, asiantuntijavaihtoja sisältäneiden hankkeiden vapaamuotoisessa verkostossa, joka jatkaa toimintaansa LinkedIn-palvelussa.
Globaalin vastuu ja kestävä kehitys ammattikorkeakouluissa – kehittäminen jatkuu
Lopuksi esitetään hankkeen toiminnan perusteella tyypittely, joka kuvaa erilaisia tapoja huomioida globaali vastuu ja kestävä kehitys ammattikorkeakouluissa. Vaaka-akseli kuvaa teemojen lukumääräistä näkyvyyttä ja pystyakseli laadullista syvyyttä. Kuviossa on luonnehdittu neljä tyyppiä:
- ylh. vas. tilanne, jossa teemat eivät ole käytännössä lainkaan näkyvillä
- alh. vas. tilanne, jossa teemoihin on syvennytty yksilötasolla
- ylh. oik. tilanne, jossa teemat ovat runsaasti esillä mutta vailla jäsennystä
- alh. oik. tilanne, jossa teemat ovat jäsentyneet sekä rakenteisiin että arkeen.
Mikään tyyppi ei sellaisenaan kuvaa yksittäisiä korkeakouluja vaan elementtejä eri tyypeistä voi esiintyä eri aikoina. Mallin tavoitteena on antaa kehittämistyökaluja avoimeen tilannearvioon ja jatkotyöskentelyyn. Mallin kehitys jatkuu saadun palautteen ja sisäisen arvioinnin myötä.
Kirjoittajat
Sami Kivelä, lehtori, projektipäällikkö, TM, Diakonia-ammattikorkeakoulu, sami.kivela@diak.fi
Hanna Hovila, lehtori, FM, Diakonia-ammattikorkeakoulu, hanna.hovila@diak.fi
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Lähteet” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
Auvinen, M.-S. & Mikkonen, A. 2015. Selvitys ammattikorkeakoulujen globaalivastuun edistämisestä. Opinnäytetyö. Humanistinen ammattikorkeakoulu.
Heusala, M. 2015. Monenlaiset oppijat maailmalla – oppimisvaikeudet ja niiden tunnistamisen haasteet Tansaniassa. DiakPeda 2 -julkaisu (tulossa). Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu.
Karvinen, I. 2015. Disaster Preparedness in Nepal: Insights and Observations from Literature and Field Work. Science Journal of Public Health. Vol. 3, No. 1, 2015, pp. 138–142.
Kivelä, S. & Hauta-aho, H. 2015. Korkeakoulujen globaalivastuu donitsitaloudessa. UAS Journal 1/2015. Luettu 27.11.2015.
http://www.uasjournal.fi/index.php/uasj/article/view/1655/1579
Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009–2015. Opetusministeriön julkaisuja 2009:21.
Raworth, K. 2012. A Safe and Just Space for Humanity. Can we live within the doughnut? Oxfam Discussion Papers. Oxford: Oxfam International. Luettu 27.11.2015. https://www.oxfam.org/sites/www.oxfam.org/files/dp-a-safe-and-just-space-for-humanity-130212-en.pdf
Raworth, K. 2013. Turvalliset ja oikeudenmukaiset rajat ihmiskunnalle. In: Erik Assadourian & Tom Prugh (project leaders) Maailman tila 2013: onko liian myöhäistä? [Orig. State of the World 2013]. Worldwatch Institute. Helsinki: Gaudeamus.
[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]
