4/2015, Kansainvälisyys, Koulutus ja oppiminen, Tutkimus ja innovaatiot

Ammattikorkeakoulut ja pk-yritykset – kansainväliset innovaatiohankkeet tähtäimessä

Ammattikorkeakoulujen ja pk-yritysten erojen ja yhtäläisyyksien hyödyntäminen innovaatiotoiminnassa

Horizonhub-hanke lähestyi ammattikorkeakoulujen ja pk-yrityskumppaneiden välistä yhteistyötä kansainvälisten innovaatiohankkeiden näkökulmasta. Esimerkkinä kansainvälisistä innovaatiohankkeista mainittakoon EU:n tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -ohjelma, josta rahoitetaan eurooppalaisten verkostojen tutkimus- ja innovointihankkeita 2014–2020. Komissio ostaa näin eurooppalaisilta toimijoilta ratkaisuja yhteisesti tunnistettuihin haasteisiin, jotka liittyvät teollisuuden johtoasemaan mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa, yhteiskunnallisiin haasteisiin tai huipputason tieteen korkeatasoiseen tutkimukseen, tulevien ja kehitteillä olevien teknologioiden soveltamiseen, tutkijoiden liikkuvuuteen sekä tutkimusinfrastruktuureihin.

Horizonhubin kiinnostavin kohderyhmä olivat alueiden kasvuhakuiset, innovatiiviset pk-yritykset. Vastavuoroiset ja tavoitteelliset suhteet pk-yritysten kanssa ovat ammattikorkeakoulujen agendalla muutenkin – liittyyhän se ammattikorkeakoulun lakisääteiseen tehtävään työelämän ja alueiden kehittämisessä sekä laadukkaan korkeakouluopetuksen järjestämisessä.

Kansainvälisen hankevalmistelun neuvotteluissa yritysten ja ammattikorkeakoulujen yhteiselle neuvottelupöydälle on tuotava sekä yrityksen että koulutus- ja TKI-organisaation todellisuus – ja luotava yhteistä todellisuutta. Kukin ammattikorkeakoulu on valinnut profiilinsa ja painopistealueensa, mikä rajoittaa toisinaan yhteistyötä. Toisaalta profiloituminen voi luoda edellytyksiä huippuosaamisen kehittämiseen, joka on parhaimmillaan verkoston hyödynnettävissä. Yhteistyö vaatii sekä yritykseltä että ammattikorkeakoululta, tai ammattikorkeakouluyhteisöltä, kykyä tunnistaa erojaan ja yhtäläisyyksiään, ja hyödyntää näitä tavoitteellisesti.

Ammattikorkeakouluilla on usein hyvinkin merkittävät ja laajat kansainväliset verkostot. Toisaalta on myös erotettava relevantit ja aidot tutkimuskumppanit. Kansainvälisyyden hyödyntäminen ei välttämättä kaikissa aspekteissa realisoidu täysimääräisesti ammattikorkeakoulun opettajien, soveltavan tutkimuksen ja opiskelijoiden arjessa. Jo hakuvaiheessa verkostojen yhteistyökyvyt punnitaan, jotta jokainen osapuoli löytää roolinsa, tavoitteensa ja vaikuttavuutensa.

Esimerkkinä kokeilevasta toiminnasta ja verkoston roolien kehittymisestä toimii Kaakkois-Suomen Team-Finland verkoston kehittäminen, joka liittyy osaltaan ammattikorkeakoulun tavoitteisiin toimia älykkäänä osana verkostoa, tuottaen lisäarvoa ja kohdentaen roolinsa sopivaksi niin korkeakoulun omaan identiteettiin kuin alueen toimijoidenkin dynamiikkaan. Kansainvälisen liiketalouden lehtori toteutti tehtävän, jonka tavoitteet muotoiltiin yhteistyössä ydintoimijoiden kanssa. Kaakkois-Suomen Team-Finland verkoston omaleimaisuutta kehitettiin keräämällä Kaakkois-Suomen Team-Finland yhteyshenkilöiden näkemyksiä Team Finland alueellisen verkoston toiminnan kehitystarpeista ja yhteisestä suunnasta. Oletuksena on, että kun verkoston kokonaisuuden ja siihen liittyvien organisaatioiden toimijuus vahvistuu, kun verkoston jäsenet tunnistavat oman toimijan roolinsa suhteessa muihin ja ympäristöönsä. Team Finland toimijoina ammattikorkeakouluilla voi olla paljon annettavaa, ajaahan maakuvan markkinointi ja pk-yritysten kansainvälinen menestys myös ammattikorkeakoulujen kansainvälistymisen tavoitteita.

Osaamisen kehittämistä asiantuntijavaihtojen avulla

Osana projektia mallinnettiin asiantuntijavaihtoja ammattikorkeakoulujen ja elinkeinoelämän kesken. Erilaisia pilottivaihtoja toteutettiin 25 kappaletta mm. työelämäjaksoina, vastavuoroisina vaihtoina, yritysten edustajien vaihtoina ammattikorkeakouluun sekä kansainvälisinä vaihtoina. Joissakin vaihdoissa oli myös virtuaalisia elementtejä, ja vaihtojen kestot vaihtelivat. Vaihdon prosessissa huomioitiin valinta, valmistautuminen, tavoitteellinen vaihtotapahtuma ja raportointi. Syntyi malleja asiantuntijavaihdoista ja niiden keskeisistä elementeistä ammattikorkeakouluissa.

(klikkaa kuva isommaksi)

Havaintojen mukaan asiantuntijuuden vaihto nähdään toisinaan vain työelämäjaksoina tai ulkomaille suuntautuvinaan opettajavaihtoina, eikä suunnitelmallisuudelle, vastavuoroisuudelle ja jatkuvuudelle anneta painoa eikä resursseja. Hankkeen piloteissa todistettiin, että hyvin valmisteltu, ohjattu ja dokumentoitu vaihto ei vie enempää toteutusresurssia, mutta antaa paljon enemmän hyötyä sekä yksilölle että organisaatiolle. Tavoitteellinen vaihto on mielekäs vaihtoon lähtijälle. Vaihdolla pystytään vastaamaan paremmin ammattikorkeakoulun laajempiin kehittämistarpeisiin. Esimerkiksi Tampereen ammattikorkeakoulussa pilottivaihtoon pääsyn kriteerinä oli linkki johonkin TKI-hankevalmisteluun ja hankesuunnitelman edistäminen.

Asiantuntijavaihdot ovat tärkeitä työelämäkumppanuuksien kehittymisen kannalta. Vaihtojen aikana rakennetaan luottamusta ja henkilötason suhteita, joiden avulla yhteistyö on jatkossa helpompaa. Vaihtoihin osallistuneiden palautteen mukaan vaihdot luovat edellytyksiä hub-toiminnalle ja työelämäkumppanuudelle myös jatkossa. Palautteiden mukaan työelämäyhteistyön sisällyttäminen henkilöiden työnkuvaan olisi ehdottoman hyödyllistä niin henkilökunnan osaamisen kehittämisen ja työssäjaksamisen kannalta kuin myös todellisen työelämälähtöisen korkeakoulutuksen, tutkimuksen sekä uusien innovaatioiden takaajana. Yritysten puolesta kiiteltiin erityisesti jalkautumista yritysten arkeen, kuten esimerkiksi Saimaan ammattikorkeakoulun henkilöiden työpisteen osittaista siirtämistä fyysisesti osaksi Start Up Mill -yritystilaa. Monenlaiset yhteiset kohtaamisen tilat ovat merkityksellisiä. Toiminta kehittyi ja laajentui – myös yhteisen tilan jakaminen jatkuu hankkeen jälkeenkin.

Uutta yhteistyötä ja laadun parantamista – ammattikorkeakoulut pk-yritysten hubina

Voisivatko ammattikorkeakoulut toimia hubina pk-yrityksille sopiviin kansainvälisiin innovaatioverkoistoihin? Kehitteillä on hub-toimintamalli, joka osaltaan edistäisi ammattikorkeakouluyhteisön tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyötä kansainvälisen hankeosaamisen näkökulmasta.

Hub-mallissa tärkeässä roolissa ovat paikalliset, innovatiiviset ja kasvuhakuiset pk-yritykset, yhdistykset ja muut yhteisöt, joilla on halua ja kykyä löytää oma roolinsa kansainvälisessä innovaatiotoiminnassa. Projektissa myös tunnistettiin olemassa olevia, toimivia paikallisia tai kansainvälisiä verkostoja, ja määriteltiin ammattikorkeakoulun roolia näissä, dynaamisissa verkostoissa. Horizonhub-hankkeen näkökulma on, että ammattikorkeakouluilla on merkittäviä paikallisia, toimivia hubeja. Toisinaan näissä hubeissa on myös kansainvälisiä aspekteja. Ammattikorkeakoulujen paikallisissa verkostoissa tapahtuu myös huomionarvoista kokeilevaa toimintaa. Hub-toiminnan edellytyksenä voidaan nähdä ammattikorkeakouluissa tarve kehittää edelleen systemaattisista pragmaattisen tiedon jakamista ja vertaisarviointia, jotta ammattikorkeakouluyhteisön tieto pääsee laajemmin aidosti kumuloitumaan yhteiseksi oppimisprosessiksi. Yritysten, korkeakoulujen ja elinkeinoyhtiöiden toimijoiden erilaisten odotusten hallinta ja yhteiset päämäärät haastavat toimijoita. Tiedeyliopistot tuottavat akateemisesti uutta tietoa, ammattikorkeakoulut soveltavaa tutkimusta ja yritykset kehittävät tuotteita ja palveluita liiketoimintansa parantamiseksi. Roolien on kuitenkin myös keskusteltava keskenään. Itsestäänselvyyksiä ei ole juurikaan. Sopimuksia on solmittava asioiden ennakoimiseksi.

Horizonhub-hankkeessa ajatusta ammattikorkeakoulusta pk-yritysten hankehubina pystyttiin testaamaan. Laajemmin tämä vaikuttaisi edellyttävän systematiikkaa ja resurssien hallintaa. On johdettava yhteistyökumppanuuksien tai asiakkuudenhallinnan prosesseja: tarvitaan näkemystä ja kokeilevaa toimintaa siitä, millaisella roolilla ja systematiikalla korkeakoulu voi tukea kansainvälistyviä, hankeyhteistyöstä kiinnostuneita yrityksiä. Tällä hetkellä yhteistyö liittyy yhteisiin, suurien verkostojen hankehakuihin, joissa myös ammattikorkeakoululla on selkeä, suunniteltu roolinsa. Näin toiminta on vahvasti yritysnäkökulmaista, mutta ei kuitenkaan yrityslähtöistä. Erilaisten intressien yhteensovittaminen on tärkeää, tähän luonnollisesti kuuluvat myös yhteiset päätökset siitä, kuka voi hyödyntää, omistaa ja käyttää mitäkin tietoa tai muuta odotettavaa tulosta ja mikä tieto taas on avointa. Ammattikorkeakouluissa on potentiaalia toimia innovatiivisille pk-yrityksille kumppanina edistäen uusia kansainvälisiä verkostoja, yhteistyötä ja yhteishankkeita, joissa parannetaan maailmaa – ainakin Eurooppaa. Samalla luodaan uutta arvokasta tietoa, referoidaan ja validoidaan uusilla yhteisillä tavoilla soveltavaa tutkimusta sekä parannetaan TKI-toiminnan laatua ja tuotetaan eri osapuolille kaupallisesti hyödynnettäviä liiketoimintamahdollisuuksia.

Horizonhub-hankkeessa syntyi yhteistä ymmärrystä, uusia verkostokumppaneita, yhteisiä hankehakuja, yhteisiä hankkeita, yhteisiä, edelleen kehittyviä malleja. Työ jatkuu. Hankevalmiuksien kehittäminen vaatii työtä. Vaikka ammattikorkeakouluissa mahdollistuu ainutlaatuisella tavalla kokeilevaa kehittämistä, soveltavaa tutkimusta ja hyvin laajaa, jo perinteitä kehittänyttä yhteistyötä, eivät uutuusarvoiset hankeideat ammattikorkeakoulussa tai verkostoissa kasva joka oksalla. Näitä helmiä kuitenkin on olemassa, jotka odottavat vaalijaansa. Soveltavan tutkimuksen ja erilaisten yhteisöjen toimivia verkostoja on kehitettävä entisestään, hankeprosesseja on hiottava, osaamisprofiileja ja metodeja kirkastettava ja tehtävä työtä arvostetun aseman ansaitsemiseksi kansainvälisillä hankeareenoilla. Suomalainen ammattikorkeakouluyhteisö voi ottaa myös yhteisiä edistysaskelia sparraten toisiaan ns. Team Finland-hengessä.

Kirjoittajat

Heidi Myyryläinen, projektipäällikkö, KTM, Saimaan ammattikorkeakoulu, heidi.myyrylainen@saimia.fi

Helena Puhakka-Tarvainen, projektipäällikkö, FM, Karelia-ammattikorkeakoulu, helena.puhakka-tarvainen@karelia.fi

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli