1/2012, Tutkimus ja innovaatiot

Savonia tuottaa kulttuurista hyvinvointia

Suomalainen yhteiskunta on ollut viime vuosikymmeninä voimakkaassa murroksessa. Suomessa on nuoria, jotka voivat huonosti. Äärimmilleen tämä on näkynyt Myyrmäen, Jokelan ja Kauhajoen kaltaisissa murhenäytelmissä. Myös yksinäisyys on tällä ajalle tyypillinen lieveilmiö. Modernin maailman kehittyminen on vähentänyt yhtä tärkeää hyvinvointiin liittyvää tekijää: tunnetta kuulumisesta yhteisöön.

Kulttuurin on katsottu edistävän ihmisen hyvinvointia. Esimerkiksi taidekokemusten on todettu liittyvän parempaan elämänhallintaan. On väitetty, että kulttuuri estää syrjäytymistä, turvaa perinteitä ja elvyttää talouselämää. Aikaisemmin kulttuuri on nähty staattisena ilmiönä, mutta nykyisin se ymmärretään hyvinkin dynaamisena tekijänä.

Viime vuosina julkiseen keskusteluun on noussut käsite palvelumuotoilu. Englanninkielinen service design -termi tarkoittaa palveluiden suunnittelua. Suomessa painotetaan sanaa muotoilu. Palvelumuotoilun ydin on: uusien palveluideoiden, -konseptien, -prosessien ja -ympäristöjen suunnittelu.

Professori Satu Miettisen mukaan palvelumuotoilun prosessi ja työkalut painottavat vahvoja sosiaalisia taitoja, empatiaa käyttäjiä kohtaan, luovuutta ja visuaalista ajattelua. Suunnitteluajattelulla kyetään luomaan käsitteitä, ratkaisuja ja tulevia palvelukokemuksia. Suunnittelijat työskentelevät koordinaattoreina palvelumuotoiluhankkeissa kaikkien sidosryhmien välillä.

Engine-palvelumuotoilutoimisto esittelee kolmivaiheisen palvelumuotoilun prosessin: asiakastarpeen sekä suunnitteluratkaisun tunnistaminen, suunnitteluvaihtoehtojen toteutus ja arviointi. Magerin palvelumuotoilun prosessissa on neljä vaihetta: palveluratkaisujen etsiminen, uusien ratkaisujen luominen, niiden arviointi ja toteutus.

Savonia-ammattikorkeakoulussa on aktiivisesti kehitetty ja kokeiltu palvelumuotoilun menetelmiä erilaisissa hyvinvointia uudistavissa hankkeissa. Näissä hankkeissa ilmenee hyvin kulttuuri dynaamisena hyvinvoinnin edistäjänä. Hyvänä esimerkkinä on PALMU-hanke.

PALMU – palvelumuotoilua ikääntyville

PALMU-hankkeessa on kysymys palvelumuotoilun levittämisestä sosiaali- ja terveysalan toimintoihin. Idean taustalla on Savonian Kuopion Muotoiluakatemian kokemus palvelumuotoilusta ja sen suunnittelumenetelmistä aikaisemmissa projekteissa.

PALMU-tutkimusprojektin tavoitteena on kansalaisia hyödyntävien ikääntyvien itsenäistä suoriutumista tukevien uusien sosiaali- ja terveysalan käyttäjäkeskeisten palvelusovellusten ja – käytänteiden sekä tuotantomallien kehittäminen palvelumuotoilun avulla. Sisältöinä kehittämisessä on itsenäistä suoriutumista tukevien palveluinnovaatioiden ja niiden tuotantotapojen kokeilu.

Hanke toteutetaan eri organisaatiota yhdistävien ikääntyneille suunnattujen käytännön tukipalvelukehitystapausten avulla. PALMUssa on tuotettu ja mallinnettu uudenlaisia tapoja järjestää tukipalveluita ikääntyneille:

  • sairaalahoidon jälkeen
  • kotona asuvien ikääntyneiden ja ikääntyneiden vammaisten itsenäiseen suoriutumiseen
  • ikääntyneille

Tapaustutkimusten soveltaminen helpottaa uusien toimintamallien käyttöön ottamista ja levittämistä. Sairaalasta kotiutettavista ikäihmisistä tehdyt profiilikuvaukset ja pilotoidut palvelupolut ovat kiinnostaneet Kuopion yliopistollisen sairaalan hoitohenkilöstöä. Alustavia kuvauksia toimintatapahtumista on jo käytetty henkilöstön koulutuksessa.

Hankkeessa toteutettiin tiedonkeruuta ja aineiston analyysia. PALMU-workshopeissa oli mukana eri yhteistyöosapuolia. Aineiston ja kokemusten pohjalta kehitettiin muun muassa lautapeli, jonka avulla ikääntyneet ja hoitohenkilökunta keskustelivat pelikorttien innostamana. Syntyi Syke- toimintaidea, ja sitä kehitetään edelleen.

Palvelutuokiot yksin kotona asuville ikääntyneille -projekti on toteutettu yhteistyössä Alina Hoivatiimi Oy:n kanssa. Tavoitteena on tarjota uusille Alinan asiakkaille ideoita yrityksen hoivapalveluista ja niiden mahdollisuuksista. Hankkeessa kokeiltiin muun muassa Skype-palvelua. Siinä yhtenä tavoitteena on hyödyntää palvelumuotoilua kotona asuvien ikääntyneiden arkea tukevien palveluiden kehittämisessä.

Palvelukeskuksen ja seurakunnan työntekijöiden sekä vapaaehtoistyöntekijöiden voimin on toteutettu erilaisia palvelu- ja toimintamuotoja Leväsen palvelutalossa ja Puijonlaakson asukastuvassa. Palvelukeskuksissa asumisen kehittämisessä on myös tavoitteena tuottaa palvelutaloissa asuvien ikääntyneiden viriketoimintaan aktivointimalleja, jotka toteutettiin yhteistyössä Alina hoivatiimi Oy:n kanssa. Ideoinnissa hyödynnettiin osallistujien pääomaa kaikkien palvelukonseptien kehittämisessä.

Palvelumuotoilun menetelmiä on sovellettu esimerkiksi virikekursseilla ja Juhlamielellä- tapahtumassa.

Hankkeessa on toteutettu kaksi Savonian Kuopion Muotoiluakatemian näyttelyä: Elämän rikkautta – ikääntyneiden ITE-taiteilijoiden yhteisnäyttely ja Elämä näkyvissä. Näyttelyyn kerättiin teoksia neljältä Kuopion alueella asuvalta ITE-taiteilijalta. Yhteistyöstä on syntynyt ikääntyneiden ITE- taiteilijoiden tukemista käsittelevä opinnäytetyö. Lisäksi on tehty lähes kymmenen opinnäytetöitä tekstiilin ja vaatetuksen alueelta sekä eri toimintamalleista; esim. tekstiilialan opiskelija teki opinnäytetyönään ikääntyvien ohjaukseen tarkoitetun neuleohjejulkaisun.

Elämä näkyvissä -näyttelyn toteuttivat tekstiilimuotoilun opiskelijat. Tarkoituksena oli saada muotoilualan opiskelijoiden osaaminen esiin palvelumuotoilualalla ja muotoilijat innostumaan palvelujen kehittämisestä.

PALMUssa on mukana runsaasti ammattikorkeakoulun eri koulutusohjelmien opiskelijoita. Hankkeessa toteutettavissa piloteissa opiskelijat saavat käytännön kokemusta ja menetelmällisiä harjoituksia palvelumuotoilun mahdollisuuksista. Samanaikaisesti luodaan sosiaali- ja terveysalan sekä kulttuurialan koulutusohjelmien sisältöihin aineistoa ikääntyvän väestönosan tarpeista ja palveluiden järjestämisestä. Kuviossa 1 on esimerkki ikääntyvän henkilön palvelupolusta ja kokemuksista sairaalan päivystyksessä.

Kuvio 1. Ikääntyvän henkilön kokemus päivystyksen palvelupolussa.
Kuvio 1. Ikääntyvän henkilön kokemus päivystyksen palvelupolussa.

PALMUn tulosten hyödyntämismahdollisuudet ovat monipuoliset. Uusien palvelumallien avulla on mahdollista keventää kunnallisille palveluille aiheutuvia kustannuksia. Uudet palvelumallit tarjoavat erilaisia taloudellisia mahdollisuuksia kolmannen sektorin toimijoille.

Myös tukipalveluihin liittyvät teknologiset ratkaisut tarjoavat mahdollisuuksia sosiaalisen median alueen toimijoille. PALMU tuottaa uusia kevyempiä palvelurakenteita ja -malleja, joilla on merkitystä kansalliselle toimintaympäristön kehittymiselle.

PALMU tuottaa uutta osaamista sekä uusia sosiaalisia ja kaupallisia innovaatioita. Kunnat, tukipalvelujen tuottajat ja yritykset voivat hyödyntää hankkeen tuloksia ja uusia toimintatapoja. Uusien palvelumallien jalkauttaminen aloitetaan jo hankkeen aikana.

Savoniassa on pidetty erittäin tärkeänä toteuttaa hankkeita, joissa kehitetään uusia tutkimus- ja työmenetelmiä käytännön piloteissa. Hankkeet on suunniteltu siten, että niissä opiskelijat pystyvät suorittamaan koulutusohjelman tutkintovaatimuksiin sisältyviä opintosuorituksia.

PALMU-hankkeessa erityisesti sosiaali- ja terveysalan sekä muotoilun opiskelijat ovat keskeisiä. Opiskelijat voivat painottaa yksilöllisiä opintopolkujaan ja syventää osaamistaan erisisältöisissä hankkeissa.

Savonian musiikin ja tanssin yksikössä haetaan myös voimaa ja välineitä muuttuvan työelämän haasteisiin kasvatus-, kuntoutus- ja musiikin aloilla toimiville. Kulttuuria ja hyvinvointia tarjotaan erityisryhmille.

Musiikin erityispedagogiikan koulutusta Kuopiosta

Savonian musiikin ja tanssin yksikkö käynnisti syksyllä 2010 Musiikin erityispedagogiikan osaamiskeskittymä -hankkeen (MEOK). Se pyrkii vastaamaan muuttuvan työelämän haasteisiin järjestämällä musiikin erityispedagogiikan koulutusta eri alojen henkilöstölle. Samalla kehitetään musiikin erityispedagogiikan työskentelytapoja ja osaamista.

MEOK vahvistaa musiikkia työssään käyttävien henkilöiden ammattitaitoa, uudistaa heidän toimintatapojaan ja tukee työllistymistä. Hanke lisää erilaisten oppijoiden, erityisryhmien tasavertaisuutta ja mahdollisuuksia harrastaa musiikkia. MEOK mahdollistaa myös osallistumisen kuntouttavaan musiikkitoimintaan ammattitaitoisessa ohjauksessa.

Musiikin erityispedagogiikan osaamiskeskittymä sisältää kuusi toimintavaihetta: työelämälähtöinen, kaksivuotinen musiikin erityispedagogiikan täydennyskoulutus, erityismusiikkikasvatuksen syventävät opinnot osana musiikkipedagogikoulutusta sekä lyhytkestoisia koulutuksia alan toimijoille. Lisäksi paneudutaan alalla käytettävien materiaalien ja menetelmien kehittämiseen, tuottamiseen ja julkaisemiseen. Koulutuksen aikana rakennetaan alalla toimivien kesken työelämäverkostoja.

MEOK:ssa opiskelee 20 aikuisopiskelijaa ja he suorittavat 40 opintopistettä. Opiskelijat perehdytetään musiikin erityispedagogiikan eri kohderyhmiin, joita ovat mm. vammaiset, koulumaailman erilaiset oppijat, ikäihmiset erityisryhmineen sekä psyyke- ja päihdekuntoutuksen asiakasryhmät.

Koulutuksessa perehdytetään kuntouttavan musiikkitoiminnan ja musiikin erityispedagogiikan toimintatapoihin ja välineisiin. Samalla kehitetään opiskelijoita kohtaamaan eri kohderyhmien tarpeet. MEOK:hon sisältyy 10 opintopisteen ohjattu harjoittelu, joka on tarkoitus toteuttaa opiskelijoiden omalla työpaikalla.

MEOK vastaa monipuolisesti Savonian perustehtävään: opetukseen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöhön (TKI). Jokaisen hankkeeseen osallistujan työn sisältöä, toimintatapoja, kohderyhmiä, menetelmiä ja työskentelyvälineitä tutkitaan työelämälähtöisesti kehittäen.

Hanketoimijat tekevät yhteistyötä myös Kuopion kaupunginorkesterin kanssa. Käytännössä on pystytty madaltamaan kynnystä, jotta kehitysvammaiset kuulijat voivat osallistua mm. klassisen musiikin konsertteihin. Tästä hyvänä esimerkkinä on viime keväänä järjestetty Vivaldin Neljä vuodenaikaa -konsertti. MEOK:n aloitteesta kaupunginorkesteri kohdensi konsertin Pohjois-Savon kuntien kehitysvammaisten palvelukoteihin ja toimintakeskuksiin. Kuopion musiikkikeskuksen konserttisaliin kuulijoita tuli yli viisisataa, joista pyörätuolilla liikkuvia oli vajaa sata.

MEOK-täydennyskoulutus on nostanut esille uuden käsitteen: musiikin erityispedagogiikka. Tällä käsitteellä pyritään korostamaan musiikkikasvatuksen ja musiikkiterapian rajapinnalla olevaa toimintaa. Musiikki, erityispedagogiikka, terapia ja hyvinvointi nivoutuvat luontevasti toisiinsa. Aika näyttää, vahvistaako musiikin erityispedagogiikka asemaansa musiikin kentässä.

MEOK:n päävastuu on Savonialla. Vahvaa yhteistyötä tehdään Kuopion konservatorion kanssa. Konservatorio tunnetaan musiikin erityispedagogiikan valtakunnallisena uranuurtajana. Toinen yhteistyötaho on kirkkomuusikkoja kouluttava Sibelius-Akatemian Kuopion osasto.

Kulttuurin koulutuksen keinoin voidaan edistää hyvinvointia ja terveyttä. PALMU- ja MEOK-hankkeet ovat tässä hyviä esimerkkejä. Varsinkin ikääntyvän väestön kasvu on käynnistänyt useita senioreiden kulttuuritoimintaan liittyvä projekteja. Kulttuurisen tasa-arvon toteutuminen ikääntyvien tai erityisryhmien keskuudessa edellyttää kulttuurin tuomista heidän arkeensa.

Kirjoittajat

Eija Vähälä, opetusneuvos, eija.vahala(at)savonia.fi, Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopion Rouvasväenyhdistys ry

Kaija Sääski, osaamisaluejohtaja, kaija.saaski(at)savonia.fi, Savonia-ammattikorkeakoulu

Jouni Vornanen, tiedottaja, jouni.vornanen(at)savonia.fi, Savonia-ammattikorkeakoulu

Branaghan, R. J. (edt.) 2001. Design by People for People – Essays on Usability. Chicago: Usability Professionals’ Association.

Lavaste, A-E. 2009. ”Haastavaa ja palkitsevaa” -oppimäärän ja opetuksen yksilöllistäminen musiikkioppilaitoksissa. Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopion Musiikki- ja Tanssiakatemia. Opinnäytetyö 2009.

Liikanen, H-L. 2010. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia – ehdotus toimintaohjelmaksi 2010 – 2014. Opetusministeriön julkaisuja 2010:1.

Mager, B. 2004. Service Design – A Review. Köln: Service Design Network.

Miettinen, S. 2007. Designing the Creative Tourism Experience. A Service Design Process with Namibian Craftspeople. Jyväskylä: Gummerus Printing.

Miettinen, S. (toim.) 2011. Palvelumuotoilu – uusia menetelmiä käyttäjätiedon hankintaan ja hyödyntämiseen. Tammerprint Oy.

Miettinen, S. & Koivisto, M. (eds.) 2009. Designing Services with Innovative Methods. Keruu: Otava.

von Brandenburg, C. 2008. Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisistä yhteyksistä. Näköaloja taiteen soveltavaan käyttöön. Opetusministeriön julkaisuja 2008:12.

Muu materiaali:

MEOK-hankkeen aineisto, projektipäällikkö Päivi-Liisa Hannikainen

PALMU-hankkeen aineisto, projektipäällikkö Eija Vähälä

 

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *