2/2013, Koulutus ja oppiminen, Opiskelijat, Tutkimus ja innovaatiot

Tulevaisuuden LAMK-kampus – kohti monitoimijaista, monialaista, monimuotoista ja jaettuja resursseja hyödyntävää yhteisöä

Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK) on monialainen, Lahden alueella viidelle kampukselle sijoittunut noin 5300 opiskelijan korkeakoulu. LAMKissa painoaloina ovat muotoilu, ympäristö ja hyvinvointipalveluiden kehittäminen. LAMKin tavoitteena on kehittää tulevaisuuden pedagogisten ratkaisujen edellytykset täyttävä kampus, joka mahdollistaa aiempaa paremmin integroivan pedagogiikan (Lahden ammattikorkeakoulu, 2012) eli aidosti monialaisen ja vahvasti työelämälähtöisen koulutuksen sekä TKI-toiminnan integroitumisen oppimiseen.

Lahden ammattikorkeakoulussa tulevaisuuden kampusta on lähestytty vahvasti käyttäjien tarpeista, mutta samalla nykytilanteen edellyttämät taloudelliset ja toiminnalliset reunaehdot huomioiden. Tehokas tilankäyttö ja vastuullisuus tilojen käyttöastetta lisäämällä ovat toimintaa ohjaavia tekijöitä. LAMK tavoittelee tulevaisuuden kampuksesta neliömäärältään puolet pienempää kuin mitä tämän hetken hajanaisella kampuksella on käytössä. Tiiviimpi tilallinen ratkaisu syntyy toimintoja ja toimintatapoja kehittämällä – alueen toimijoiden kanssa jaetaan sekä osaamispääomaa että tilaresurssia. Tämä synnyttää myös uuden innovaatioympäristön.

Kuva 1. Monialainen, monitoimijainen ja monimuotoinen kampus.

Tulevaisuuden kampusta on työstetty kaksivuotisessa Päijät-Hämeen liiton rahoittamassa Lahden innovaatiokeskittymähankkeessa, jossa määritellään tulevaisuuden oppimisympäristöä uuden kampuskokonaisuuden luomisen lähtökohdaksi. Hankkeessa luodaan Lahteen, maan viidenneksi suurimmalle kaupunkiseudulle kansallisesti merkittävä innovaatiokeskittymä, jonka ankkuritoimijana on LAMK. Keskittymä rakentuu Lahden elinkeinostrategian mukaisesti käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan mallialueeksi. Mukana on koko innovaatioketju: akateeminen tutkimus, soveltava tutkimus, living labit sekä kaupallisesti hyödyntävä yritystoiminta. Kampus rakentuu Lahdessa Niemen alueelle tiedepuistoon, jonka ympäristössä on alueen korkeakoulutoimintaa, alueellisia kehittäjiä ja paikallisia yrityksiä. Tavoitteena on, että Lahden ammattikorkeakoulu toimii keskitetysti Niemen kampuksella vuoteen 2018 mennessä.

Hankkeen ensimmäisen vuoden aikana on keskitytty vahvaan osallistavaan ja iteroivaan otteeseen, jonka suuntana on erityisesti ollut ammattikorkeakoulun henkilöstö ja opiskelijat, lisäksi määritystyöhön on kutsuttu mukaan sidosryhmiä. Lähtökohtana on ollut tunnistaa käyttäjätutkimuksen kautta tämän päivän oppimisympäristön kontekstia, ympäristöä ja kulttuuria. Yhteiselle tulevaisuustyöskentelylle luo pohjaa ymmärrys siitä millaisena eri alojen ja erityyppisissä opiskelumuodoissa opiskelevat opiskelijat, opetushenkilöstö ja muu henkilöstö oppimisympäristön opiskelunsa ja työnsä kautta näkevät. Yksi työskentelyn keskeisistä muodoista on ollut luotaintutkimus ja siihen kytkeytyvät työpajat. Käyttäjätutkimuksen puitteissa onkin järjestetty yli 20 työpajaa, joihin on osallistunut yli 200 keskeisten käyttäjäryhmien edustajaa.

Käyttäjätiedon ja yhteisen tulevaisuusdialogin pohjalta on syntynyt lamkilainen tulevaisuuden oppimisympäristön tulkinta: Tulevaisuuden oppimisympäristö on avoin, ihmiskeskeinen, monimuotoinen ja monikäyttöinen kampus osana arkea. Kampusvision kehityksessä tätä tulkintaa tarkastellaan ihmisen, toiminnan, tilojen ja kampusalueen näkökulmasta. Keskiössä on käyttäjä – ihminen. Ihmiskeskeisyys ilmenee joustavuutena niin opiskelijoiden valinnan mahdollisuuksissa kuin opetussuunnitelmien rakenteissakin, tukena tarjotaan keinoja yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen ja monipuoliseen ammatillisen kasvun mahdollistamiseen.

Kampus avautuu toimintaympäristöön liittymällä alueen toimintaan, yrityksiin ja niiden kehittämiseen. Kansainvälisyys ilmenee monikulttuurisena sisältönä, yhteisönä ja palvelutarjontana. Kampuksen ovet ovat avoinna kaikille. Aidosti monialainen kampus ja sen torimaiset elementit, kahvilat, vihreys ja monialaisesti sijoitetut toiminnot mahdollistavat suunnittelemattomia, merkityksellisiä kohtaamisia ja uusia ideoita. Kampus on osa arkea, siellä on mahdollisuus asumiseen, lepoon, liikkumiseen, viihtymiseen ja monipuolisiin arjen palvelujen käyttämiseen.

Opiskelu tulevaisuuden kampuksella on monimuotoista, tarjolla on vaihtoehtoja etäopiskelusta lähiopiskeluun, non-stop-opetuksesta yrittäjämäiseen toimintaan ja yksilöoppimisesta ryhmässä oppimiseen. Virtuaaliset ja mobiilit ratkaisut ja materiaalipankit mahdollistavat 24/7 opiskelua ja pedagogiset ratkaisut tukevat monimuotoisuutta aitona vaihtoehtona. Kampuksen monialaisuus ja monitoimijuus tuovat mahdollisuuden valita monipuolisia sisältöjä ja luoda omaa osaamiskokonaisuutta sekä uutta luovia, yhteisiä projekteja.

Tilojen näkökulmasta monialaisuutta ja monitoimijaisuutta tukevat monimuotoiset, muunneltavat ja sulautunutta ja modernia tekniikkaa hyödyntävät tilat. Erilaisiin tarpeisiin soveltuvaa opetustilaa, erityistiloja, yritystiloja ja karkeita tiloja on tarjolla. Elämyksellisyys ja inspiroivuus korostuvat tilallisissa ratkaisuissa: seinät elävät, ulko- ja sisätilan rajat hämärtyvät ja luonto on lähellä. Tilojen lähtökohtana on muunneltavuus ja skaalautuvuus ja ne ovat käytettäviä, esteettömiä ja ergonomisia.

Tulevaisuuden kampus muodostuu toisiinsa kytketyistä rakennuksista, tiiviistä ja selkeästä kampuskokonaisuudesta. Kampusaukio kokoaa toimijoita yhteen ja palvelurakenteet ja palveluiden tarjontaa varten varatut tilat tukevat yhteistoiminnallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kampusaukion ympärille rakennetut rakennukset, tilat ja tekniikka ovat muuntojoustavia ja monikäyttöisiä, erityyppisten käyttäjien tarpeita tukevia. Kampuskokonaisuus on rakennettu toimintokohtaisesti, esim. eri toimijoiden laboratoriotilat löytyvät kaikki samasta paikasta, kirjasto on kaikkien yhteinen ja muutkin palvelut toteuttavat toimintokohtaisuutta. Myös erilaisilla yhteisöillä ja yhdistyksillä on mahdollisuus hyödyntää tiloja toiminnassaan. Yhteiset palvelut tukevat kampuskokonaisuuden toimintaa ja yhteinen infra yhdistää fyysisen ja virtuaalisen kampuksen. Kampus on ekologinen, vastuullisesti ympärivuorokautisessa ja ympärivuotisessa yhteiskäytössä hyvällä käyttöasteella ja tilamäärä on optimoitu. Kampuskokonaisuus on merkittävä osa Lahden Niemen alueen kehittämistä toimintojen sekoittamisen (mixed-use) toimintaperiaatteella alueeksi, jossa yritystoiminta, asuminen ja korkeakoulutus yhdistyvät toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi.

Kuva 2. Työpajailua eri käyttäjäryhmien kanssa eri menetelmiä hyödyntäen.

Hankkeen toisen vuoden alussa on edetty vaiheeseen, jossa käyttäjämäärityksen pohjalta iteroiden luodaan kampuskonseptia arkkitehtisuunnittelun pohjaksi. Meneillään on tulevaisuuden tilatarpeiden pohdinta yhdessä käyttäjien kanssa. On haasteellista määrittää kuinka puoliintuvat kampusneliöt jakautuvat eri tilatyyppien kesken, sillä nyt puhutaan uudesta tavasta toimia. Erilaisia jaettuja resursseja on toki käytetty jo tänä päivänä, mutta muuttujia on tulevaisuuden kampusratkaisussa enemmän. Jaetut resurssit voivat ilmentyä esimerkiksi toimintokohtaisuutena, mikä onkin yksi avainsanoista, jonka tulisi määrittää myös tilojen käyttöä ja toimia niiden suunnittelua ohjaavana elementtinä. Toimintokohtaisuuden toteuttaminen edellyttää ennen kaikkea uudenlaisia, avoimia tapoja tehdä yhteistyötä alueilla, jossa sitä ei perinteisesti ole tehty. Yliopiston, ammattikorkeakoulun ja yritysten jaetut laboratoriot ja niiden yhteiset henkilöstöresurssit voisivat olla yksi toteutus toimintokohtaisuudesta käytännössä.

Monikäyttöiset ja muunneltavat tilat ovat tärkeä seikka tulevaisuuden kampusratkaisuissa, mutta niitä kohti mentäessä korostuvat myös toiminnalliset ja pedagogiset muutokset. Tämä edellyttää toimijoilta avarakatseisuutta ja kykyä luoda ja testata erilaisia uusia ratkaisuja jo tänään samanaikaisesti kampuskehityksen kanssa. Lahden ammattikorkeakoulussa tähän on vastattu myös innovaatiokeskittymähankkeen kautta ottamalla tarkasteluun uudelle kampukselle mukaan otettavat hyvät ratkaisut, uusien mallien kehittäminen ja pilotointi. LAMKissa odotetaan paljon uudelta kampukselta, joka mahdollistaa yhteisöllisen ja uutta luovan verkoston vahvistumisen alueen hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden lähteenä.

Kuva 3. Opettajuuden ympäristöt ja toimintamallit muuttuvat.

Kirjoittaja

Satu Hyökki, projektipäällikkö, Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy, satu.hyokki@ladec.fi

Hannu Kaikonen, projektipäällikkö, Lahden innovaatiokeskittymä, Lahden ammattikorkeakoulu, hannu.kaikonen@lamk.fi

Suvi Nenonen, vanhempi tutkija, Rakennustekniikan laitos, Insinööritieteiden korkeakoulu, Aalto-yliopisto, suvi.nenonen@aalto.fi

Lahden ammattikorkeakoulun pedagoginen strategia 2012-2016. Luettavissa: http://www.lamk.fi/esittely/strategiat/Documents/lamk_pedagoginen_strategia.pdf

Kuvat ja piirrokset

Käyttäjätutkimukseen pohjautuva, opettajuuden muutosta kuvaava piirrossarja. Wakepoint Viestintä. 2013

Kuvakollaasi hankkeen eri työpajoista. Innovaatiokeskittymähanke. 2012

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *