Outi Laatikainen & Silja Keränen
Suomi elää datakeskusalan vauhdikkaan kasvun aikaa. Julkisessa keskustelussa on usein kyseenalaistettu muun muassa syntyvien työpaikkojen ja aluetalousvaikutusten määrää resurssien käyttöön verrattuna. Tästä keskustelusta jää usein puuttumaan Suomeen ja Eurooppaan sijoitettavien datakeskusten merkitys digitaalisessa omavaraisuudessa ja huoltovarmuudessa; erityisesti turvallisuuskriittisten toimintojen käsittely ja säilytys on osa huoltovarmuutta.
Kun datakeskuksiin liittyvä asiantuntijaosaaminen kasvaa Suomessa, se tukee myös kehittyvää puolustusalaa ja kaksikäyttöteknologioiden tavoitteita. Esimerkiksi koodien ja ohjelmistojen optimointi käytettävissä olevien laitteistojen suhteen on osaamista, joka palvelee monia muitakin monipuolista it-osaamista vaativaa toimialaa. Lisäksi EU:lla on tavoite kasvattaa digitaalista omavaraisuutta nykyisen ”alakynnessä ollaan” -aseman korjaamiseksi. Nykyisessä geopoliittisessa ympäristössä tarve kehittää tätäkin eurooppalaisen omavaraisuuden osaa lienee ilmeinen. Osaksi digitaalisen huoltovarmuuden tavoitetta tarvitaan omia datakeskustoimintoja, mutta ensiarvoisen tärkeää on tunnistaa datakeskustoimijat ja datakeskustoiminnan tavat, jotka tätä tavoitetta edistävät.
Datakeskukset osana energiasiirtymää
Toinen tunnistamisen arvoinen näkökulma on datakeskusten rooli energiasiirtymässä. Parhaassa tapauksessa datakeskukset parantavat nykyistä epäsuhtaa sähkön tuotannon ja kulutuksen suhteen sijainneissa, joiden lähellä on vaikkapa suuren volyymin tuulivoimatuotantoa.
Siirtokapasiteetin rakentaminen sähkön siirtämiseksi muualle paitsi maksaa, myös tuottaa häviöitä varsin merkittävissä määrissä. Lisäksi sähkönsiirtokapasiteetin rakentaminen kestää usein pitkään ja se muuttaa maankäyttöä sekä harmillisesti usein lisää metsäkatoa. Eli toimintojen sijoittaminen lähelle tuotantoalueita ja isojen olemassa olevien siirtoyhteyksien ”yläpäähän” vähentää häviöitä ja säästää rahaa.
Mahdollisuus mukauttaa datakeskustoimintoja sähköverkon kapasiteetin mukaan ja esimerkiksi huippukuormia tasoittamaan olisi merkittävässä osassa tasapainoisten teollisten ekosysteemien kehittymisessä. Tosin tällainen toiminta edellyttää sitä, että keskuksessa käsiteltäviä toimintoja pystytään tavalla tai toisella säätämään – turvallisuuskriittisissä tai yhteiskunnan toimintavarmuuden kannalta tärkeissä toiminnoissa tämä ei ihan helposti ole toteutettavissa.
Teollinen ekosysteemi datakeskusten ympärille
Kun datakeskuksen sijainti valitaan siten, että mahdollistetaan ylijäämälämmön ottaminen hyötykäyttöön joko kaukolämmössä tai vaikkapa ruoantuotannossa, keskus toimii parhaimmillaan uuden teollisen ekosysteemin käynnistäjänä. Avainasemassa on datakeskuksen varhaisen vaiheen suunnittelu, sillä suunnitteluvaiheessa valitaan lämmönkeruun toteutustapa.
Tämän asian optimointi vaikuttaa vahvasti siihen, kuinka tehokkaasti lämmön talteenotto voidaan toteuttaa. Kun kaukolämmön tuotantokin muuttuu Suomessa vauhdilla pois polttavista ratkaisuista kohti sähkön hyödyntämistä, uusi teollisuus mukaan lukien datakeskukset tukevat tässä siirtymässä. Lisäksi datakeskusten ympärille voi kehittyä varsin merkittävä teollinen ekosysteemi, jossa eri toimijat toisaalta hyödyntävät ylijäämälämpöä ja samaan aikaa hyötyvät ja hyödyttävät isosti toisiaan.
Kuitenkin, datakeskukset ovat vain yksi ylijäämälämpöä tuottava teollisuuden ala. Myös vedyn tuotanto, selluteollisuus ja moni muukin teollisuus tuottaa tyypillisesti merkittäviä määriä ylijäämälämpöä, vaikka datakeskukset ovat tällä hetkellä julkisen keskustelun keskiössä. Paikallinen toimintaympäristö sisältäen mahdolliset muut ylijäämälämpöä tuottavat ja käyttävät toimijan määrittävät varsin pitkälle sitä, että milloin lämmön keruuseen kannattaa satsata ja milloin on realistisempaa panostaa energiatehokkaaseen jäähdyttämiseen. Toivottavasti näemme lähivuosina kehittyviä ekosysteemejä, joissa teollisuuden ylijäämälämpö on valjastettu vaikkapa paikalliseen sähkön tuotantoon ja ihan uudenlaisiin ruoan tuotannon konsepteihin.
Outi Laatikainen, insinööri (YAMK), erityisasiantuntija ja kiertotaloustiimin vetäjä, Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK), outi.laatikainen(at)kamk.fi
Silja Keränen, DI, projektipäällikkö ja projektityöntekijä vähähiilisyyteen, kiertotalouteen ja datakeskuksiin liittyvissä kehittämishankkeissa, Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK), silja.keranen(at)kamk.fi
Lisätietoa
Konesalien hukkalämmöt hyödyksi -hankkeessa tuotetut materiaalit:
Konesalien hukkalämmöt hyödyksi – Kajaanin ammattikorkeakoulu
Kinnunen, J., Laajala, P, Härkönen, L.S., Ruuttunen, K., Näkkilä, J., Keränen, S., Kerttula, M., Pietarila, J., & Lappalainen, E. (2025). Kirjallisuuskatsaus datakeskusten hukkalämmön hyödyntämisen mahdollisuuksista. Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7522-50-9
Abstract
The number of data centers is increasing in Finland. They are part of digital security and sovereignty and, on the other hand, contribute to the energy transition. Placing data centers close to areas of electricity production makes sense, reducing losses in electricity transmission and preventing deforestation.
There are numerous opportunities for utilizing the excess heat produced by data centers. At best, a diverse industrial ecosystem can develop around them, in which the different actors benefit significantly from each other.
Vastaa