Karo Saharinen & Tanja Kangas
Kyberturvallisuuden koulutus on noussut ajankohtaiseksi aiheeksi yhteiskunnassa ja täten myös ammattikorkeakoulujen opetuksessa. Suomen kyberturvallisuusstrategiassa ensimmäisen pilarin ensimmäinen sana on osaaminen (Paananen et al. 2024, 23). Kyberturvallisuus koskettaa kaikkia ammattikorkeakoulujen koulutusaloja, mutta sen osaamisen kehittämiseen ei ole ollut systemaattista mallia tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmia varten. Usein aihe on sisältynyt opintoihin hajanaisesti, ehkä yksittäisinä opintojaksoina opiskelijan innostuessa aiheesta, mutta ilman selkeää kokonaiskuvaa siitä, millaista osaamisen tasoa opiskelijalta kussakin tutkinto-ohjelmassa edellytetään. Kyberturvallisuuskoulutuksen ja siihen liittyvän yhteistyön kehittäminen ammattikorkeakouluissa -hankkeen keskeinen tavoite oli vastata juuri tähän haasteeseen (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2022).
Hankkeeseen osallistui 14 ammattikorkeakoulua (Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2023), ja sen aikana rakennettiin eri aloille yhtenäiset ja vertailukelpoiset kyberturvallisuuden osaamiskuvaukset, jotka pohjautuivat kansainvälisiin viitekehyksiin ja tutkittuihin työelämän tarpeisiin. Tavoitteena ei ollut luoda uutta tutkintoa tai valmista opetussuunnitelmamallia, vaan tarjota korkeakouluille yhteinen kieli ja välineet, joiden avulla kyberturvallisuusosaamista voidaan tarkastella ja kehittää osana omia tutkinto-ohjelmia.
Laaditut osaamiskuvaukset on tarkoitettu ennen kaikkea opetussuunnitelmatyön tueksi. Ne eivät määrittele, millä opintojaksolla tai millä tavalla kyberturvallisuutta opetetaan, vaan kuvaavat mitä opiskelijan tulee osata eri koulutusaloilla ja missä laajuudessa. Kun osaamistavoitteet on sanoitettu selkeästi ja sidottu opiskelijan omaan alaan, kyberturvallisuus lakkaa olemasta irrallinen vaatimus ja muuttuu luontevaksi osaksi ammatillista kompetenssia.
Tutkinto-ohjelmien kehittäjät saavat kuitenkin itse päättää:
- jätetäänkö tietoisesti jotain osaamistavoitteita pois opetussuunnitelmasta
- integroituvatko osaamiskuvaukset osaksi olemassa olevia opintojaksoja
- tarvitseeko aihe lisätä opetussuunnitelmaan erillisenä opintojaksona
- painotetaanko teknisiä, organisatorisia tai inhimillisiä näkökulmia koulutusalan tarpeiden mukaan.
Näin osaamiskuvaukset toimivat rakennuspalikoina, joita voidaan hyödyntää eri tavoin eri korkeakouluissa ja koulutusaloilla – ilman pakkoa yhtenäisen toimintamalliin sovittamisesta. Näin kukin korkeakoulu säilyttää akateemisen vapautensa päättää mallin, miten huomioi aiheen opetussuunnitelmissaan.
Pilotit testasivat osaamistavoitteet eri oppimisympäristöissä
Osaamiskuvausten rinnalla kehitettiin ja pilotoitiin opintojaksoja ja oppimateriaaleja tiiviissä yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kesken. Pilotit toimivat testipenkkinä sille, miten osaamistavoitteet voidaan saavuttaa erilaisissa tutkintorakenteissa ja oppimisympäristöissä.
Pilottien kirjo oli laaja ja kattoi useita koulutusaloja (ks. taulukko 1). Yhteistä niille oli käytännönläheinen toteutustapa: laboratorioharjoitukset, simulaatiot ja projektityöt olivat keskiössä. Opiskelijapalautteiden perusteella juuri nämä menetelmät koettiin motivoiviksi ja oppimista tukeviksi. Ne auttoivat opiskelijoita yhdistämään kyberturvallisuuden oman alansa ammatillisiin tilanteisiin sen sijaan, että aihe olisi jäänyt abstraktiksi teoriaksi.
Taulukko 1. Pilotoidut opintokokonaisuudet
| Opintokokonaisuus | Materiaalin sijainti (urn.fi -> aoe.fi) |
| Kaikkien opiskelijoiden pilotti | https://urn.fi/urn:nbn:fi:oerfi-202509000000804_4 |
| IoT: Kyberturvallisuuden perusteet | https://urn.fi/urn:nbn:fi:oerfi-202509000000813_3 |
| Eettinen hakkerointi | https://urn.fi/urn:nbn:fi:oerfi-202508000000663_6 |
| Tietoverkot: tunkeutumistestaus | https://urn.fi/urn:nbn:fi:oerfi-202508000000663_6 |
| Ohjelmistoturvallisuus | https://urn.fi/urn:nbn:fi:oerfi-202510000000892_5 |
| Kyberturvallisuus ja tietosuoja | https://urn.fi/urn:nbn:fi:oerfi-202509000000807_1 |
| Automaatio | https://urn.fi/urn:nbn:fi:oerfi-202509000000809_9 |
| Rakentamisen tiedonhallinta | https://urn.fi/urn:nbn:fi:oerfi-202510000000887_2 |
| Robotiikka | https://urn.fi/urn:nbn:fi:oerfi-202508000000762_6 |
| Terveys- ja hyvinvointiteknologian työpaja | https://urn.fi/urn:nbn:fi:oerfi-202509000000782_0 |
| Sosiaali- ja terveysalan kyberturvallisuus | https://urn.fi/urn:nbn:fi:oerfi-202509000000810_6 |
Opiskelijapalaute auttoi opettajaa arvioimaan osaamiskuvauksen realistisuutta. Saatu palaute otettiin huomioon useammassa osaamiskuvauksessa ja niitä säädettiin soveltuvasti. Tulokset osoittivat myös, että samat osaamistavoitteet voidaan saavuttaa hyvin eri tavoin. Tämä vahvistaa ajatusta siitä, että yhtenäiset osaamiskuvaukset eivät pakota yhdenmukaistaviin ratkaisuihin, vaan ne voi saavuttaa moninaisilla pedagogisilla lähestymistavoilla jättäen päätäntävallan aihetta opettavalle opettajalle ja korkeakoululle.
Avoimet materiaalit mahdollistavat jatkohyödyntämisen
Kehitetyt ja pilotoidut oppimateriaalit on julkaistu Avointen oppimateriaalien kirjastossa (aoe.fi, hakusana: kyber), mikä mahdollistaa niiden hyödyntämisen ammattikorkeakoulukentässä. Tämä tukee opetussuunnitelmatyötä käytännön tasolla: korkeakoulujen ei tarvitse aloittaa tyhjästä, vaan ne voivat soveltaa ja muokata materiaaleja omiin tutkintoihinsa sopiviksi.
Kaikissa osallistuvissa ammattikorkeakouluissa järjestettiin sisäisiä tilaisuuksia, joissa hankehenkilöstö perehdytti oman organisaation opettajia ja asiantuntijoita kehitettyihin osaamiskuvauksiin ja materiaaleihin. Varsinainen vastuu niiden hyödyntämisestä jää kuitenkin korkeakouluille itselleen. Tämä on tietoinen ratkaisu: opetussuunnitelmatyö on strateginen kysymys, joka edellyttää paikallisia valintoja.
Kyberturvallisuus osaksi laaja-alaista ammattiosaamista
Tulosten perusteella voidaan suositella, että kyberturvallisuus sisällytetään laaja-alaisesti eri alojen opetukseen. Kyse ei ole vain teknisestä turvallisuudesta, vaan työelämässä tarvittavasta osaamisesta, joka liittyy toimintavarmuuteen, tietosuojaan, riskienhallintaan ja vastuulliseen toimintaan digitaalisessa ympäristössä.
Kun korkeakoulut hyödyntävät hankkeessa kehitettyjä osaamiskuvauksia ja materiaaleja opetussuunnitelmatyössä, ne voivat kansallisesti varmistaa kyberturvallisuusosaamisen työelämävastaavuuden ja reagoida ketterästi toimintaympäristön muutoksiin. Samalla vahvistetaan koko yhteiskunnan digitaalista turvallisuutta – tutkinto kerrallaan.
Kirjoittajat
Karo Saharinen, FT, koulutusvastaava, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, karo.saharinen(ati)jamk.fi,
Tanja Kangas, TaM, FM, lehtori, Oulun ammattikorkeakoulu, tanja.kangas(at)oamk.fi
Lähteet
Jyväskylän ammattikorkeakoulu. (2023). Kyberturvallisuuskoulutuksen ja siihen liittyvän yhteistyön kehittäminen korkeakouluissa. https://www.jamk.fi/fi/tutkimus-ja-kehitys/tki-projektit/kyberturvallisuuskoulutuksen-ja-siihen-liittyvan-yhteistyon-kehittaminen-korkeakouluissa
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2022). Kyberturvallisuusalan koulutusta kehitetään korkeakoulujen yhteistyönä – myös informaatiopsykologista tutkimusta vahvistetaan. https://okm.fi/-/kyberturvallisuusalan-koulutusta-kehitetaan-korkeakoulujen-yhteistyona-myos-informaatiopsykologista-tutkimusta-vahvistetaan
Abstract
The project “Developing Cybersecurity Education and Related Collaboration in Universities of Applied Sciences” involved 14 universities of applied sciences. Project started in the Spring of 2023 and concluded at the end of 2025. The project produced standardized and comparable competence descriptions for different fields, based on international cybersecurity frameworks and researched industry needs. Using these competence descriptions as a foundation, the participating universities collaboratively developed training content and teaching methods. The piloted learning materials are available for use across the universities of applied sciences through the open learning material library (aoe.fi). According to student feedback collected from the pilot study modules, practical laboratories, simulations, and project work increased student motivation and improved learning outcomes. Based on these results, it is recommended that cybersecurity be broadly integrated into the teaching of various degrees.
Throughout the project, each participating university organized internal sessions where project personnel familiarized their institution’s staff with the developed competence descriptions and learning materials. It is now the responsibility of the universities to determine how to incorporate the project’s ready-made learning materials into their curriculum design. This offers degree programmes a national opportunity to ensure that cybersecurity competencies align with labour market needs and to respond quickly to the challenges of a rapidly changing operational environment, thereby supporting the digital security of society as a whole.
Vastaa