Paula Risikko
Suomalaisessa kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallissa turvallisuudesta ja yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä.
Yhteistyössä edellä mainittujen tahojen kanssa huolehditaan kokonaisturvallisuuden perustekijöistä, kuten johtamisesta, EU- ja kansainvälisestä yhteistyöstä, maamme puolustuskyvystä, sisäisestä turvallisuudesta, taloudesta, infrastruktuurista, huoltovarmuudesta, väestön toimintakyvystä ja palveluista sekä väestön henkisestä kriisinkestävyydestä.
Yhteistoiminnan lähtökohtana on eri toimijoiden yhteinen tilannekuva, jonka määrittelemiseksi tarvitaan monipuolista tietoa. Turvallisuuden tekemiseen tarvitaan myös osaamista, jonka varmistamiseksi tarvitaan laadukasta koulutusta. Suomen turvallisuusympäristön muutoksessa korkeatasoisen osaamisen merkitys korostuu sekä turvallisuuden ja varautumisen että turvallisuuden uhkien torjunnan näkökulmista.
Varautumis- ja turvallisuustaitoja tarvitsevat kaiken ikäiset. Taidot ovat tärkeitä, ei vain oman turvallisuuden vuoksi, vaan koko yhteiskunnan turvallisuuden varmistamiseksi. Nämä taidot ovat keskeinen takuu sille, että kykenemme toimimaan myös poikkeusoloissa. Naisten Valmiusliitto on vuonna 1997 perustettu valtakunnallinen yhteistyöjärjestö, joka järjestää kaikille naisille avointa varautumis- ja turvallisuuskoulutusta. Se myös kytkee yhteen kymmenen nimenomaan naisten vapaaehtoista maanpuolustus- ja kokonaisturvallisuustyötä tekevää jäsenjärjestöä. Niissä toimii tällä hetkellä yli 100 000 naista. Kynnys osallistumiseen on haluttu tehdä hyvin matalaksi. Siksi aktiiviseen aluetoimintaan panostetaan ja siitä vastaavat alueneuvottelukunnat.
Liiton tehtävänä on kehittää naisten turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä myös lisätä naisten mahdollisuuksia toimia poikkeusoloissa yhteiskunnan hyväksi. Valmiusliiton pääasiallinen toiminta on varautumiseen ja turvallisuuteen liittyvien harjoitusten ja koulutusten järjestäminen. Esimerkkejä alkuvuoden 2026 koulutuksista ovat Porissa järjestettävä päivän mittainen kurssi varautumisesta sähkökatkoksiin ja Vekaranjärvellä toteutettava JohdaNASTA-koulutus, jonka jälkeen osallistujat ymmärtävät, miten omassa harjoitustehtävässä toimitaan ja miten se on osa NASTA-harjoituksen kokonaisuutta. Kurssilla keskitytään ihmisten johtamiseen sekä viestintään ja vuorovaikutukseen osana johtamistyötä.
Naisten Valmiusliiton yhtenä tavoitteena on, että opetuksessa ja tutkinto-ohjelmissa kaikilla Suomen koulutusasteilla olisi turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä opintokokonaisuuksia ja harjoituksia. Siten nämä taidot kehittyisivät kaikille – pienestä pitäen. Esimerkiksi juuri ammattikorkeakoulut ovat opetussuunnitelmiensa osalta itsenäisiä ja voivat sisällyttää valmiuteen ja kokonaisturvallisuuteen liittyviä opintojaksoja tai -kokonaisuuksia niin tutkintoihinsa kuin osaksi täydennyskoulutustoimintaa ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämistä. Niin kannattaa nyt myös tehdä. Toteutuksia on tarkoituksenmukaista suunnitella ja laittaa tarjolle yhteistyössä maamme monipuolisten maanpuolustus- ja kokonaisturvallisuuteen kouluttavien järjestöjen kanssa. Myös Naisten Valmiusliitto on tukenanne.
Paula Risikko, Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja, Eduskunnan 1. varapuhemies, kansanedustaja, terveystieteiden tohtori
Vastaa