Voimattomuuden vastustaminen on kriisinkestävyyden kehittämistä

UAS Journal haluaa tarjota amk-verkoston tutkijoille, kehittäjille ja kumppaneille mahdollisuuden julkaista lehdessä kerran vuodessa sellaisia ajankohtaisiin aiheisiin kytkeytyviä artikkeleita, joiden ympärille ei luontevasti muodostu varsinaista teemaa. Tällä kertaa avoimeen numeroon toivottiin erityisesti maanpuolustukseen, kokonaisturvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä kirjoituksia, kun ennakkoon ajateltiin tarjonnan olevan liian vähäistä varsinaisen teemanumeron tarpeisiin. Olimme arveluissamme väärässä.

Tarjotut abstraktit ja artikkelit osoittivat ammattikorkeakoulukentän olevan hereillä myös Euroopan ja globaalin muuttuneen turvallisuustilanteen osalta. Ketterästi ja innovatiivisesti niin tutkintotavoitteisessa koulutuksessa kuin hankkeissakin on nähty mahdollisuus lisätä osaamista ja liittyä suurempiin verkostoihin isänmaamme puolustamiseksi, oli kyse sitten kovan ytimen teknologioista tai henkisen kriisinkestävyyden lisäämisestä. Kokonaisturvallisuus, teknologiaratkaisut, kyberuhat ja kriisinhallinta näkyvät erityisesti YAMK-tutkintojen tarjonnassa. Opiskelupaikkoja on varattu kaukonäköisesti eri koulutustaustasta tuleville, kuten vaikkapa turvallisuusjohtamista medianomitutkinnon suorittaneille.

Viimeistään tämä teemanumero osoittaa, että ammattikorkeakoulut ovat valmiita toimimaan nopeasti ja että niiden asenne maanpuolustusyhteistyöhön on hyvin positiivinen. Kun ammattikorkeakoulut muodostavat merkittävän, vajaan 200 000 opiskelijan, opettajan ja tukipalveluissa toimivan yhteisön, ei ole samantekevää, miten ne toimivat ja miten niiden potentiaali ymmärretään hyödyntää. Juuri ammattikorkeakoulujen kannattaa viestiä, etteivät teknologia ja tietojärjestelmien ehdoilla toimivat prosessit riitä yksin ratkaisemaan kriisejä. Tärkeää on kaikin voimin edistää niin opiskelijoiden kuin henkilökunnankin kykyä toimia paineen alla, selviytyä häiriöistä ja palautua niistä. Mutta suositaanko nykypäivänä riittävästi oman kokemuksen, oikeudentunnon ja maalaisjärjen käyttöä?

Toimijuus kunniaan

Saksalaisen sosiologi Hartmut Rosan (2026) mukaan nykyihminen on voimaton, koska hänen käytöstään kahlitsevat algoritmit, kaavakkeet ja sovellusten vakioidut valikot. Vaikka ne tuovat ennustettavuutta ja yksinkertaistavat taloudellista mitattavuutta, niillä on kova hinta: ihminen ei koe itseään toimijaksi, vaan kasvottoman protokollan toteuttajaksi. Hänen arvostelukyvyllään, harkinnallaan ja intuitiollaan ei ole merkitystä. Ihmisestä tulee onneton, kun hänellä ei ole liikkumavaraa ja kun hän kokee olevansa ainoastaan suorittaja ja byrokraattisten vaatimusten toteuttaja. ”Elämä tarkoittaa toimintaa”, Rosa sanoo kirjassaan Situation und Kostellation. Siksi ammattikorkeakoulujen varautumisessa ja resilienssin vahvistamisessa on kyse myös ihmiskuvasta: kenen tai minkä ehdoilla opiskelijan tai työntekijän toimijuutta lisätään tai kavennetaan.

Yksilöiden ja vapaaehtoisuuden merkitystä korostetaan niin yhteiskuntamme puolustamisessa kuin häiriö- ja kriisitilanteista selviytymisessä. Kuten dosentti Teija Sederholm (2025) muistuttaa, kaikilla suomalaisilla on perustuslain mukaan maanpuolustusvelvollisuus. Jokaisen kansalaisen toimintakykyä, tietoa, taitoa ja turvallisuutta vahvistava asenne muodostaa yhteiskunnan kriisinkestävyyden perustan. Kun kansalaisia pidetään virallisessa puheessa yhä tärkeämpinä turvallisuustoimijoina, ammattikorkeakoulujenkin roolissa voisi korostua entistä enemmän teorian ja käytännön yhdistäminen ihmisen toimijuuteen kasvamisessa. Sekä opiskelijat että henkilökunta nähdään tällöin oppivina, kykenevinä ja moraalisiin valintoihin pystyvinä eikä ennalta määrättyjen pikku lokeroiden täyttäjinä. Rosan (2026) mukaan tällainen lisää myös opiskelu- ja työhyvinvointia.

Etua vai haittaa sirpaloitumisesta

Näyttää ilmeiseltä, että suurin osa ammattikorkeakouluista on liittynyt johonkin maanpuolustukseen tai turvallisuuteen liittyvään laajempaan verkostoon. Hämeen ammattikorkeakoulu ja Metropolia ovat Digital Defence Ecosystemin ja Riihimäen kaupungin perustaman innovaatioekosysteemin Defence Innovation Network Finlandin jäseniä, Savonia-ammattikorkeakoulun ja Kuopion kaupungin yhteistyönä on perustettu Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus siviiliyhteiskunnan kriisinkestävyyden vahvistajaksi. Turun ammattikorkeakoulussa on tutkittua tietoa käytäntöön soveltamisen tutkimusryhmä Cyber and Hybrid Resilience, Laurea on perustanut tutkimusohjelman Yhtenäinen turvallisuus, jonka lähtökohtana on sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden keskinäinen sidonnaisuus turvallisuusympäristön jatkuvasti muuttuessa. Lisäksi lähes kaikilla ammattikorkeakouluilla on kahdenvälinen yhteistyösopimus Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa ja lukuisia kansainvälisiä kumppaneita.

Kun meillä ammattikorkeakoulut ovat luoneet verkostojaan ja valinneet painopistealueitaan alueellisista lähtökohdista, lopputulos näyttäytyy hieman hajanaiselta kokoelmalta sinänsä päteviä ja perusteltuja teemoja. Pasi Hario (2025) on arvellut, että ymmärrys kokonaisturvallisuudesta muodostuu eri ammattikorkeakoulujen tutkimusfokusten ja lähestymistapojen kohtauspisteissä.

Ruotsissa on kuitenkin päädytty huomattavasti strategisempaan otteeseen kuin odottamaan Suomen tavoin hieman passiivisesti kohtauspisteiden järjestymistä. Kolme vuotta sitten siellä perustettiin 37 yliopiston ja korkeakoulun yhteinen Campus totalförsvar eli kokonaispuolustuksen kampus vahvistamaan osaamista koulutuksen ja tutkimuksen avulla. Tarkoituksena on saada niin akateeminen maailma kuin viranomaiset, elinkeinoelämä ja siviiliyhteiskunta tekemään yhteistyötä yhdessä ja samassa verkostossa.

Kampuksen toimintaa ohjaa viiden yliopistorehtorin, rehtorineuvoston nimeämän jäsenen ja opiskelijaedustajan muodostama johtoryhmä. Sen lisäksi kampuksen toimintaan kuuluvat elinkeinoelämän ja viranomaistahojen kanssa pidetyt kumppanifoorumit sekä tarkkailijaryhmä, jonka tarkoituksena on varmistaa kampuksen juurtuminen osaksi kokonaispuolustuksen muuttuvaa kenttää. Siinä missä Suomessa toimitaan paikallisesti, Ruotsissa painotetaan yhden yhteisen alustan merkitystä korkeakoululaitoksen ja koulutusalojen välisen yhteisen äänen luomiseksi.

Vaikka yhteisen kokonaispuolustuksen kampuksen idea kuulostaa kaikin tavoin kannatettavalta ja perin ruotsalaiselta yhdessä tekemisen ja päättämisen kulttuurilta, monesti suurten koalitioiden haittapuolena on hidasliikkeisyys. Emme siis tiedä, onko suomalainen hajamalli lopulta etu vai haitta. Ruotsin ratkaisua ja sen tuloksia kannattaa kuitenkin pitää silmällä myös ammattikorkeakoulukentällä. Maanpuolustustahto on meillä hyvin korkealla tasolla, ja ammattikorkeakoulut tavoittavat varsinkin toisen asteen jälkeistä nuorisoikäluokkaa paremmin kuin mikään muu instituutio. Se jos mikä on vahvuutemme.

Hyödyntämätön potentiaali

Kuten Teija Sederholm (2025) on todennut, suomalaiset ovat erittäin kiinnostuneita vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. Maamme kansalaiset haluavat oppia uutta ja vahvistaa jo olemassa olevaa osaamistaan. Tämä näkyy muun muassa maanpuolustukseen liittyvään koulutukseen osallistumisena. Suuri määrä aktiivisia ihmisiä toimii viikosta toiseen motivoituneina järjestämässä maanpuolustukseen liittyvää koulutusta ja tapahtumia vapaa-ajallaan.

Ammattikorkeakouluissa on suuri määrä potentiaalia, jos vielä naisten kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen osattaisiin kytkeä osaksi ammattikorkeakoulujen opintoja vaikkapa yhteistyössä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kanssa. Hyvä alku on tutustuminen Naisten Valmiusliiton tuoreeseen selvitykseen Mitä suomalaiset naiset ovat valmiita puolustamaan? (2025). Tieto on tässäkin tuntumaa arvokkaampaa!

Tämän UAS Journalin artikkelit, katsaukset ja puheenvuorot on jäsennetty lukijoita varten kolmeen eri kategoriaan:

• kova puolustusteollisuuteen liittyvä ydin, muun muassa kaksikäyttöteknologiat ja mobiilirobotiikka
• kokonaisturvallisuuteen ja resilienssiin liittyvät kehittämishankkeet ja keinot vahvistaa ihmisen psyykeä kriisitilanteissa
• ajankohtaisartikkelit, jotka eivät liity kokonaisturvallisuuden teemaan, mutta kiinnostavat lukijoita juuri nyt.

Lopuksi numerossa on lyhyempiä puheenvuoroja ja katsauksia, joiden tarkoituksena on nostaa esiin yhteistyökumppaneiden roolia ja muistuttaa maanpuolustuksen kytkeytymistä merkityksellisinä pitämiimme arvoihin ja kulttuuriin.

Tämän numeron myötä toivomme vilkasta keskustelua, yhteisiä tapahtumia ja maailman muuttamista paremmaksi teko kerrallaan.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS

Vasara ja nauloja – kansainvälisyys toimintatapana vaatii valintojen tekemistä ja oikeat työkalut

Korkeakoulujen kansainvälistymisen kaksi dimensiota

Ammattikorkeakoulujen uusi kehitysvaihe

Ammattikorkeakoulut kasvun moottoreina