Lotta Linko, Marika Puputti, Iina Rautasalo & Kirsi Viitanen
Miten jaetulla pedagogisella johtamisella voidaan tukea työelämäläheisen oppimisympäristön rakentamista ja opiskelijan osaamisen kehittymistä? Yksi ratkaisu on tiimi- eli yhteisopettajuus, jossa opettajat ja asiantuntijat osallistuvat tasapuolisesti oppimisen ja opetuksen suunnitteluun, toteutukseen, arviointiin, kehittämiseen, neuvotteluun ja työnjakoon. Yhteistyötä pitää ohjata jaetulla visiolla ja tavoitteellisella kehittämisellä.
Artikkeli perustuu Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) laatujärjestelmäauditoinnin vertaisoppimiseen, jossa kumppanina oli Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK). Vertaisoppimisen teema oli yhteisopettajuus, jota käsiteltiin yhteisöllisesti osallistavin menetelmin. Vertaisoppimisen tulosten mukaan jaettu pedagoginen johtajuus on keskeinen tiimiopettajuuden menestystekijä. Molemmissa ammattikorkeakouluissa johtamista tukee jatkuvan kehittämisen PDCA (Plan, Do, Check, Act) -malliin perustuva laatujärjestelmä.
Jaettu pedagoginen johtaminen ja yhteisopettajuus
Jaetun pedagogisen johtajuuden käsitteessä johtajuudella ei tarkoiteta nimikettä, asemaa, arvoa tai toimintaa, vaan kyse on yhteisön ominaisuuksista. Termillä pedagoginen puolestaan viitataan oppimisprosesseihin ja niihin liittyvään tietojen ja taitojen jakamiseen. Jakamisella tarkoitetaan yhteisiä visioita, tavoitteita, käytänteitä, strategioita sekä sisältöjä. (Jäppinen ym. 2011, 200-201.)
Pedagoginen johtaminen voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: pedagogiikan johtamiseen, asiantuntijayhteisön johtamiseen ja pedagogisesti johtamiseen. Pedagogiikan johtamiseen kuuluu esimerkiksi osaamistavoitteiden, sisältöjen ja työskentelytapojen johtaminen. Asiantuntijayhteisön johtamisessa luodaan edellytykset laadukkaalle pedagogiselle toiminnalle, osaamiselle ja toimintakulttuurille. Keskeistä on, miten työyhteisö osallistuu toiminnan ja tavoitteiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Pedagogisesti johtamisessa on kyse siitä, miten asiantuntijayhteisön omia oppimisprosesseja ohjataan ja tuetaan ja miten oppimisen rooli ymmärretään osana toimintakulttuuria. (Jalkanen 2020, 38-45.)
Yhteisopettajuuden hyötyjen tunnistamisella ja tunnustamisella on vaikutusta siihen, miten yhteisopettajuutta tuetaan korkeakouluissa, jotka perinteisesti perustuvat yksin tekemiseen. Jotta yhteisopettajuutta tuettaisiin, on korkeakouluyhteisön koettava sen hyödyttävän koko organisaatiota. (Minett-Smitha & Davisb 2020, 591.)
Yhteisopettajuuden myötä opettajien työhyvinvointi paranee, opettajien ammattitaito kehittyy ja opiskelijan on helpompi hahmottaa kokonaisuuksia ja saada yksilöllistä ohjausta. (Kokko ym. 2020, 45, 55.) Haasteita yhteisopettajuudelle aiheuttavat esimerkiksi yhteisen suunnittelun aikatauluttaminen, erilaiset käsitykset opettamisesta ja oppimisesta sekä valtasuhteet opettajatiimien sisällä (Morelock ym. 2017, 187).
Yhteisopettajuuden jaetusta pedagogisesta johtamisesta ei juurikaan ole kirjoitettu. Kirjallisuudessa käsitellään yhteisopettajuuden teemoista mm. työsuunnitelmia, tila- ja työaikajärjestelyjä, yhteistyön tavoitteita sekä koulutusta ja resursseja. (Koivisto ym. 2017; Malinen & Palmu 2017, 43; Lock ym. 2016, 32.)
Pedagogisen yhteisön, pedagogiikan ja koulutuksen suunnittelun johtaminen
HAMKissa strategiaa toteutetaan tavoitteiden, osaamisen ja tiedolla johtamisen avulla. Strategian tavoitetiloista johdetaan vuosittaisia välitavoitteita, jotka vastuutetaan ja aikataulutetaan. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää organisaatiolta yhteistä kyvykkyyttä ja yksilöiltä osaamista, joten näiden määrittelemiseen ja kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Yksittäisen työntekijän tavoitteet ja osaamiset yhdistetään kehityskeskustelussa ja osaamiskartoituksessa. Osaamisen johtaminen fokusoi ja nostaa yhteistä tasoa, ja uusi kehittynyt osaaminen on tulevien strategioiden käyttövoimaa. Tiedolla johtaminen digitaalisine työkaluineen, kattavine datoineen ja visualisoituine raportteineen tukee päätösten ja muutosten tekoa. (HAMK 2022, 55-57.)
Polamkin pedagogiset linjaukset määrittelevät koulutuksen periaatteiksi opiskelijakeskeisyyden, yhteisöllisyyden, osaamisperustaisuuden ja jaetun pedagogisen johtajuuden (Polamk 2022). Yhdessä TKI-linjausten kanssa ne tarkentavat päästrategiaa ja asettavat tavoitteita opetuksen ja oppimisen prosessille.
Vuotuinen toiminnan suunnittelu ja opetussuunnitelmatyö täsmentävät toimenpiteet. Tavoitteiden toteutumista seurataan osavuosiarvioissa, toimintakertomuksessa ja erilaisilla palautejärjestelmillä. Osaamisen johtaminen on kytketty sekä toiminnan suunnitteluun että tavoite- ja kehityskeskusteluihin, jotta otetaan huomioon strategiset lähtökohdat ja henkilöstön tunnistamat tarpeet.
HAMK toteuttaa opetussuunnitelmia moduulimallilla, jossa yksittäisten opintojaksovastuiden sijaan opettajatiimi suunnittelee ja toteuttaa yhdessä 15 opintopisteen moduulin. Tiimissä voi olla mukana myös muuta kuin opetushenkilöstöä. Tiimi luo eri oppiaineita integroivia ja työelämän ilmiöitä vastaavia toteutuksia ja vastaa opiskelijoiden ohjaamisesta, osaamisen arvioinnista sekä moduulien arvioinnista ja kehittämisestä.
Tiimiopettajuutta tuetaan tiimikokouksilla, kehittämispäivillä ja valmennuksilla. Työajan suunnittelussa on siirrytty työajan resursointiin, jossa 1 600 tuntia jaetaan kolmeen osaan: opetus, tutkimus ja muu työ. Tiimit suunnittelevat itse entistä enemmän työajan käyttöään. Periaatteet ja pelisäännöt on kirjattu, ja toimintaa on ohjeistettu. Suunnittelussa ja toteutuksessa käytetään erilaisia digitaalisia työkaluja ja menettelyjä. HAMK 100 -valmennuskokonaisuus kehittää opettajien osaamista, ja arjen käytännön tukena toimii oppimismuotoilun LeaD-tiimi. (HAMK 2022, 60-62.)
Uudessa poliisi (AMK) -moduuliopetussuunnitelmassa panostetaan erityisesti työelämäläheisyyteen ja eri oppiaineiden integraatioon. Varsinkin jälkimmäinen vaatii opettajilta uudenlaista tapaa työskennellä yhdessä ja kykyä irrottautua nykyisistä toteutuksista. Monialainen yhteisopettajuus yhdistää ammatillisia ja yleisiä kompetensseja työelämävastaaviksi, oppiainerajat ylittäviksi kokonaisuuksiksi. Yhteisopettajuutta tuetaan moduuli- ja opintojaksovastaavien tapaamisilla ja suunnittelutilaisuuksilla sekä opetuksen kehittämispäivillä. Opettaja työskentelee yhtä aikaa useammassa opintojaksotiimissä.
Polamkissa jaetun pedagogisen johtajuuden malli jakaa johtamista usealle toimijalle, jotka kaikki eivät ole esihenkilöitä. Tutkintokoulutuksen koulutuspäällikkö johtaa opetussuunnitelmatyötä esihenkilöiden ja koulutussuunnittelijoiden tuella. Moduuli- ja opintojaksovastaavat organisoivat oman opettaja- ja asiantuntijatiiminsä työskentelyn. Tiimit vastaavat opetus- ja toteutussuunnitelmien laatimisesta, arvioinnista ja kehittämisestä.
Koko korkeakouluyhteisön on sitouduttava tiimiopettajuuteen. Yhteisopettajuutta on johdettava määrätietoisesti ja jaetusti.
Vertaisoppimisen johtopäätökset
Polamkissa vuonna 2019 alkaneessa opetussuunnitelmauudistuksessa päädyttiin integroituun moduulipohjaiseen opetussuunnitelmaan, joka edellyttää yhteisopettajuutta. Parhaillaan on käynnissä toteutussuunnittelu ja yhteistyökäytännöt hakevat muotoaan.
Yhteisen vertaisoppimisen tuloksena tunnistettiin seuraavat yhteisopettajuutta edistävät toimenpiteet:
- Jaetun pedagogisen johtamisen vastuiden ja tekojen kirkastaminen eri tasoilla
- Pelisääntöjen luominen
- Tiimityöskentelyn suunnittelu ja aikatauluttaminen
- Työelämä- ja tiimityötaitojen kehittäminen
- Osaamisen näkyväksi tekeminen, jakaminen ja kehittäminen.
Tänä vuonna Polamkissa on päätetty edistää kolmea ensimmäistä toimenpidettä. Jaettua pedagogista johtajuutta on pidetty tärkeänä, mutta vasta opetussuunnitelmauudistus on pakottanut määrittelemään toimijat ja täsmentämään vastuut. Siirtyminen esihenkilökeskeisestä toimintakulttuurista jaettuun johtamiseen on haastavaa. Jaettua pedagogista johtamista tukemaan on perustettu koulutusjohtajan luotsaama ryhmä, johon kuuluu opettajia, koulutussuunnittelija, koulutuspäällikkö ja esihenkilö. Yhteisopettajuuden kehittäminen toteutetaan yhteisöllisesti, jota tuetaan muun muassa korkeakoulupedagogisella koulutuksella.
HAMKissa muutosten vaikutusta voidaan katsoa miltei kymmenen vuoden kokemuksella. Yhtä aikaa tiimiopettajuuden kehittämisen kanssa määriteltiin uusiksi koulutuksen mallit, otettiin käyttöön moduulit, uudistettiin opetussuunnitelmatyö ja järjesteltiin ohjaus uudelleen.
Työhyvinvointikyselyjen tulosten mukaan opettajille muutos oli merkittävä. Uudistusten aikana työhyvinvoinnin kokemus notkahti hetkellisesti, mutta sittemmin tiimiopettajuuden vaikutukset näkyvät. Yhteistyö lisääntyi, mikä lisäsi kollektiivista kyvykkyyttä ja resilienssiä, luottamusta kykyyn ratkaista haasteita yhdessä sekä kykyä säädellä omaa ja tiimin toimintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti.
Uudistukset ovat lisänneet opettajien yhteistyöskentelyä, mikä on syventänyt opittavaa sisältöä ja parantanut yhteisöllisyyttä. Vaikka muutos ei ollut helppo, opettajat ovat kokeneet, että yhteinen vastuu ja kollegiaalinen yhteistyö ovat arvokkaita ja lisäävät hyvinvointia. Uudistusten jälkeen opiskelijoiden valmistuminen ajallaan on tehostunut: vuonna 2015 tavoiteajassa valmistui 52,16 % opiskelijoista ja vuonna 2021 luku oli noussut 72,98 %:iin.
Vertaisoppimisen hedelmiä
Vertaisoppimisprosessi johti jaetun johtajuuden tarkasteluun strategisemmalla tasolla. Periaatteet muuttuvat arjen käytännöiksi, kun koko henkilöstö sitoutuu tavoitteisiin ja osallistuu yhteisölliseen työskentelyyn. Yhteisopettajuus ei tapahdu itsestään, vaan se vaatii jaettua ja määrätietoista johtamista. Lisäksi tarvitaan seurantaa, toimivia rakenteita, sujuvia prosesseja ja oikeanlaista asennetta. Yhteistyöhön on varattava aikaa ja roolien ja tehtävien pitää olla selkeitä. Uusien henkilöiden rekrytoinneissa pitää painottaa kykyä ja halua yhteistyöhön. ”Ei rinnakkain, vaan yhdessä”, vertaisoppijat tiivistivät.
Totesimme yhdessä, kuinka tärkeä johtamisen väline integroitu opetussuunnitelma on kompleksisessa ja muuttuvassa toimintaympäristössä. Opetussuunnitelmatyö vaatii monialaisuutta organisaation sisällä sekä tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa, jotta opiskelija voi hankkia nyt ja tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista. Vertaisoppijat kokivat tärkeäksi, ettei eri sisältöjä vain koota yhteen, vaan niistä muodostetaan työelämäläheinen opiskelijan osaamista kehittävä kokonaisuus.
Vertaisoppiminen palautti mieliin pitkäjänteisen työn ja sen konkreettiset saavutukset. Asian äärelle pysähtyminen ja muiden kanssa keskusteleminen konkretisoi jo kuljetun polun ja valottaa suuntaa eteenpäin. Vertaisoppiminen tuotti käytäntöjä, joilla voidaan edistää jaettua pedagogista johtajuutta ja yhteisopettajuutta.
Lotta Linko, FM, laatupäällikkö, Hämeen ammattikorkeakoulu, lotta.linko(at)hamk.fi
Marika Puputti, FM, laatupäällikkö, Poliisiammattikorkeakoulu, marika.puputti(at)polamk.fi
Iina Rautasalo, KK, opiskelija, Oulun yliopisto, iina.rautasalo(at)student.oulu.fi
Kirsi Viitanen, KM, koulutussuunnittelija, Poliisiammattikorkeakoulu, kirsi.viitanen(at)polamk.fi
Lähteet
HAMK (2022). Supporting the competence development and well-being of the staff. Teoksessa Audit of Häme University of Applied. Karvin julkaisu 17:2022. 60–62. Hakupäivä 23.1.2023. https://auditoinnit.karvi.fi/luvut/3-hei-enhances-quality-and-well-being-5/3-2-supporting-the-competence-development-and-well-being-of-the-staff-2/.
HAMK (2022). Using the quality system in strategic management. Teoksessa Audit of Häme University of Applied. Karvin julkaisu 17:2022. 55–57. Hakupäivä 23.1.2023. https://auditoinnit.karvi.fi/luvut/3-hei-enhances-quality-and-well-being-5/3-1-using-the-quality-system-in-strategic-management-2/.
Jalkanen, J. (2020). Pedagogisen johtajan kirja. PS-kustannus.
Jäppinen, A.-K., Kiuttu, K. & Pöysä-Tarhonen, J. (2011). Jaettu pedagoginen johtajuus organisaation muutosvaiheessa. Teoksessa: A. Eteläpelto, T. Heiskanen & K. Collin. (toim.). Valta ja toimijuus aikuiskasvatuksessa. Aikuiskasvatuksen 49. vuosikirja. 199–224.
Koivisto, K., Koskela, M. & Henner, A. (2015). Opettajien kokemuksia tiimiopettajuudesta master-koulutuksessa. Teoksessa L. Kiviniemi, K. Koivisto & K. Koivunen (toim.) Yhteistyössä koulutusta, työelämää ja aluetta kehittämässä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 29. Hakupäivä 2.1.2023. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2015102815074.
Kokko, M., Takala, M. & Muukkonen, H. (2020). Kohti uudenlaista opettajuutta: yhteisopettajuus haastamassa yksin tekemisen kulttuuria. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti. 30(4). 41–58.
Lock, J., Clancy, T., Lisella, R., Rosenau, P., Ferreira, C. & Rainsbury, J. (2016). The Lived Experiences of Instructors Co-teaching in Higher Education. Brock Education Journal. 26(1). 22–35.
Malinen, O.-P. & Palmu, I. (2017). Näkökulmia yhteisopettajuuteen. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti. 27(3). 40–50. Niilo Mäki -säätiö.
Minett-Smitha, C. & Davisb, C., L. (2020). Widening the discourse on team-teaching in higher education. Teaching in Higher Education, 25(5). 579–594. DOI: 10.1080/13562517.2019.1577814.
Morelock, J. R., Lester, M. M., Klopfer, M. D., Jardon, A. M., Mullins, R. D., Nicholas, E. L., & Alfaydi, A. S. (2017). Power, Perceptions, and Relationships: A Model of Co-Teaching in Higher Education. College Teaching, 65(4), 182–191. DOI: 10.1080/87567555.2017.1336610.
Polamk (2022). Poliisiammattikorkeakoulun pedagogiset linjaukset. Hakupäivä 23.1.2023. https://polamk.fi/documents/25254699/36377711/Polamkin-pedagogiset-linjaukset.pdf/341752a4-a019-2dee-7c35-05a2aca69aa0/Polamkin-pedagogiset-linjaukset.pdf?t=1661838356228.
Summary
How can shared pedagogic leadership support the construction of a learning environment close to working life and the development of student competence? One solution is team- or co-teaching, where teachers and experts participate equally in the planning, implementation, evaluation, development, negotiation, and division of work of learning and teaching. Co-operation must be guided by a shared vision and goal-oriented development of cooperation relationships.
The article is based on the bench learning of the quality system audit of the Police University College of Finland (Polamk), where Häme University of Applied Sciences (HAMK) was a partner. The theme of bench learning was co-teaching, which was dealt with participatory methods. According to the results of bench learning shared pedagogic management is a key success factor for co-teaching. In both universities of applied sciences, management is supported by a quality system based on the continuous development PDCA model.
Vastaa