Transformatiiviset vihreät taidot ammattikorkeakouluissa

Globaalit haasteet, kuten ilmastonmuutos, edellyttävät uudenlaista osaamista, johon ammattikorkeakoulut voivat vastata kehittämällä transformatiivisia vihreitä taitoja. Tämä artikkeli vastaa seuraaviin kysymyksiin. Mitä ne ovat? Minkälainen rooli transformatiivisella oppimisella voi olla niiden synnyttämisessä? Minkä takia transformaatio vaatii ihmiskeskeisen oppimiskäsityksen laajentamista organisaatioihin ja ekosysteemeihin? Ja lopuksi miten ammattikorkeakoulut voisivat yhdessä vahvistaa aihepiirejä koskevaa käytännön osaamista?

Transformatiiviset vihreät taidot

TKI-alan 50 vuoden historiallisen kehityksen tutkimuksessa on huomattu, että TKI-toiminnan konteksti on ajan saatossa laajentunut. Viime vuosina TKI-toiminnan kontekstia ovat leimanneet enenevässä määrin globaaleihin disruptioihin (esimerkiksi ilmastonmuutos, sodat ja pandemiat) ja kestävään kehitykseen vastaaminen. (Ferrigno ym. 2023.)

Tematiikkaan tarttuu myös taannoinen Vihreän siirtymän osaamis- ja koulutustarpeet VISIOS -julkaisu, joka kuvaa uudenlaisia osaamistarpeita kaikilla koulutustasoilla. Tämä on tärkeää, jotta Euroopassa ja erityisesti Suomessa voidaan tarttua haasteisiin ja mahdollisuuksiin, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen hillintään ja siirtymään kohti ilmastoneutraalisuutta. Tämä vaatii laajamittaista muutosta yhteiskunnissa ja talouksissa sekä merkittäviä investointeja ja poliittisia toimia. VISIOS-julkaisussa tunnistetaan, että työntekijöiden ja kansalaisten tietoisuus, taidot ja osaaminen ovat keskeisiä siinä, että vihreässä siirtymässä onnistutaan. (Kuusela ym. 2023.)

VISIOS-julkaisun mukaan tässä korostuvat teknisten ja tieteellisten alojen osaamisen muutostarpeet sekä uudet vihreät ammatit. Muutoksen tukeminen vaatii koulutusjärjestelmältä nopeaa mukautumista ja uusien koulutusohjelmien kehittämistä. Julkaisu tarkastelee myös koulutusjärjestelmän nykytilaa ja vaikka kestävyyden ja vihreän siirtymän teemat ja taidot ovat yleistyneet opetuksessa, niiden integraatio eri koulutusasteille on vielä kesken. VISIOS-hanke ehdottaa toimenpiteitä, jotka keskittyvät jatkuvaan oppimiseen ja täydennyskoulutukseen, aihepiiriä tukevien opetussuunnitelmien kehittämiseen ja tämän suhteen tapahtuvaa kansallista ja oppilaitosten välistä koordinaatiota. (Kuusela ym. 2023.)

Julkaisussa kuvataan kestävyysosaamisen perusteiden, vihreiden ammattien ammatti- ja korkeakoulutuksen sekä jatkuvan oppimisen lisäksi niin kutsuttuja transformatiivisia vihreitä taitoja. Transformatiiviset vihreät taidot haastavat olemassa olevia tapoja tehdä asioita ja synnyttävät täysin uudenlaista toimintaa. (Kuusela ym. 2023, 15–16.)

Mitä ne sitten voisivat olla? VISIOS-julkaisussa viitataan Euroopan komission kehittämään vihreän osaamisen Greencomp-viitekehykseen, jonka keskeiset kompetenssit ja taidot ovat summattuina taulukossa 1.

Taulukko 1. Euroopan komission vihreän osaamisen Greencomp-viitekehys (Bianchi ym. 2022; Kuusela ym. 2023, 60–63).

Kompetenssi	Taidot
Kestävyysarvojen ilmentäminen	Kestävyyden arvostaminen Oikeudenmukaisuuden tukeminen Luonnon tärkeyden tunnustaminen
Monitahoisuuden hallinta	Systeeminen ajattelu Kriittinen ajattelu Ongelman rajaaminen
Kestävien tulevaisuuksien visiointi	Tulevaisuuslukutaito Sopeutumiskyky Tutkiva ajattelu
Kestävyystoiminta	Poliittinen toimijuus Yhteistyö Yksilön aloitteellisuus

Transformatiivinen oppiminen kestävän kehityksen taitojen perustana

Ammattikorkeakoulukentällä Lapin yliopiston Managing Sustainability and Systems Change (MaSS) -YAMK-ohjelma on upea esimerkki avauksesta tällä alueella (Lapland UAS 2024). Koulutusohjelman pedagogista ajattelua avaavassa artikkelissaan Maria Joutsenvirta, Erkka Laininen, Sanna Tyni, ja Marko Korkeakoski (2022) käsittelevät tapoja, joilla transformatiivinen oppiminen liittyy kestävyysosaamisen kehittämiseen. He korostavat kestävyyden metataitojen, kuten luovuuden, tulevaisuusajattelun ja muutoskyvykkyyden tärkeyttä siinä, kun pyritään vahvistamaan ammattikorkeakoulujen vaikutusta vastuullisuuden edistämisessä ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.

Transformatiivinen oppiminen haastaa oppimista, opetussuunnitelmia ja oppimisympäristöjä. Lähestymistapa viittaa syvällisen muutoksen aikaansaamiseen ihmisten ajattelussa ja toiminnassa, joka puolestaan luo perustaa uudenlaiselle kestävyysajattelulle ja siihen perustuviin elämäntapoihin. Tämän mahdollistamisessa lähestymistapa painottaa oppimisessa dialogisuutta, tunteiden ja kehollisen tietämisen merkitystä sekä yhteisöllisiä kyvykkyyksiä. (Joutsenvirta ym. 2022.)

Tarvittavan kestävyysosaamisen kehittämisessä yhdistyy syklisessä suhteessa toistensa kanssa olevaa kognitiivisen, metakognitiivisen ja transformatiivisen tason oppimista sekä neljä taitoja, tulevaisuusorientaatiota, yksilön maailmasuhdetta sekä toimijuutta erittelevää tekijää (ks. taulukko 2). Nämä mahdollistavat oppijoiden sisäistä muutosta ja kestävyysajattelun taitoja. Lähestymistapa korostaa sitä, että oppiminen laajenee pelkästä substanssiosaamisen lisäämisestä kohti kokonaisvaltaisempaa muutosta, jonka avulla oppija voi vaikuttaa kestävyyssiirtymään ja yhteiskunnan uudistamiseen. Näiden valmiuksien kehittäminen on MaSS-ohjelman keskiössä. (Joutsenvirta ym. 2022.)

Taulukko 2. Kestävyyssiirtymän kolme oppimisen tasoa ja neljä tekijää (Joutsenvirta ym. 2022).

Oppimisen tasot ja tekijät	Taidot	Tulevaisuusorientaatio	Yksilön maailmansuhde	Toimijuus
Kognitiivinen	Tieto Toiminnan taidot	Lineaarinen jatkumo	Erillinen	Sääntöjen mukaan toimiminen
Metakognitiivinen	Systeeminen, kriittinen ja tulevaisuusajattelu	Vaihtoehtoiset tulevaisuudet	Vuorovaikutteinen	Osallisuus ja vaikuttaminen
Transformatiivinen	Kehollisuus Tunteet Intuitio	Toivotut tulevaisuudet	Holistinen	Kulttuurin uudistaminen

Transformaatio vaatii monitasoista oppimista

Edelliset lähteet kuvaavat vaatimuksia vuoden 2034 osaajien kyvylle toimia ja oppia laaja-alaisten haasteiden parissa. Oppimisen näkökulmasta tarvitaan entistä enemmän kykyä toimia kompleksisten eli keskinäisriippuvien, laajojen systeemisten haasteiden parissa sekä tukea ekosysteemistä oppimista, jossa kehitetään organisaatioiden valmiuksia muuttaa yhdessä kyvykkyyksiään ja niiden avulla vaikuttaa toimintaympäristöjensä uudistamiseen (Seppälä 2022a; 2022b).

Oppiminen ilmenee eri tavoilla riippuen toimijuuden tasosta ja vaihdellen yksilön sisäisestä prosessista laajempiin ekosysteemeihin, jotka kattavat useita organisaatioita ja toimijoita. Yksilötasolla keskitytään henkilökohtaiseen kehitykseen ja tietyn taidon tai tiedon omaksumiseen, kun taas ryhmissä ja tiimeissä oppiminen hyödyntää yhteistyötä ja erilaisia perspektiivejä monimutkaisten ongelmien ratkaisemisessa. (Seppälä 2022b.)

Organisaatioiden ja ekosysteemien oppiminen laajentaa perinteistä oppimiskäsitystämme, joka on vahvasti ihmiskeskeinen. Organisaatiotasolla oppiminen pitää sisällään ihmisten uudistumisen lisäksi myös organisaation rakenteiden muuttamista ja erilaisten yhteistyötä mahdollistavien kyvykkyyksien kehittämistä. Ekosysteemeissä oppiminen perustuu puolestaan verkostoihin ja kumppanuuksiin, joissa jaetaan resursseja ja tietoa, että voidaan toimia jaettujen, yksittäiset organisaatiot ja toimijat ylittävien yhteisten haasteiden taklaamiskesi. (Seppälä 2022a; Seppälä 2022b; Seppälä 2024.)

Kun puhutaan transformatiivisista vihreistä taidoista, emme voi unohtaa johtamisen näkökulmaa, joka liittyy organisaatioiden ja ekosysteemien oppimiseen. Ekosysteemisen oppimisen tukemiseksi teimme Laureassa ekosysteemien johtamisen eli orkestroinnin kyvykkyyksien ja taitojen kartoitusta taannoisessa CEGO (2022) – Circular Economy Goes East and West -hankkeessa. Tarvittavat osaamisalueet jaettiin viiteen teemaan:

1. kumppanuustyö
2. jaettujen haasteiden tunnistaminen ja yhdessä ohjautuminen
3. hybridirahoitus ja portfoliojohtaminen
4. yhteiskehittäminen ja projektien toteuttaminen sekä
5. jaetun tiedon luominen.

Onnistuminen ekosysteemissä riippuu hyvistä ihmissuhteista ja erilaisten osapuolten mahdollisuudesta vaikuttaa ja saada hyötyä yhteistyöstä. Hybridirahoituksen tarjoamat taloudelliset mahdollisuudet ja yhteiset projektit tukevat konkreettisia toimia ja ekosysteemin kyvykkyyksien kasvua. Jaetun tiedon luominen mahdollistaa perustellun ja koordinoidun toiminnan. (CEGO 2022.)

Ammattikorkeakoulujen yhteistyö transformatiivisen osaamisen kehittämisessä
Kuten VISIOS-julkaisukin peräänkuuluttaa, kansallinen ja oppilaitosten välinen yhteistyö on keskeisessä asemassa, kun kehitetään vihreässä siirtymässä tarvittavia taitoja ja transformatiivista käytännön osaamista. Ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön tehostaminen on keskeistä transformatiivisen osaamisen ja vihreän siirtymän edistämisessä.

Yksi mahdollisuus tehdä tätä olisi kehittää jaettuja, monien oppilaitosten yhteisiä koulutusohjelmia, joiden avulla voidaan tarjota opiskelijoille hajautettua opetusta, joka perustuu eri ammattikorkeakoulujen vahvuuksiin. Esimerkiksi suomalainen Climate University on hyvä esimerkki tämänkaltaisesta avauksesta, joka yhdistää yliopistoja ja ammattikorkeakouluja.

Tämän lisäksi TKI-hankkeiden koordinoinnissa kannattaisi tehdä ekosysteemistä portfolioyhteistyötä, mikä mahdollistaisi jaettujen tavoitteiden toteuttamisen pienillä projekteilla ja hajautetuissa konteksteissa samaan aikaan, kun tuetaan yritysten, kaupunkien ja kansalaisten valmiuksien uudistumista.

Ammattikorkeakoulujen laajempi osallistuminen ja kytkeytyminen vihreään siirtymään liittyviin ekosysteemeihin auttaa laajentamaan perspektiiviä siitä, mitä yksittäinen ammattikorkeakoulu voi tehdä siihen, mitä kannattaa tehdä muiden kanssa ja suhteessa muihin. Ekosysteemisen yhteistyön avulla voidaan kehittää kumppanuuksia, joka yhdistää opiskelijat, tutkijat, yritykset ja muut sidosryhmät, vahvistaa tiedon jakamista, uusien projektien kehittämistä, jaettujen haasteiden tunnistamista ja niiden taklaamista innovatiivisilla tavoilla.

Kansainvälinen yhteistyö on myös olennainen osa ekosysteemistä yhteistyötä. Se mahdollistaa globaalin perspektiivin saamisen haasteiden ratkaisemisessa tarvittavan monimuotoisen asiantuntemuksen ja resurssien jakamisen suhteen.

Transformaatiota eli uudenlaista tapaa nähdä ja tehdä asioita tarvitaan, kun nykyiset toimintatavat eivät ole riittäviä. Globaalit ja yhteiskunnalliset haasteet ylittävät yksittäiset toimijat ja ne ovat keskeinen konteksti, jossa toimimiseen vuoden 2034 ammattikorkeakoulujen tulee valmistaa opiskelijoitaan.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS