Anatoly Lvov & Markus Oedewald
Ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön tiivistäminen tukee opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitetta, jonka mukaan vuoteen 2030 mennessä vähintään puolet 25–34-vuotiaista suorittaisi korkeakoulututkinnon (OKM n.d.; Valtioneuvosto 2019, 14). Tämä tavoite vaatii uusia pedagogisia lähestymistapoja, joilla tuetaan ammatillisen koulutuksen suorittaneiden jatko-opintoja.
Ammatillisen koulutuksen suorittaneilla on oman alan käytännön osaamista ja vahva ammatti-identiteetti, mutta korkeakouluosaamisen näkökulmasta teoriaosaaminen voi olla vaatimattomampaa. Väyläopinnot tarjoavat sujuvan siirtymisen ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun, tukien opiskelijoiden osaamisen kehittämistä ja työelämävalmiuksia (Ikonen & Voutila, 2018). Ne edistävät koulutusasteiden välistä yhteistyötä ja vähentävät eriarvoisuutta koulutuspoluilla.
Väyläopintojen toteuttaminen ammatillisen oppilaitoksen ja ammattikorkeakoulun välillä vaatii tiivistä yhteistyötä sekä yhteisiä pedagogisia näkökulmia, jotka tukevat sujuvaa siirtymistä koulutustasolta toiselle ja varmistavat opiskelijoiden joustavan polun korkeakoulutukseen (Valtioneuvosto, 2023). Olemme havainneet yhteistyökumppaneidemme Laurean ja Metropolian kanssa käytännössä, miten väyläopinnot tarjoavat ammatillisille opiskelijoille joustavan polun ammattikorkeakouluopintoihin.
Valitettavasti väyläopintojen suorittajia on vielä suhteellisen vähän, vaikka ammatillisen koulutuksen tutkintorakenne mahdollistaa hienosti väylä-/korkeakouluopintojen kietomisen osaksi ammatillista tutkintoa. Myös korkeakoulussa jatkavien ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden määrä on melko pieni. Koko Suomen tasolla ammatillisen perustutkinnon vuosina 2019–2023 suorittaneista korkeakouluopinnoissa jatkoi vuoden 2023 lopussa 12,5 % (Tilastokeskus, 2025). Näistä ammattikorkeakoulussa opiskeli 11,4 %, ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suoritti alle 0,1 % sekä alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa yhteensä 1,1 %. Opiskeluala- ja oppilaitoskohtaiset erot ovat suuret. Eniten korkeakouluopinnoissa oltiin Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) -alalta 22,4 % ja vähiten maa- ja metsätalousalalta sekä palvelualalta (molemmissa 8,7 %). Mercurian kaupan ja hallinnon alan ammatillisen perustutkinnon 2019–2023 suorittaneista 18,1 % oli saman tilaston mukaan korkeakouluopinnoissa, kun kaupan ja hallinnon alan keskiarvo oli 15,7 %.
Innostavat väyläopinnot rakentavat pedagogisia siltoja ja sytyttävät kipinän kohti korkeakoulua.
Tilastosta voidaan myös havaita, että moni aloittaa korkeakouluopinnot vasta myöhemmin kuin heti valmistumisen jälkeen. Esimerkiksi Mercuriasta vuonna 2019 valmistuneista ammatillisen perustutkinnon suorittaneista jopa 25,7 % oli korkeakouluopinnoissa vuonna 2023.
Aine, Mäntykangas ja Pokela (2021, 13) toteavat artikkelissaan, että tietoisuuden lisääminen ja opintotarjonnan kasvattaminen ovat keskeisiä väyläopintojen edistämisessä, ja että opiskelijat ja opettajat kokevat yhteistyön sekä oppilaitosvierailut tärkeiksi väyläopintojen tukemisessa. Tämä tukee opiskelijoiden valmiuksia ja auttaa heitä omaksumaan korkeakouluissa tarvittavia opiskelutaitoja.
Korkeakouluintoa ja väyläopintoihin hakeutumista voitaisiin kehittää siten, että ammattikorkeakouluopettajat tulevat lähiopetuksena opettamaan osan väyläopintoja ammatillisiin oppilaitoksiin. Tutussa ympäristössä tarjottavat, innostavat opinnot voisivat madaltaa kynnystä jatko-opintoihin ja tarjota opiskelijoille samalla ensikosketuksen ammattikorkeakoulun pedagogiikkaan.
Tiivistyvä yhteistyö hyödyttää myös opettajia. Ammattikorkeakouluopettajat pääsevät tutustumaan ammatillisen koulutuksen pedagogiikkaan ja opiskelijoiden osaamiseen. Samalla amk-opettajille voisi avautua entistä enemmän näkökulmia osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Ammatilliset opinnot hyvin tai kiitettävin arvosanoin suorittaneilla on jo vahva oman alan osaaminen. Tätä voisi huomioida entistä joustavammin ammattikorkeakoulun opiskelijavalinnoissa kehittäen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosesseja.
Opiskelijoiden innostaminen ammattikorkeakouluopintoihin, tukeminen siirtymävaiheessa ja joustavammat korkeakoulun opiskelijavalinnat voivat merkittävästi edistää korkeakouluun hakeutuvien ja suorittavien määrää. Jotta siirtymä olisi mahdollisimman sujuva, tarvitaan lisäksi seuraavia toimenpiteitä:
- opiskelijoiden ohjauksen ja tuen vahvistaminen
- uusien pedagogisten lähestymistapojen kokeilu ja jalkauttaminen
- ammatillisen ja korkeakoulutuksen opettajien yhteistyön kehittäminen.
Ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen tiivis yhteistyö sekä pedagogiikan kehittäminen ovat tärkeässä asemassa suomalaisen yhteiskunnan ja työelämän menestyksen rakentamisessa. Kun ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen raja-aitoja madalletaan, syntyy joustavampia ja saavutettavampia oppimispolkuja, jotka palvelevat niin opiskelijoita kuin koko yhteiskuntaa.
Kirjoittajat
Anatoly Lvov, tradenomi (YAMK), koulutusasiantuntija, Mercuria kauppaoppilaitos Oy, anatoly.lvov(at)mercuria.fi
Markus Oedewald, FM, apulaisrehtori, Mercuria kauppaoppilaitos Oy, markus.oedewald(at)mercuria.fi
Lähteet
Aine, R., Mäntykangas, U. & Pokela, A. (2021). Yhteistyöllä sujuvia väyliä toiselta asteelta korkeakouluun. Viitattu 18.3.2025. Saatavilla: https://www.theseus.fi/handle/10024/504919.
Ikonen, P.-E. & Voutila, K. (Toim.) (2018). Jatkoväylällä. Yhteistyöllä ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Mikkeli. Viitattu 17.3.2025. Saatavilla: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/155042/URNISBN9789523441101.pdf?sequence=4&isAllowed=y.
OKM. n.d. Jatkuva oppiminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu15.01.2025.
Tilastokeskus. (2025). Sijoittumispalvelu-tilasto: Ammatillinen toinen aste 2023 / 14nb – Ammatillisen tutkinnon suorittaneet jatko-opintojen koulutusasteen mukaan, 2023. Viitattu 2.4.2025. Saatavilla Tilastokeskuksen maksullisesta Sijoittumispalvelu-aineistosta: https://www.stat.fi/sijoittumispalvelu (Huom. aineisto vaatii käyttöoikeuden).
Valtioneuvosto. (2019). Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle. Vision tiekartta. Viitattu 2.4.2025. Saatavilla: https://acrobat.adobe.com/id/urn:aaid:sc:EU:3e64672d-2baf-478e-813c-0cbb4e60213b
Valtioneuvosto. (2023). Väyläopinnot ja joustavat siirtymät koulutusasteelta toiselle. Viitattu16.3.2025. Saatavilla: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164674/VN_2023_11.pdf?sequence=1&isAllowed=y .
Abstract
Collaboration between vocational institutions and universities of applied sciences (UAS) is key to improving access to higher education. The Finnish Ministry of Education and Culture aims for 50% of 25-34-year-olds to attain a higher education degree by 2030, requiring better support for vocational graduates.
Pathway studies help ease the transition from vocational institutions to UAS, but participation remains low. Bringing UAS lecturers to vocational institutions could make higher education more accessible. This collaboration benefits educators as well, enhancing their ability to recognize prior learning and guide students effectively.
Strengthening ties between vocational and higher education institutions supports lifelong learning and career progression. By lowering barriers, we create more flexible and inclusive education pathways that benefit both individuals and society.
Vastaa