Paula Hakala, Eija Heikkinen, Liisa Kiviniemi, Niina Koskela, Arja Koski, Tarja Turtiainen & Piia Uusi-Kakkuri
Tarkastelemme artikkelissa opiskelijalähtöistä opinnollistamista YAMK-koulutuksessa, sen merkityksiä opiskelijan osaamisen kehittymiseen, opettajan työn ja työelämän kehittämiseen. Taustalla on SOTE-johtamisen Master-koulutusverkostomme opinnollistamisen suositus.
Opinnollistamisen ajankohtaisuus
YAMK-koulutus on yksi koulutusjärjestelmämme tunnistama jatkuvan oppimisen polku (Ammattikorkeakoululaki, 2014/932). Opinnollistamisen ajankohtaisuuteen vaikuttaa laajasti toimintaympäristön muutokset. Korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategian pohjana ovat työelämän megatrendit (Dufva & Rekola, 2023), työelämän kehittämistavoitteet sekä tulevaisuuden osaamistarpeet (OKM, 2022). Myös hallitusohjelmassa painotetaan ammattikorkeakoulujen roolia vastata näihin tarpeisiin (Valtioneuvosto, 2023).
Ammattikorkeakoulut tukevat työelämän muutosta jatkuvan oppimisen saavutettavuudella, digitaalisuudella ja TKI-yhteistyöllä, edistäen oppivia työyhteisöjä. Tärkeää on yritysten tukeminen, osaajatarpeiden huomiointi sekä työelämän uudistamiseen osallistuminen (Valtioneuvosto, 2023, 87–88). YAMK-koulutusten kompetensseina ovat opiskelijan jatkuvan oppimisen taidot, työelämän kehittämis-, johtamis- ja ennakointiosaaminen (Arene, 2022).
Sote-alan johtamisen ja kehittämisen YAMK-opintojen opinnollistaminen yhdistää työelämän ja koulutuksen kehittämisen. Se edistää opiskelijan joustavia oppimispolkuja sekä vahvistaa itseohjautuvuutta ja reflektiotaitoja. Pedagogisesti se yhdistää formaalin ja informaalin oppimisen työelämän ja opetuksen rajapinnassa. Opettajalle opinnollistaminen tarjoaa mahdollisuuden kehittää ohjaus- ja arviointiosaamistaan sekä tukea työelämää ja opetusta yhdistävien rakenteiden kehittymistä. (Petterson, 2018; Forsell ym., 2020.)
Opinnollistaminen käsitteenä ja toimintana
Opinnollistaminen on joustava tapa suorittaa johtamisen ja kehittämisen YAMK-opintoja työssä tai muissa tehtävissä. Ajatuksena on yhdistää sujuvasti työelämän ja korkeakouluoppimisen vaatimukset, mahdollistaen osaamistavoitteiden mukaisen oppimisen osana työtehtäviä.
Kirjallisuudessa opinnollistamisesta käytetään käsitteitä work & study (Mäkelä & Moisio, 2017; Petterson, 2018), work-based learning (WBL), work integrated learning ja work-related learning (Costley, 2022, 60–61). Work & Study -toimintamallissa keskiössä on opiskelijalähtöinen työn opinnollistaminen, jossa määritellään opiskelijan työtehtävät, työssä kertyvä osaaminen ja opinnollistettava kokonaisuus (Petterson, 2018). WBL-käsite on kehittynyt opiskelijoiden työelämän osaamistarpeista ja käytännön projekteista, joita hyödynnetään osana opiskelua (Costley, 2022, 60). Vaikka opinnollistaminen on ollut osa pedagogisia käytäntöjä jo 2010-luvulta, se on edelleen alihyödynnetty mahdollisuus jatkuvan oppimisen tukena YAMK-koulutuksissa.
Opinnollistaminen on joustava tapa hankkia tutkinnon edellyttämää osaamista työskentelemällä. Sen tavoitteena on yhdistää työnteko korkeakouluoppimiseen siten, että työajasta tulee myös oppimisen aikaa – ja päinvastoin. Opinnollistaminen perustuu ajatukseen, että työssä oppiminen on monitasoista: käytännön työn toimintatavat yhdistyvät oppilaitoksen tarjoamaan tietopohjaan, ja osaaminen rakentuu tiedoista, taidoista ja asenteista. (Malkavaara & Sunimento, 2015, 52–53; Mäkelä & Moisio, 2017.)
Opiskelijalähtöinen opinnollistaminen mahdollistaa opiskelijan osaamisen kehittymisen yksilöllisten tavoitteiden mukaan. Prosessi edellyttää itseohjautuvuutta, neuvottelutaitoja sekä kykyä hahmottaa työnsä osaamisalueet ja kokonaisuuden. Opiskelija ei kuitenkaan toimi yksin, vaan saa ohjausta ja tarvittavia työkaluja korkeakoulun ja työorganisaation toimijoilta. (Malkavaara & Sunimento, 2015, 54.)
Opinnollistaminen on mahdollista, kun työssä kertyy asetettuja osaamistavoitteita vastaavaa osaamista. Tällöin opiskelija toimii asiantuntija- tai esihenkilötehtävissä, jolloin hän kehittää erityisesti johtamis- ja kehittämisosaamistaan. Sote-alan johtamisen ja kehittämisen YAMK-koulutuksissa opinnollistaminen sopii esimerkiksi projektijohtamisen opintojaksoon, jossa opiskelija suunnittelee, toteuttaa ja johtaa kehittämisprojekteja omassa työorganisaatiossaan tai työelämän verkostoissa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa projektin käynnistämistä, projektivastaavana toimimista tai työskentelyä projektissa tavoitteiden mukaisesti. Opinnollistaminen soveltuu myös muihin johtamis- ja kehittämisosaamisen opintoihin, kuten strategiseen johtamiseen, tutkimukselliseen kehittämiseen ja palveluiden innovointiin.
Opinnollistamisen vaiheet
Opinnollistamisprosessissa opiskelija, työelämän edustaja ja opettaja sopivat yhdessä tavoitteista ja menetelmistä, joilla opiskelijan hankkima osaaminen dokumentoidaan, tunnistetaan ja tunnustetaan osaksi tutkintoa. Tämä edellyttää opiskelijan sitoutumista opetussuunnitelman osaamistavoitteisiin, työelämäyhteistyötä ja ammattikorkeakoulun antamien ohjeiden mukaista toteutusta. (Petterson, 2018.)
Opinnollistaminen perustuu opintojakson osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Opiskelija arvioi, miten voi työtehtävissään kehittää johtamis- ja kehittämisosaamistaan. Koska oppimisprosessi on henkilökohtainen, se vaatii motivaatiota ja oma-aloitteisuutta. Opinnollistamisen tulee liittyä tutkinnon opintojaksoihin, perusteltuun toteutustapaan ja tutkimustietoon huomioiden EQF7-taso. Valittavan menetelmän on mahdollistettava opiskelijan osaamisen arviointi kyseisessä opintojaksossa. Parhaimmillaan opiskelijan toiminta vastaa tunnistettuun kehittämistarpeeseen johtamis- ja kehittämistyössä sekä tukee myös vertaisoppimista opiskelijaryhmässä.
Prosessi (kuvio 1) käynnistyy, kun opiskelija havaitsee työssään kertyvän johtamis- ja/tai kehittämisosaamista. Opiskelija arvioi omaa osaamistaan sekä analysoi ja dokumentoi kehittämistarpeensa suhteessa opintojakson osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Hän keskustelee opettajan kanssa prosessista ja sopii työnantajansa kanssa työskentelystä osaamisen hankkimiseksi. On tärkeää, että yhteyshenkilö on mukana yhteistyössä, mikä on keskeistä opinnollistamisen tuotoksen hyödyntämiselle työorganisaatiossa (vrt. Forsell ym., 2020, 53).
Opiskelija laatii suunnitelman huomioiden opintojakson osaamistavoitteet ja arviointikriteerit. Hän kuvaa oppimistavoitteet, sisällön, toteutustavan ja arvioinnin. Opinnollistamisen tulee olla laaja-alainen, työelämään liittyvä ja tutkimustietoon perustuva. Laajuus huomioi opintopistemäärän ja aikarajan. Opiskelija, työelämän yhteyshenkilö ja opettaja sopivat toteutussuunnitelmasta, jonka opettaja hyväksyy.
Opiskelija toimii työssä suunnitelman mukaisesti, reflektoi kokemuksiaan ja tarkastelee niitä tutkimustiedon avulla. Hän voi hyödyntää työelämän yhteyshenkilön tukea ja osaamista prosessin aikana. On tärkeää, että opinnollistamisen tuotos (esim. dokumentti, portfolio, videotallenne, toimintatavan mallinnus) palvelee myös työelämän kehittämistä.
EQF7-tason osaamisen osoittamisessa keskeistä on tutkimustiedon hyödyntäminen sekä kriittinen ja perusteltu reflektointi. Opiskelija arvioi oppimistaan ja osaamistaan suhteessa arviointikriteereihin, ja opettaja arvioi tuotoksen niiden mukaisesti. Työelämän yhteyshenkilö tarkastelee opinnollistamisen hyötyä ja merkitystä toimeksiantajan näkökulmasta. Opinnollistamista ei voi uusia eikä arvosanaa korottaa.
Lopuksi
Opinnollistamisen lisäämistä YAMK-koulutuksissa tulisi aktiivisesti edistää, sillä sen avulla opiskelijat voivat räätälöidä opintojaan työelämää kehittäviksi ja vastata organisaatioiden osaamistarpeisiin jo opintojen aikana. Aikuiskoulutustuen päättyminen (STM, 2024) vaikeuttaa työn ja opiskelun yhteensovittamista, mutta opinnollistaminen tarjoaa ketterän ratkaisun asiantuntija- ja esihenkilötehtävissä toimiville. Opiskelijoille on tärkeää tarjota kattavaa tietoa ja tukea opinnollistamisesta jo heti opintojen aloitusvaiheessa. Ilman selkeää ohjeistusta ja kannustusta se voi vaikuttaa opiskelijasta hankalalta vaihtoehdolta.
Arene (2025) painottaa työelämän ja osaamisen uudistamista osana OKM:n Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030-työtä. Opinnollistaminen tukee uuden osaamisen ja ratkaisujen kehittämistä korkeakouluopinnoissa, lisää opintojen vaikuttavuutta ja kilpailukykyä. Haasteina ovat ammattikorkeakoulujen heikko perusrahoitus, sote-alan monialaisuus sekä johtamisen ja kehittämisen tarpeiden haastavuus, mikä saattaa tehdä opinnoista geneerisiä. Tiedon soveltaminen voi jäädä pinnalliseksi, jos opiskelijan osaaminen ja työtehtävät eivät tue tätä. Opinnollistaminen vaatii opiskelijalta motivaatiota, itseohjautuvuutta ja tavoitteiden asettamista. Se edellyttää myös työelämän tuntemusta, yhteistyötä työorganisaatiossa, kehittämismenetelmien hyödyntämistä ja toiminnan arviointia tavoitteiden mukaisesti.
Opinnollistaminen vahvistaa opetuksen työelämälähtöisyyttä ja tukee opiskelijoiden vertaisoppimista. Opettajilta se vaatii vahvaa pedagogista osaamista, jotta EQF7-tason osaaminen varmistuu, sekä valmentavaa otetta opiskelijoiden oppimisprosesseissa. Ammattikorkeakoululta se edellyttää yhteisesti sovittuja rakenteita ja toimintakäytäntöjä. Työorganisaatioissa voidaan tukea työntekijöiden rekrytointia ja urakehitystä sekä opiskelijat voivat toteuttaa kehittämisprojekteja. Lisäksi kehittämishaasteiden tunnistaminen edistää jatkuvan toiminnan kehittämistä. (Mäkelä & Moisio, 2017.)
Artikkelin kirjoittajien laatima suositus edistää opinnollistamisen kehittämistä YAMK-opinnoissa varmistaen, että joustava oppiminen ja työelämälähtöisyys nivoutuvat osaksi ammattikorkeakoulupedagogiikkaa. Lisäksi laaja SOTE-johtamisen Master-koulutusverkosto mahdollistaa suosituksen levittämisen ja hyödyntämisen eri ammattikorkeakouluissa. Vaikka artikkelissa tarkastellaan sote-alan johtamisen ja kehittämisen koulutusta, suosituksen periaatteet ja prosessi soveltuvat myös muihin YAMK-koulutuksiin.
Artikkelikuva StartupStockPhotos / Pixabay
Kirjoittajat
Paula Hakala, TtT, tutkijayliopettaja, Hämeen ammattikorkeakoulu, paula.hakala(at)hamk.fi
Eija Heikkinen, TtT, osaamisaluejohtaja, Kajaanin ammattikorkeakoulu, eija.heikkinen(at)kamk.fi
Liisa Kiviniemi, TtT, yliopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu, liisa.kiviniemi(at)oamk.fi.
Niina Koskela, TtM, lehtori, tiimi- ja tutkintovastaava, Tampereen ammattikorkeakoulu, niina.koskela(at)tuni.fi
Arja Koski, FT, THM, lehtori, Diakonia-ammattikorkeakoulu, arja.koski(at)diak.fi
Tarja Turtiainen, TtT, yliopettaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, tarja.turtiainen(at)xamk.fi
Piia Uusi-Kakkuri, KTT, yliopettaja, Vaasan ammattikorkeakoulu, piia.uusi-kakkuri(at)vamk.fi
Lähteet
Arene. (2022). Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. Saatavilla: https://arene.fi/julkaisut/suositus-ammattikorkeakoulujen-yhteisista-kompetensseista-ja-niiden-soveltamisesta-2022/.
Arene. (2025). Korkeakoulutuksen visiotyön vapautettava ammattikorkeakoulujen potentiaali käyttöön – Suomen kestävä kasvu ja kilpailukyky edellyttävät uutta osaamista ja uusia ratkaisuja. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. Saatavilla: https://arene.fi/ajankohtaista/korkeakoulutuksen-visiotyon-vapautettava-ammattikorkeakoulujen-potentiaali-kayttoon-suomen-kestava-kasvu-ja-kilpailukyky-edellyttavat-uutta-osaamista-ja-uusia-ratkaisuja/.
Ammattikorkeakoululaki 2014/932. Saatavilla: https://www.finlex.fi/en/legislation/collection/2014/932.
Costley, C. (2022). The Introduction of Work-Based Learning to Higher Education in the UK. Work Based Learning e-Journal International, 11(1), 56-63. Saatavilla: https://repository.mdx.ac.uk/item/89z8v.
Dufva, M., & Rekola, S. (2023). Megatrendit 2023. Ymmärrystä yllätysten aikaan. Sitran selvityksiä, 224(1). Saatavilla: https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2023.
Forsell, M., Paaso, L., Pilli-Sihvola, M & Tuomi, S. (2020). Työn opinnollistaminen jatkuvan oppimisen välineenä? Teoksessa Pilli-Sihvola, M. (toim.) Laatua oppimiseen digiympäristössä. XAMK kehittää, 108, 40–56. Saatavilla: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-240-5.
Hero, L-M., Sunimento, M. & Heiniö, S. (2024). TKI-osaamistarpeen muutos ja YAMK:n mahdollisuudet TKIO-toimintana. AMK-lehti / UAS Journal – ammattikorkeakoulujen yhteinen verkkolehti, 4. Saatavilla: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024120298432.
Malkavaara, H.-L. & Sunimento, M. (2015). Opinnollistamiskokemuksia Master ohjelmasta – Case Haaga-Helia. Teoksessa Mäki, K., Moisio, A. & Aura, P. (toim.) Kolme kulmaa opinnollistamiseen. Opas opinnollistamisen ratkaisuista, työkaluista ja vinkeistä. Helsinki: Haaga-Helia.
Mäkelä M. & Moisio A. (2017). Work and Study. Conceptualizing validation of work experience in a Finnish University of Applied Sciences. Teoksessa Duvekot, R., Coughlan, D. & Aagaard , K. (toim.) The Learner at the Centre, 273‒286. Copenhagen: VPL Biennale Book.
OKM. (2022). Maailman osaavimman ja sivistyneimmän kansan kotimaaksi. Kansallinen korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategia 2030. Saatavilla: https://okm.fi/documents/1410845/4392480/Kansallinen+korkeakoulujen+jatkuvan+oppimisen+strategia_1.0.pdf/22fd6ebf-1a3a-cdf3-b14d-4aa32bf2aaf0/Kansallinen+korkeakoulujen+jatkuvan+oppimisen+strategia_1.0.pdf?t=1670581872127.
Petterson, A. (2018). Work & Study, opi työssä. Näkökulmia työn opinnollistamisen ohjaukseen. AMK-lehti / UAS Journal – ammattikorkeakoulujen yhteinen verkkolehti, 2. https://uasjournal.fi/2-2018/work-study-opi-tyossa-nakokulmia-tyon-opinnollistamisen-ohjaukseen/.
STM. (2024). Aikuiskoulutustuki, ammattitutkintostipendi ja vuorotteluvapaa lakkautetaan. https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/aikuiskoulutustuki-ammattitutkintostipendi-ja-vuorotteluvapaa-lakkautetaan.
Valtioneuvosto. (2023). Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Valtioneuvoston julkaisuja 58. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8.
Abstract
This article presents recommendations for student-oriented work-based learning (WBL) in Master’s level social and health care education (EQF7), responding to a nationally identified development need. WBL supports flexible and individualized learning paths while enhancing collaboration between universities of applied sciences and working life. Master’s students are typically experienced professionals studying alongside work, and WBL enables them to integrate learning with real work tasks.
WBL aligns workplace activities with academic competence goals by agreeing with the student, workplace representative, and teacher. The student is responsible for planning and demonstrating learning outcomes based on course objectives and assessment criteria. In social and health care leadership and development programs, WBL can focus, for example, on developing project management skills. The article offers practical guidance for students and educators to implement effective WBL practices.
Vastaa