
Pekka Kaunismaa, YTM, TKI-erityisasiantuntija
Humanistinen ammattikorkeakoulu
Kristina Tilev, VTM, asiantuntija
Humanistinen ammattikorkeakoulu
Ammattikorkeakoulujen tehtävä perustuu tiiviiseen yhteistyöhön työelämän ja alueellisten toimijoiden kanssa (Ammattikorkeakoululaki 932/2014). Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan volyymi on kasvanut viime vuosikymmeninä, ja samalla sen luonne on muuttunut. Pienistä erillishankkeista on siirrytty laajempiin ja pitkäjänteisempiin kehittämiskokonaisuuksiin. Kansainvälisen rahoituksen merkitys on kasvanut, ja alueellisten kumppanien rooli on vahvistunut erityisesti tulosten käyttöönotossa ja jatkokehittämisessä. (Arene 2021, 4).
Suomalaisessa ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa koskevassa keskustelussa on korostettu, että vaikuttavuus syntyy vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan ja työelämän kanssa, ei irrallisina tutkimustuloksina (Laitinen‑Väänänen, Vanhanen‑Nuutinen, Ahmaniemi & Lamppu, 2013).” Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa keskeiseksi kysymykseksi nousee, miten kehittämistyö muuttaa toimijaorganisaatioiden toimintaa, asemaa ja resursseja – ja miten tämä muutos voidaan jäsentää osaksi vaikuttavuuden käsitettä.
Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten vaikuttavuus rakentuu tilanteessa, jossa TKI-toiminta jäsennetään toimijalähtöisesti. Lähestymme aihetta ensin käsitteellisellä tasolla ja sen jälkeen yhden valottavan esimerkin kautta. Tarkastelemme myös toimijalähtöisen TKI-toiminnan edellytyksiä tuottaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta – sellaisia pidemmän aikavälin vaikutuksia, jotka syntyvät tavoitteellisessa yhteistyössä ja verkostoissa (Ilvonen, 2018).
Toimijalähtöinen TKI ja vaikuttavuuden rakentuminen
Artikkelissa tarkoitamme toimijalähtöisellä TKI-toiminnalla kehittämistyötä, joka rakentuu toimijaorganisaation tai rajatun toimijaverkoston kanssa tehtävään tavoitteelliseen yhteistyöhön. Toimija osallistuu kehittämistyön suunnitteluun, sitoutuu tavoitteisiin ja vastaa tulosten hyödyntämisestä myös hankekauden jälkeen. Se ei ole vain kehittämisen kohde, vaan aktiivinen kumppani, jonka strategiset tavoitteet ja toimintaympäristö suuntaavat TKI-prosessia alusta alkaen. Ammattikorkeakoulukontekstissa käytetään usein myös käsitettä työelämälähtöinen, jolla viitataan TKI-toiminnan kytkeytymiseen työelämän tarpeisiin. Tässä artikkelissa käytetty toimijalähtöisyyden käsite on lähellä tätä näkökulmaa, mutta korostaa laajaa toimijakenttää: toimija voi työelämäorganisaatioiden lisäksi olla esimerkiksi kansalaisjärjestö, julkinen organisaatio tai ammatillinen verkosto, joka osallistuu kehittämistyöhön ja sen tulosten hyödyntämiseen.
Tällainen laaja toimijakenttä on myös linjassa ammattikorkeakoulujen tehtävän kanssa. TKI-toiminnan tavoitteena on tuottaa ratkaisuja työelämän kehittämistarpeisiin ja tukea alueellista uudistumista. Toimijalähtöinen jäsennys tarkentaa tätä tehtävää: kehittämistyö ankkuroidaan toimijan omaan muutosprosessiin, ei ainoastaan hankerakenteeseen tai rahoitusinstrumentin ehtoihin.
Toimijalähtöisyys eroaa muista TKI-toiminnan lähtökohdista. Kohderyhmä- tai teemalähtöisessä TKI-toiminnassa painopiste on tietyn ilmiön tai ryhmän kehittämisessä. Organisaatiolähtöisessä TKI-toiminnassa kehittämisen suunta määrittyy ennen kaikkea korkeakoulun strategisista painotuksista. Osaamislähtöisessä TKI-toiminnassa kehittämistyö puolestaan rakentuu organisaatiossa olevan erityisosaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntämiselle. Rahoituslähtöisessä jäsentämisessä hankkeen tavoitteet muotoutuvat pitkälti rahoitusinstrumentin kautta. Toimijalähtöisyydessä kehittämistyö rakentuu sen sijaan toimijaorganisaation kanssa tehtävään yhteistyöhön suunnittelusta hankkeen jälkeiseen aikaan, ja toimija sitoutuu tulosten hyödyntämiseen.
Erottelu on keskeinen vaikuttavuuden näkökulmasta. Ammattikorkeakoulujen TKI-‑toiminnan vaikuttavuudessa korostuu työelämäyhteistyön ja alueellisen vuorovaikutuksen merkitys (Laurea Journal 2024). Kun kehittämistyö kytkeytyy toimijan strategisiin tavoitteisiin ja arjen käytäntöihin, syntyy edellytyksiä muutoksen juurtumiselle. Vaikuttavuus ilmenee tällöin ensisijaisesti toimijatasolla: hankkeen myötävaikutuksesta toimintamallit uudistuvat, osaaminen vahvistuu ja resurssit kohdentuvat uudella tavalla.
Ammattikorkeakoulujen TKI-työltä odotetaan yhä selkeämmin osoitettavaa yhteiskunnallista ja alueellista vaikuttavuutta (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019). Ammattikorkeakoulujen erityispiirteenä on tiivis kytkentä työelämään ja käytännön kehittämistarpeisiin, mikä vaikuttaa myös siihen, miten vaikuttavuutta tarkastellaan. AMK-kentällä onkin korostettu, että TKI-toiminnan vaikuttavuutta ei voida arvioida pelkästään määrällisillä mittareilla kuten hankemäärillä tai julkaisujen lukumäärillä. Sen sijaan arvioinnissa tarvitaan laadullista tarkastelua, joka huomioi kehittämistyön vaikutukset käytäntöihin ja organisaatioiden toimintaan sekä työn vuorovaikutukselliset piirteet (Himanen, Leino & Puuska, 2023).
Käsitteellisesti erotetaan usein lyhytaikainen ja suora vaikuttavuus sekä pitkäaikainen ja välillinen vaikuttavuus. Suora vaikuttavuus tarkoittaa muutoksia ja uudistuksia, jotka kohdistuvat välittömästi hankkeen vaikutuspiirissä oleviin toimijoihin, kuten toteuttajaorganisaatioihin, sidosryhmiin ja kumppaniorganisaatioihin sekä kohderyhmiin. Välillinen vaikuttavuus on monimutkaisempaa ja vaikeammin havainnollistettavaa, mutta usein varsinainen TKI-toiminnan tarkoitus. Toimijalähtöisessä TKI-toiminnassa olennaista on, että toimijat ikään kuin avaavat oman muutoksen vaikutuksille tai toisesta näkökulmasta katsoen, hyödyntävät muutosprosesseissaan hankkeiden tuloksia ja vaikutuksia.
Yhteiskunnallista vaikuttavuutta syntyy, kun hankkeissa käynnistyneet muutokset juurtuvat ja laajenevat yksittäisistä toimijoista laajempiin käytäntöihin ja rakenteisiin. Tämä voi näkyä esimerkiksi uusien toimintamallien leviämisenä, palvelujen uudistumisena tai alueellisen elinvoiman vahvistumisena. Korkeakoulupolitiikassa yhteiskunnallinen vaikuttavuus nähdään keskeisenä osana korkeakoulujen tehtävää tukea osaamisperustan vahvistumista ja alueellista uudistumista (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019).
Toimijalähtöisyys voidaan tässä mielessä nähdä mekanismina, joka vahvistaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Kun kehittämistyö rakentuu vuorovaikutuksessa toimijakentän kanssa ja toimija sitoutuu tulosten hyödyntämiseen, syntyy edellytyksiä muutoksen pysyvyydelle ja laajenemiselle. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ei siis ole toimijalähtöisen TKI-toiminnan rinnakkainen tavoite, vaan sen mahdollinen jatkumo.
Järjestin toimijalähtöisenä TKI-toimintana
Seuraavassa tarkastellaan toimijalähtöistä TKI-toimintaa Humanistisen ammattikorkeakoulun kehittämän Järjestin-palvelun kautta. Järjestin on nuorisoalan järjestöille suunnattu digitaalinen tiedontuotantopalvelu (https://jarjestin-info.humak.fi/), jonka tavoitteena on systematisoida järjestöjen tiedontuotantoa, tukea toiminnan seurantaa ja vahvistaa tulosten näkyvyyttä. Palvelun tarkoituksena on uudistaa tiedontuotannon käytäntöjä ja tukea järjestöjen omaa kehittämistyötä siten, että vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä niiden toiminnassa.
Järjestimen kehittämistyö käynnistyi vuosina 2020–2024 toimineessa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa nuorisoalan osaamiskeskus Kentaurissa, jossa tavoitteena oli kehittää järjestöjen nuorisotyön tiedontuotantoa. Kehittämistyö johti digitaalisen palvelun rakentamiseen, ja yhteistyössä teknisestä toteutuksesta vastanneen Weasel Software Oy:n kanssa julkaistiin sähköinen palvelu vuonna 2024. Sittemmin Järjestintä on jatkokehitetty OKM-rahoitteisissa hankkeissa. Kehittämistyön painopiste on siirtynyt teknisestä ja sisällöllisestä kehittämisestä kohti palvelun käyttöönottoa, viestintää ja käyttäjälähtöistä jatkokehittämistä.
Järjestimen kehittäminen on lähtenyt OKM:n tavoitteenasettelusta, mutta järjestötoimijat ovat olleet mukana alusta alkaen. Järjestöjen tarpeita on kartoitettu kyselyin, paneelein ja suorassa vuorovaikutuksessa. Lähtökohdiltaan kehittämistä ei voi pitää puhtaasti työelämälähtöisenä, sillä tavoitteisiin ovat vaikuttaneet myös nuorisolakia toteuttavan valtionhallinnon intressit sekä toimintaympäristön muu kehittämistyö. Käytännön työtä on kuitenkin ohjannut tavoite, että nuorisoalan järjestöt ottavat palvelun käyttöön ja hyödyntävät sitä toiminnassaan. Vaikutuksia tavoitellaan yksittäisten järjestöjen lisäksi koko nuorisoalan järjestökenttään. Kenttä on moninainen ja kohdeorganisaatioita satoja, mikä luo haasteita palvelun sisältöön ja käyttöönottoon.
Kehittämistyön tulokset ja vaikutukset ovat ensisijaisesti toimijalähtöisiä. Toimijalähtöisyyden sijaan voisi puhua toimijatavoitteisuudesta, jos painopiste asetetaan lähtökohtien sijasta vaikutuksiin ja vaikuttavuuteen. Olennaista on myös, että kohdeorganisaatioita on kuunneltu monin tavoin kehittämisen käytännön ratkaisuissa.
Lopuksi
Toimijalähtöisyys ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa tarkoittaa tiivistä vuorovaikutusta TKI-toimijoiden ja käytännön toimijoiden välillä. Keskeistä on, että hankkeissa syntyvää tietoa ja kehitettyjä ratkaisuja hyödynnetään kohdeorganisaatioissa, verkostoissa tai ekosysteemeissä. Järjestin-esimerkki osoittaa, että toimijoiden osallisuus kehittämistyössä on keskeinen edellytys sille, että hankkeissa syntyneet ratkaisut otetaan käyttöön ja tuottavat vaikuttavuutta. Tällaisessa TKI-toiminnassa vaikuttavuus rakentuu ensisijaisesti toimijatasolla, kun kehittämistyö kytkeytyy toimijoiden käytännön toimintaan ja voi tätä kautta laajentua myös laajemmaksi yhteiskunnalliseksi vaikuttavuudeksi.
Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta on kuitenkin monimuotoista, ja siinä tarvitaan myös korkeakoulun profiilista, osaamisesta ja rahoitusohjelmien tavoitteista lähteviä lähestymistapoja. Näihinkin kytkeytyy usein toimijalähtöistä ajattelua. Samalla ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa on tärkeää rakentaa suoraa vuorovaikutusta toimijoiden kanssa ja huomioida niiden käytännön intressit, olivatpa ne työelämäorganisaatioita, kansalaisjärjestöjä tai ammatillisia verkostoja.
Ammattikorkeakoululaki 932/2014. (2014). Finlex. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140932. Käytetty 13.3.2026.
Arene (2021). Vaikuttava ammattikorkeakoulu – TKI-toiminta ammattikorkeakouluissa 2020. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene. Vaikuttava ammattikorkeakoulu – TKI-toiminta ammattikorkeakouluissa 2020.pdf. Käytetty 13.3.2026.
Himanen, L., Leino, Y., & Puuska, H.-M. (2023). TKI toiminnan monimuotoisuus arvioinnin haasteena. UAS Journal 4/2023.
Ilvonen, A. (2018). Ammattikorkeakoulut kehittämisalustoina – esimerkkejä alueellisista innovaatioekosysteemeistä. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 20(3), 25–34.
Järjestin – digitaalinen tiedontuotantopalvelu nuorisoalan järjestöille. https://jarjestin-info.humak.fi/. Käytetty 13.3.2026.
Laurea University of Applied Sciences. (2024). Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistajana. Laurea Journal. https://journal.laurea.fi/ammattikorkeakoulujen-tki-toiminta-yhteiskunnallisen-muutoksen-mahdollistajana. Käytetty 13.3.2026.
Opetus- ja kulttuuriministeriö (2019). Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle. Vision tiekartta. Korkeakoulutus+ja+tutkimus+2030-luvulle+VISION+TIEKARTTA_V2.pdf. Käytetty 13.3.2026.
Laitinen Väänänen, A., Vanhanen Nuutinen, L., Ahmaniemi, S., & Lamppu, J. (2013). Ammattikorkeakoulujen ja yritysten välinen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus. UAS Journal 2/2013.
This article explores actor-oriented RDI (Research, Development, and Innovation) in Finnish universities of applied sciences and its contribution to social impact. Actor-oriented RDI engages partner organizations or networks in all stages of development, from planning to implementation and result utilization. Unlike project- or funding-driven approaches, it aligns with the partners’ practices, goals, and strategic priorities, including businesses, NGOs, public institutions, or professional networks. The paper illustrates this through Humak UAS’s “Järjestin” digital knowledge service for youth organizations. The case demonstrates how stakeholder involvement promotes adoption, usability, and long-term effects. Actor-oriented RDI thus fosters social impact by linking practical solutions, collaboration, and sustainable change across organizations and broader ecosystems.




Vastaa